Menovinkki sunnuntaille

Wink, wink:)

Huomenna on vuoden odotetuin kirpputoritapahtuma.

Itse olen kirppisfani, mutta pakko myöntää, että kiertelen

kirppareita nykyään aniharvoin.

Meidän kotiin ei mahdu tavaraa ja jos jotain tarvin 

tai olen myynyt niin olen turvautunut nettikirppareihin.

Mutta tuo Hertsikan pihakirppistapahtuma on 

sellainen juttu, että sen merkitsen kalenteriin jo puoli vuotta

ennen tapahtumaa ja sitä odotetaan kovasti.

Eli huomenna kello soimaan ja nokka kohti Itä-Helsinkiä.

Vuosi sitten postasinkin aiheesta. 

Löytyy viime huhtikuun postauksista. 

Tein upeita löytöjä. 

Tuo on juuri niitä kirppareita joissa on oikea meininki.

Ihmiset haluavat tavarasta eroon ja se liikkuu oikeaan hintaan.

Jos huomiselle ei ole suunnitelmia niin suosittelen 

poikkeamaan Hertsikassa:)

Arkihaaste(ita)

Varmaan ainakin kaikki jotka ovat fb:ssa tietävät tämän arkihaastejutun.

Minä sain sen kun olimme pohjoisessa. Postailin sieltä kuvia... mun arkihan on yhtä auringossa koossailua;)

Mutta loman jälkeen alkaa aina arki. Täällä se alkoi oikein kovalla kädellä.
Minä palasin töihin, mies lähti työreissuun, pojilla futista joka ilta, Ingrid pitkän tauon jälkeen päiväkodissa, pyykkikasa ei pienene vaikka kone pyörii koko ajan ja lapset ovat koko ajan nälkäisiä.

Mutta arki on ihanaa. Oikeasti! Pitkän sairausloman jälkeen on ilo olla töissä.

Maanantai oli vapaapäivä.

Ilmat suosi....

Ingrid huristeli uudella (vanhalla) pyörällään ja 

nautti kun ei tarvinnut pukea toppapukua ja hanskoja päälle:)

Äiti on in ja pop <3

En muista, että pojat olisivat olleet ihan näin äitifaneja.

Mutta pitää olla imarreltu. Yötä päivää iholla on pieni takiainen:)

Pojat ovat jo isoja. Hoitavat itse kouluun lähdön, tulevat tyhjään kotiin,

illat menee futiksessa ja ruokaa kuluu:)

Yrittäjän on yritettävä... vaikka jos totta puhuu niin kevät

kausi hiipuu vähitellen ja syksyä odotellaan jo kovin.

Naapuri innostui pitämään pihakirppiksen ja 

sieltä löytyi Ingridille luistimet ja uusi keinuheppa.

Joku teistä lukijoista vinkkasi tämän opuksen.

Sain sen vihdoin kirjastosta.

Aika rankkaa iltalukemista... itse en koe hoitotyötä

ihan noin raskaana. Tai sitten olen vaihtanut työpaikkaa tarpeeksi usein;)

Papun sviitti! Hän on herra jolta jää kaikki juuri siihen....

kun suihkuun mennään niin vaatteet pois ja ne vaan tippuvat

päältä ja jäävät juuri siihen. Peti on aina petaamatta jne. 

Voi sitä tyttö raukkaa joka tämän herran yrittää opettaa tavoille:)

Siivosin tänään alakerran oikein viimeisen päälle, mutta päätin,

että tuohon huoneeseen en kajoa!

Tästä saa jokainen ottaa tämän haasteen matkaansa. 

Eli kuvia arjesta ja haastetta eteenpäin:)

Nyt nukkumaan.

Kello soi taas kello 6.00!

Mutta huomenna on jännä päivä.

Kerron siitä myöhemmin lisää ;)

Pala Lappia

Olen jo pitkään tiennyt, että mies olisi Pääsiäisen töissä. Pallottelimme ideaa, että josko me lähtisimme mukaan pohjoiseen. Mutta siis kolmen lapsen kanssa, mies 100h/vko töissä, ei majapaikkaa, Pääsiäinen eli kaikki paikat kiinni, kaikki tutut reissussa/mökeillään jne. Ei houkutellut. Mutta mitä me täällä kotonakaan? Eli päätettiin lähteä.

