Palattuani lomalta olen ollut lähinnä töissä. Siis keikkailemassa omalla työpaikallani.
Minun oma potilaani on siellä huonona ja sen takia olen nyt saanut työvuoroja enemmän kuin aikoihin.
Kiva käydä töissä oudokseltaan. Roolit ovat vaihtuneet:) (hetkellisesti)
Tänäänkin pääsin töistä puoli kolme, mies meni töihin kolmeksi. Töiden jälkeen olisin ollut valmis pienille päikkäreille... mutta ei. Edessä oli poikien läksyt, futikset jne. Mutta arki on ihanaa:) Ja silloin kun on tällaista normaalia arkea niin vapaakin tuntuu vapaalta. Torstaita odotan innolla. Lähdemme Saariselälle laskettelemaan. Ystäväperhe etelästä tulee sinne ja pari päivää vaan lasketellaan ja nautitaan:) Vähän pelottaa kirjoitella tällaisia tänne... kun tuoreessa muistissa on tuo ylihyvin onnistunut hiihtoloma Helsingissä. Mutta eihän toista kertaa voi olla niin huonoa tuuria, eihän?
Taas on tullut mietittyä tätä bloggaamista. Miten ne äidit jotka käyvät töissä viitsivät ja pystyvät pitämään blogia yllä? Arki on paikasta toiseen juoksemista, koti ihan räjähtänyt, kameraa ei ehdi eikä viitsi kaivaa esiin.
Arki rullaa vauhdilla eikä siinä tapahdu mitään niin ihmeellistä, että siitä viitsisi muille kertoa.
Kun palaan töihin epäilen, että bloggaaminen jää kyllä siinä rytinässä:)
Tosin tuntuu, että monet tosi suositut blogit ovat juurikin näiden kiireisten äiti-ihmisten pitämiä....
postaukset hyvinkin arkisia... no joo. Katsellaan:)
Kiva, että olet päässyt töihin keikkailemaan - tekee varmasti hyvää välillä!
VastaaPoistaOlen huomannut, että tosi monet suositut blogit ovat sellaisia, joissa tekstit on loppujen lopuksi tosi lyhyitä. Jos ihmisillä ei ole aikaa kirjoittaa kovin pitkiä tekstejä, niin ei niillä lukijoillakaan näytä olevan aikaa lukea kovin pitkiä vuodatuksia?
Eli jos kaipaa paljon lukijoita, niin enemmän kuvia ja vähemmän tekstiä näyttäisi olevan jostain syystä toimiva konsepti? Arkisia pieniä juttuja ja tuokiokuvia... Ja niitä kuviahan voi ottaa ehtiessään varastooon. Ei sitä kukaan tiedä, onko joku tulppaanikimppu kuvattu tänään vai viikko sitten ;). Eli älä ihan hevillä luovuta!
ps. jostain luin, että blogien aika alkaa olla ohi... fb ja twitter ovat syöneet blogit. Mutta onkohan näin? Vai tuleeko taas joku uusi konsepti...Saa nähdä!
Toi on muuten ihan totta. Itsekin aina kiireellä selaan "tuttujen" blogit läpi ja olen tyytyväinen jos siellä on kivoja kuvia ja vähän tekstiä:) ei ole aikaa/ rauhaa keskittyä lukemaan jotain syvällisiä vuodatuksia. Eli ehkä meillä on sun kanssa ihan väärät metodit;) Mutta minkäs teet kun kirjoittaminen on kivaa ja tekstiä vaan tulee:)
Poistavähän viiveellä täällä vastailen, toivottavasti vielä löydät tän :). Aloin pitää blogia vähän ystävien kannustuksesta - Norja-aiheisia fb-postauksia oli kuulemma niin kiva lukea. Ajattelin, että blogiin mahtuu vähän enemmän tekstiä. Ja kun kirjottaminen on kivaa, niin sitä tekstiähän sitten syntyy :). Mutta eipä tuo oma blogikaan ole mikään suoranainen suksee, jos jäsen- ja kävijämäärää katsoo. Mutta ehkä se ei ollut tavoitekaan...tiedän, että mulla on joitain uskollisia lukijoita, jotka mielellään lukevat näitä juttuja, mutta ne ovat tuttuja muutenkin :).
