Päiväni murmelina

Jostain blogista luin jutun jossa viitattiin tuohon elokuvaan:)
Tuntuuko sinusta ikinä siltä, että elää saman päivän uudestaan? Musta ainakin.. monestikin!
Kotiäidin päivät ovat aika samanlaisia. Rutiinit rulaa ja se hetki kun pojat ovat koulussa menee hujauksessa.
Tänään on ollut ihan normipäivä ja se menee jotakuinkin näin... aina:

Kämppikseni herää yleensä siihen kun pojat tekevät lähtöä kouluun...

tänään hyvin nukuttujen yöunien jälkeen:) Kiitos Glotta <3

Syömme aamupalaa ja virittelemme leikit pystyyn.

Tänään saimme kahvivieraita. Eräs ystäväni poikkesi kahvilla.

Nämä "kaffe sösterit" piristävät päivää kummasti.

On ihan kiva, että saa jutella vähän aikuisten juttujakin:)

Vaikka Glotta kyllä on kova puhumaan ja kommunikoimaan,

mutta vähän ykspuoliset jutut sillä on;)

Ennen puoltapäivää lähdemme ulos. Kelillä kuin kelillä.

Lumitöitä, potkukelkkalenkki tai kauppareissu:) Tyyliin happimyrkytys ja mehut pois kaverista:)

Ja sitten vauva vaunuihin ja kunnon päiväunet.

Nykyään pärjätään yhdillä.. nyt vielä harjoitellaan niiden 

pituutta. Koulutan Glotasta vauvaa joka nukkuu niitä

3 tunnin päikkäreitä... toistaiseksi on pärjätty tunnin parin unilla.

Ja kun kämppis on taju kankaalla on äidin aika nostaa jalat ylös.

Tänään kaffesöster toi suomalaista luettavaa.

Eli heippa... jeg skal kose meg;)

Kivoja nämä päivät ovat!

Turhaan mä täällä aina valitan:)

Pitäisi lopettaa tuo negatiivisten ajatusten vatvominen 

ja keskittyä oleelliseen.

Päivän piristys:

-katsoin peiliin ja totesin, että aika räjähtäneen näköinen mamma

-pesin ja putsasin kasvot ja löysin kaapin pohjalta päivävoidenäytteen

-näyte auki ja aah... olo on paljon pirteämpi ja nenässä leijailee 

kiva tuoksu

(pieni miinus... peilikuva näyttää edelleen samalta).

Ihanan väristä ruotsalaista

Tänään tuli taas poikettua kirpparilla ja mitä ihanaa silmäni näkivätkään:)

Nostalgialampun! Eikö meillä jokaisella ole ollut tällainen koulupöytää 

koristamassa? Ainakin meillä 70-80-luvun lapsilla.

Ja mikä ihana väri! Väriin taisin ensin kiinnittää huomiota.

Mä tykkään vihreästä ja juuri tällainen vihreä on paras:)

Valoa ei voi koskaan olla liikaa tähän aikaan vuodesta...

Ja parasta, että tämä toimi! Se ei ole mikään itsestään selvyys kun ostaa käytettyä:)

Made in Sweden <3

Mitäs muuta ruotsalaista vihreää tänään on ilmestynyt?

wink, wink... me&i :n Kevätmallisto on netissä nyt:)

Mä alankin näpyttelmään tilauksia täällä:)

Ainakin tuo ihana maximekko on saatava!

Ja olihan siellä Glotallekin taas vaikka mitä ihanaa!

Oletteko te jo bonganneet omat suosikit uudesta mallistosta?

Mitä mietteitä uusi mallisto herättää?

Muutakin kuin, että nettisivut eivät taida juuri tällä hetkellä toimia

ihan niin kuin pitäisi;)

Unelmana .... Helsinki

Bongasin mielenkiintoisen työpaikan .... Helsingistä:)

Ja heti lähti ajatus laukkaamaan.
Miltä tuntuisi asua niin isossa kaupungissa tämän Lappielämän jälkeen?

Oudolta... nyt tuntuu, että ihanalta. Kevät tulee. Olisi aika fantsua hypätä ratikkaan ja suunnata keskustaan, syödä ravintoloissa joita on joka kadun kulmassa, ympärillä olisi elämää!

Rivienvälistä varmaan voitte lukea, että paniikki on täällä taas ottamassa vallan. Hoitovapaa on loppumassa piakkoin ja kun työpaikkoja katselee niin niitä ei vaan ole täällä... vietän unettomia öitä... mitä alan tekemään kun vauva pitää viedä hoitoon ja itse palata töihin?