Ja niinhän se on, että parhaat reissut tulee silloin kun ei ole mitään odotuksia. Meillä oli huippu Pääsiäinen.
Asuimme ystäväni pienessä talossa. Koko perhe nukkui viikon verran noin 4 neliön huoneessa. Mutta mitä sitten? Sillä olimme tunturissa koko viikon.

Ystäväni on kasvanut siellä pohjoisessa. Hän on oikea Peppi Pitkätossu. Nainen, joka asuu yksin pienessä talossa siellä pohjoisen tuulissa ja tuiskuissa. Jossa on talvi melkein 8kk vuodesta ja kesällä n. 14 astetta plussaa.  Hänellä on 15 vetokoiraa ja nuori hevonen jota hän kouluttaa. Hän on ihan eri planeetalta kuin me etelän hedelmät:) Tilanne kuin tilanne niin hän pärjää. Hän varmasti selättäisi karhunkin jos sellainen sattuisi kävelemään suolla vastaan.

Hänen vauhdissa minä ja lapset yritettiin pysyä viikko. Hän kun sanoo, että lähdetään retkelle niin se ei tarkoita ikinä mitään alle 5 tunnin juttua. Vaan koirat laitetaan pulkan eteen ja sitten mennään. Pari tuntia johonkin suuntaa. Hän tuntee ne tunturit ja suot kuin omat taskunsa. Itse pyörittelin päätä monta kertaa. Kelit olivat mitä olivat, järven jäät jo saaneet vedet pintaan jne. mutta me vaan mentiin talla pohjassa. Siinä ei voi kun luottaa:)

Itse välillä purin huulta. Olin vastuussa kolmesta lapsesta, pienin 2-vuotta. Koiravaljakolla ajo, moottorikelkalla kovissa olosuhteissa jne. Pelotti, mutta ajattelin, että jos lapsilla on kaikki hyvin niin minähän menen. Loppu viikosta olin jo aikamoinen eräjorma. Siihen vauhtiinkin tottuu:) Eikä se niin vaarallista ole jos sukat vähän kastuu. Makkaralla elää hyvin viikon. Pieni voi hyvin nukkua päiväunet moottorikelkan selässä (joka hyppii puolimetriä ylös joka pompulla) jne.

Se pohjoisen elämänmeno. En tiedä onko kyse kulttuurierosta vai siitä, että siellä vaan eletään vähän jälkijunassa. Vaikka asuimme siellä 3 vuotta niin koin ja näin paljon uutta tällä reissulla. Asuimme norjalaisen kanssa ja hänen siivellään pääsimme oikeaan norjaiseen elämänmenoon ja Pääsiäiseen mukaan.

Mökin ovi kävi. Yhtäkkiä pihassa oli auto ja joku lampsi sisään. Onhan heillä kännykät, mutta ei kylään tulosta sen enempää etukäteen huudeltu eikä emäntä ollut milläänsäkään vaikka vieraita tuli 23.00 illalla. "Ajattelin että olet kotona kun pihassa oli valo"... ja eikun sisään:) Lapset jätetään tutuille ja vähän tuntemattomillekin. Meillä oli välillä pari bonuslasta ja jonkun tunturireissun jälkeen joukosta saattoi puuttua yksi kun oli törmätty kivaan kaveriin ja päätetty lähteä heidän matkaan... palautettiinhan ne lopulta:) Mutta sellainen aikuisten kesken sopiminen puuttui (onko ok että meidän lapsi tulee teille, saako hän teillä jotain ruokaa, koska ja miten palaa kotiin). Koko kylä kasvattaa... tai siis ei kasvata. Lapset saavat touhuta omiaan eikä aikuiset paljon tekemisiin puutu. Välillä tunsin itseni ihan tiukkapipoksi kun komensin lapsia olemaan kunnolla, epäröin että pärjäävätkö he moottorikelkan perässä olevalla avolavalla kun tunturissa mennään täysillä, jaksavatko he hiihtää hirveessä tuulessa 5 kilometriä... hyvinhän he pärjäsivät, mutta kyllä äidin sydän oli välillä syrjällään:)

Pääsiäinenhän on Norjassa iso juhla. Vähän niin kuin meillä joulu. Vapaata otetaan töistä viikon verran jos vain mahdollista, kauppa ostetaan tyhjäksi, kelkka pakataan ja nokka kohti tunturia. Siellä norjalaisilla on pieniä mökkejä. Ei suurempia mukavuuksia. Sitä ollaan ulkona. Hiihdetään, moottorikelkkaillaan ja tavataan tuttuja. Istutaan nuotiolla ja syödään nakkisämpylöitä ja juodaan kahvia.