PoistaOlen miettinyt, että jos alkais tekemään tätä vähän enemmän facebook-tyylillä, niin olis helpompi päivittää useammin...mutta stten taas miettii, että miksi ei avais vain "saman otavan alla" fb-tiliä? No, en tiedä. Saa nähdä...
you агe truly a exсellеnt webmaster.
VastaaPoistaThe web sіte lоaԁing ѕpеed
is аmazing. It kinԁ οf fееls that you're doing any distinctive trick. Moreover, The contents are masterwork. you've pеrformed a magnifiсеnt job on thіѕ mаttеr!
Also visit mу ωebsitе ... fotografo de bodas en bejar
Moi!
VastaaPoistaItse tykkään lukea kaikenmittaisia tekstejä, mutta kuitenkin, että niissä olisi jotain sisältöä, ajatusta vaikka hömppääkin. Sellaiset "tosi kova kiire, tässä kuva mun välipalavoikkarista, nähdään!" -tyyppiset postaukset saisi jäädä tekemättä minun puolestani vallan. Ja pelkät kuvat, vaikka kertovatkin enemmän kuin tuhat sanaa, tuntuu vähän huijaukselta. Luen aikakauslehdistäkin artikkelit, enkä vain katso pelkkiä kuvia.Olen kovasti tykännyt blogistasi, joten toivoisinkin, että töihin palattuasi kirjoittelisit kuulumisiasi, vaikka sitten vähän harvemmin.
Juu mäkään en tykkää noista voileipäkuvista;) Jos ei oo siis yhtään mitään asiaa niin sitten voi jättää postaamatta:)
PoistaMä monesti kiireessä tai jos ympärillä on "häiriötekijöitä" katselen blogeista vain kuvat ja sama lehdistä.. mutta palaan sitten paremmalla ajalla jos tuntuu, että siellä olisi ollut jotain lukemisen arvoistakin:)
Niin sehän on tietysti yksi vaihtoehto, että postailee silloin tällöin. Mä olenkin ollut vähän yliaktiivinen:)
Vielä tarkennus edelliseen 6.48 kommenttiin, Kalamuijahan ei ole noita pikapostauksia tehnyt -siksi pidänkin blogistasi. Ja just ne arjenkuvaukset on parhaita. Sit tuntuu juhlakin juhlalta, kun siitä saa välillä lukea! Ihanaa lomaa!
VastaaPoista:)
PoistaHyvää Saariselän reissua.Glotta on jo näköjään aloittanut "loman".Niin me työssä käyvät äiti-ihmiset olemme ihmepakkauksia,taipuu,taipuu mutta ei katkea.Kyllä sitä joskus itekin ihmettelee että kuinka ennätää kaikkeen.Mutta ei kaikkea ole pakko tehdä samana päivänä,ei ne hommat minnekkään häviä.
VastaaPoistaJuu Glotta on pakannut matpakket ja on jo toinen jalka ulkona:) Itseasissa koko nainen on ulkona, päiväunilla:)
PoistaMä ihan hengästyneenä luen ystävieni fb-päivityksiä kun päivään mahtuu se 100 tapahtumaan. Oikeesti vähän pelkään että olisko musta edes enää siihen... kiire, kiire, kiire. Musta tulee niin pirun kiukkunenkin jos koko ajan pitää olla menossa. Mutta ehkä tottuisin taas. Tai olisin niin fiksu, että en lähtis enää siiher rumbaan? KUka tietää...
Älä vaan lopeta, juuri löysin tämän ihanan ja elämänmakuisen blogisi :))
VastaaPoistaMukavaa kevään odotusta sinne, lähden nyt lukemaan Helsingin seikkailuistasi..
Oi kiitos ja teretulemast:)
PoistaHelsingin seikkailut... hih... oli kyllä yhdenlainen seikkailu:) Shit happens:)