Oli iso ilo ja kunnia olla viettämässä Pääsiäistä norjalaisten kanssa. Meillä oli hauskaa. Nyt on keuhkot saaneet raitista ilmaa, iho aurinkoa, mieli on virkeä ja vaatteet haisee savulta. Lapsilla on ihania muistoja ja tosi hyvä norjankurssi takana. Tuntuu, etteivät he enää suomea puhukaan:)

Koirien kanssa oli ihana liikkua. 

Ystäväni otti kyytiin lapset ja minä tavarat ja sitten 

mentiin. Ja se ei muuten ihan vain kelkan perässä seisoskelua

vaan kovaa työtä. Lihakset huusivat armoa ekan retken jälkeen:)

Retken paras pala on paussi.

Tulet jonkun tunturijärven rantaan, vesi pilkkireiästä ja 

kaakaon keittoon:)

Lapsethan rakastavat retkeilyä luonnossa.

Ei kitinää vaikka välillä vähän kylmä raapasee tai 

leikkikaluna ei ole "kuin" lumi.

Peput porontaljalle ja makkarat tulille.

Norjalaisten Pääsiäinen.

Etukäteen ystävät ja mökkinaapurit sopivat paikan

jossa tavataan. Yhdessä juodaan kahvia, lapsille on pieniä leikkejä/ 

kisoja, otetaan aurikoa ja illalla saunotaan jonkun tutun mökillä.

Nämä vetokoirat ovat uskomattomia.

Niistä ei poweri lopu. 

Sohjoisessa lumessa, umpihangessa.... tassua toisen eteen

painava pulkka perässä. 

Pääsiäistulille tultiin suksilla. Jokainen omalta 

mökiltään. Kun on vähän urheillut niin saa hyvällä omallatunnolla

syödä hyvin.

Lapset olisivat ihan valmiita muuttamaan takaisin pohjoiseen.

He rakastavat retkiä ja sitä iloista elämänmenoa joka siellä on.

Aina on kavereita, eläimiä ja ulkona lunta:)

Ystäväni isän mökki oli tunturissa. 

Siellä vietimme pääsiäislauantain. 

Ute på tur :)

Peppi Pitkätossu ja minä!

Takana Papu ohjaa koiravaljakkoa. Mutta vasta loppumatkasta.

Se on oikeesti vähän vaarallista touhua kun mennään ryteikössä jne.

Koirathan menevät vaikka läpi kiven, mutta kelkan kanssa niihin ei paljon

kannata törmäillä. Voi olla kaatuneita puita poluilla, vastaan voi tulle

moottorikelkkoja jne. Kuskin on oltava hereillä koko ajan.

Vahinkoja sattui joka retkellä, mutta hengissä selvittiin:)

Pääsiäiseksi ei luvattu mitään huippu ilmoja, mutta kyllä kelit

olivat kohillaan. Toki ne tuolla pohjoisessa vaihtelevat nopeastikin.

Välillä tuli räntää vaakatasossa ja jo kohta paistoi aurinko.

Lämpöasteet noin nollassa.

Vaikka mainitsin, että elimme viikon makkaralla niin kyllä

me paljon muutakin syötiin. Kerran nuotiolla eräs kaveri vuoli

kuivalihaa ja tarjosi meillekin. Söimme innoissamme ja kun lopulta 

kysyin, että minkä eläimen lihaa tämä on niin hän vastasi, että 

kauriin sydäntä! Jep. Juuri siinä kohtaan oma vatsani tuli täyteen;)

Pilkkiminen kuuluu tärkeänä osana retkeilyyn. Joka pysähdyspaikkaan kairattiin

reikä ja kokeiltiin hetki kalaonnea:) 

Eräs aamu heräsin ja kun menin keittiöön niin tiskialtaas oli 

7 kuollutta riekkoa! Mitä tänään syötäisiin? 

Emäntä oli itse ampunut nämä linnut ja teki meille oikein hyvää

riekkopataa.

Ingrid ja pääsiäispilkkikisan isoin kala:)

Muut jäivät eilen tunturiin, mutta meidän piti lähteä pakkamaan

kamoja kasaan ja lähteä yötä myöden ajamaan kohti Ivaloa.

Matkaan saimme pussillisen juuri pilkittyjä rautuja.

Perattiin ja paistettiin, nam:)

Ajomatka meni hyvin kun masut olivat täynnä tuoretta kalaa.

.......

Nyt jo kotona. 

Täällähän on ihan kesä:)

Onneksi on vielä hetki vapaata ja sitten paluu arkeen.

Hyviä pyhiä myös teille!

Påsketerkut

 

OIKEIN IHANAA PÄÄSIÄISTÄ TEILLE KAIKILLE!

  TERKUT POHJOIS-NORJASTA:)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marttojen kanssa Tallinnassa

Siitä on aikaa kun viimeksi olen Tallinnassa käynyt. Varmasti lähes 10 vuotta.
Siksi olinkin niin innoissani kun kutsu kävi.

Meillä oli tosi kiva reissu. Päätarkoitus oli naisten rentoutuspäivä ilman velvoitteita. Ja koska martoista oli kyse niin pakkohan se oli tehdä pieni täsmäisku Karnaluksiin. Eli käsityötukkuun, joka sijaitsee aivan lähellä Tallinnan ydintä ( osoite K.A Hermanni 1). En ollut ennen käynyt tuossa kyseisessä paikassa ja oli kyllä tutustumisen arvoinen paikka. Oikea paratiisi kaikille käsitöistä tykkääville:) Paljon ihania lankoja, kankaita, kaikkea mitä vaan voi toivoa kun ompelemista tai neulomista ajattelee. Pikku tilbehööristä ompelukoneisiin. Ja hinnat tietysti huokeammat kuin meillä täällä Suomessa.

Muuten meillä ei ollutkaan mitään sovittua ohjelmaa. Kierreltiin kaupunkia, nautittiin auringosta, pysähdeltiin terasseille ja päivän päätteeksi syötiin hyvin Olde Hansassa.

Reissu tehtiin Eckerö Linen Finlandialla. Laiva lähti jo aamu varhain eli satamassa piti olla 7.30 ja Helsinkiin palattiin vasta 21.15 eli määränpäässä ehti olemaan hyvän tovin. Kerrankin oli aikaa kierrellä Tallinnaa rauhassa ja vielä tosiaan syödä rauhassa. Mennessä nautimme ihanan meriaamiaisen pitkän kaavan mukaan ja tullessa keskityimme käsitöiden tekoon:)

Aivan ihana reissu. Illalla kun kimppataksilla kotiin tulimme niin kaikki olivat sitä mieltä, että reissu oli rentouttava ja tuntui kun olisimme pidemmälläkin reissulla olleet. Kiitos mukana olleille! Seuraavaksi sitten opiskelemmekin sushien tekoa! On kiva kuulua marttoihin:)

Naistenvaate ale sekä Lapsimessut

Heippa ja terkut Naantalista! Oltiin kylpemässä koko perheen voimin pari päivää.
Aivan upea reissu! Olisin voinut jäädä sinne, mutta se ei nyt käynyt, koska Kalamuija alkaa olemaan kunnossa ja työt kutsuu!

Voitte varmaan kuvitella miten ihanalta tuntuu palata töihin!? Olen viimeisen vuoden aikana ollut melkein enemmän sairauslomalla kuin töissä. Nuori ihminen! Ei kiva, ei todellakaan. Mutta nyt vihdoin olen siis palaamaan back to business :)

Huomenna kutsuille ja pe Lapsimessuille töihin. Ja ihan kohta jo sinne oikeaan sairaanhoitajan päivätyöhönkin! me&i-työstäkin on ollut pakko pitää taukoa kun tuo jalka on ollut poissa pelistä. Tosi harmi, koska ollaan elelty sitä parasta myyntiaikaa. Mutta ei se mitään. Nyt hyppään taas kelkkaan ja olen täynnä tarmoa.

Huomenna ja pe on me&i:n naistenilta. Tarkoittanee sitä, että tiedossa on kivoja alennuksia naistenvaatteista. Jos et kutsuille pääse niin irtotilauksia saa jättää:) Ja ne jotka pääsevät kutsuille.... heille on  luvassa kiva lahja:)

me&i on näkyvästi esillä myös Lapsimessuilla! Oletko tulossa? Jos niin käy moikkaamassa:) Olen me&i:n osastolla perjantaina 13-18.00.

Onko me&i sinulle tuttu? Mikä on lempivaatteesi kautta aikojen? Tai mikä on lempivaatteesi tämän kevään (10v juhlavuoden) kevätmallistosta? Kerro se inboxiin ja osallistu yhden naistenvaatteen arvontaan:) Arvonta suoritetaan sunnuntaina 13.4.2014.

Ja jos pääkaupunkiseudulla asut niin tulen mielelläni pitämään kutsut kotiisi. Jos ei enää tänä keväänä niin ensi syksynä? Miten olis?

http://www.omakotionnenpesa.blogspot.fi/

Solveggen

Meillä tytöillä oli tänään Haltialapäivä:)

Se on sellainen paikka, että me molemmat lähdetään sinne

aina innoissamme. Ja ihanaa kun voi taas kävellä! 

Käsi kädessä me mentiin eikä matka painanut yhtään....

Ilma aurinkoinen, mutta navakka tyyli.

Mutta me tytöt opittiin jotain meidän pohjoisen vuosina.

Solveggen on paikka jossa on lämmin:)

Lampolan ovessa oli lappu, että sinne ei saa nyt mennä.

Karitsoja syntyy ja lampaille pitää antaa rauha.

Ingrid on koko illan selittänyt tätä takapakkia:

"Siinä lukee, ettei saa mennä kattomaan lampoja" :)

Mutta lehmät sentään olivat ulkona.

Nää on niin ihania nämä tukkalehmät!

Haltialassa on myös pieni kahvila, mutta mulla 

ei ole ikinä rahaa mukana. 

Tänään skarppasin ja otin kortin matkaan.

Ja siellä olikin aivan ihana lounasbuffet.

Siskonmakkarasoppaa.

Se on meidän tyttöjen lempparikeitto :)

Aurinkoista viikonloppua!

Lahja ystävälle... marttaillen :)

Olen lähdössä tapaamaan hyvää ystävää ja mietin mitä voisin viedä lahjaksi.

Hän täyttää vuosia, mutta jotenkin tuntuu turhalta ostaa mitään. Tiedän, ettei hän halua mitään kippoja ja kuppeja nurkkiin pyörimään.

Sitten keksin. Me marttojen kanssa harjoiteltiin kukka-asetelmien tekoa ja päätin tehdä ystävälle lahjaksi jonkun pienen kukkajutun:)

Kukka-asetelmien teko on parasta terapiaa. Se on oikeasti sellaista puuhaa, että ajatukset ovat täysin siinä mitä teet. Ei huolen häivää, vain se hetki. Minkä valitsen pääkukaksi? Minkä muotoisen asetelman haluan jne. Suosittelen kokeilemaan. Pienellä rahalla saa upea asetelman. Tänään ostin 2 leikkokukkaa, kimpun aleruusuja ja hieman vihreää ja sain tehtyä yhden ison ja yhden pienen asetelman:) Ja kesällähän ei tarvi edes kauppaan mennä kun luonto on täynnä materiaaleja.

Purkki homemade Granolaa ja pieni kukka-asetelma:)

Uskon, että ystävä ilahtuu <3

Alla marttaillassa tehty Pääsiäisasetelma ja tänään

askarreltu asetelma. Ei nyt ehkä ihan arkena pöytään, mutta

jos vaikka jotkut juhlat on tulossa niin pöydät voi oikeasti

koristella näteiksi itsekin :)