Nyt on mielestäni mun aika saada valita. Ei enää kompromisseja. Ei työpaikkaa johon menen vain siksi, että töihin pitää mennä. Haluan työn johon menen aamuisin mielelläni. Sellaisen työn, että jo su iltana odotan töihin pääsyä. Työn jossa opin uutta ja jossa on kivoja työkavereita:) Eikö se työssä käynti tuollaista ole.. muistelisin;)

Mutta siis elämä olisi niin erilaista Helsingissä. Siellä ne työmarkkinat ovat. Voisin saada mielekkään työ, mennä sinne julkisilla ja bussissa tai metrossa istuessani voisin katsella heräilevää Helsinkiä (ei ruuhkaa eikä mitään urpoja tunkemassa viereen)... työpäivä menisi hujauksessa. Kävisin lounaalla jossain kivassa paikassa.. jonkun kivan työkaverin kanssa. Kotiin palattuani minulla olisi aikaa ja energiaa lapsille kun päivän olin tehnyt muita hommia ja viikonloppuisin voisimme kutsua kavereita kylään tai ajella mummulaan:) Niin ihanaa elämä olisi. Joskus lapset laitettaisiin hoitoon ja menisimme miehen kanssa kahdestaan syömään, elokuviin, hotelliin jopa! Ihan niin kuin ennen. 

Varmaan moni siellä naureskelee.. ja ehkä elääkin tällaista arkea. Meidän arkikin on ihanaa. Mutta niin erilaista. Täällä pimeässä kylmässä Lapissa. Lomailu täällä on varmasti ihanaa ja asuminenkin aikansa. Mutta kun sydän on etelässä.. siellä me ollaan synnytty ja kasvettu niin sitä jo kaipaa sellaista normaalia elämää:) Tämä Lapin "loma" on ollut pitkä ja opettavainen ja ihana, mutta tänään siis haaveilen ihan muusta:)

Nyt siis puuttuu kaksi hyvää työpaikkaa, asunto, kiva koulu ja hyvä hoitopaikka Glotalle;) Auttakkee!

Viikon menu

Viikko sitten täällä kaipailin vinkkejä arkiruokiin. Kiitos kaikille avusta:)
Sain hyviä reseptejä ja vinkkien kautta löysin kivoihin blogeihin, joista on apua tämän asian kanssa.
Samalla päätin, että yritän muistaa kuvata meidän arkiruoat jo-ka-päi-vä ja tämä on ollut vaikeaa ja jotenkin ihan urpoa... hei, hei odottakaas äiti ottaa kuvan ennen kuin aletaan syömään:)
Eli meidän viikon ruokalista näytti tältä:

Maanantai: hernekeitto

(josta jo ma postasinkin ja ohje löytyy sieltä)

Hernekeitto on ihanaa, voisin syödä viikottain ja 

kelpaa myös lapsille.

(tosin norjalainen ruokavieras (lapsi) meinasi oksentaa)

Tiistai: Makkarakeitto

Helppo, halpa ja lapsuudesta tuttu kotiruoka.

Keskiviikko: Kana-nuudeliwokki

Tämä oli tällainen erittäin nopea ja helppo versio,

eli paistetaan kanat ja kasvikset, maustetaan ja 

tarjoillaan ihan kaupan nuudelin kanssa (YumYum) :)

Torstai: Kreikkalainen salaatti...

ja lohipasta. 

Kauhean näköinen kuva.. eikä makukaan ollut häävi:)

Perjantai: Kanapasta.

Lauantai: Lohisalaatti

Sunnuntai: Naudanlihakastike ja perunamuusi.

Fetauunitomaatit.

(nykyään paistan tuon lihan pihveinä ja sitten vasta 

kun ovat foliossa vetäytyneet pilkon lihan ruskean kastikkeen

joukkoon... niin hyvää) :)

Toivottavasti näistä on jollekin hyötyä, joka painii samojen arkisten ongelmien kanssa kuin minä:)

Itse opin viikon aikana jotain:

-meillä pyörii koko ajan suht samat raaka-aineet (viikosta toiseen)

Esim. Näätämöstä tulee aina ostettua porsaan sisäfilettä, jauhelihaa, naudan ulkofilettä ja 

kanan koipia. Norjalaisesta kaupasta lohta, kanaa ja  makkaraa:)

-raaka-aineet ja niiden laatu on kaiken A ja O. Tähän aikaan vuodesta on vaikea saada tuoreita 

raaka-aineita eikä ruoasta saa yhtä maistuvaa kuin kesällä. Kasvikset ovat pahoja ja

esim. kala tulee yleensä pakastealtaasta (vaikka meren äärellä asumme) :(

-vaikka aina väitän (ja olen vilpittömästi luullut), että meillä syödään nykyään norjalaisittain 

eli vain 1 lämmin ruoka päivässä niin nyt huomasin, että näin ei ole. Meillä syödään aina n. 14-15 aikaan.

Illalla usein kun tulemme harrastuksista niin tuleekin lämmitettyä jotain pientä (kaupan pizza syödään

neljään pekkaan, eilisen ruoan jämistä tehdään salaatti tai paistetaan munakas tms.)

-minä olen se meillä joka tekee ruoat ja myös päättää mitä syödään.

Näin ainakin tällä viikolla... vaikka olen luullut, että mies valmistaa ruoan aika usein.

-huomasin myös, että meillä menee vauvanruokapurkkeja aika vähän nykyään.

Glotta on siirtynyt syömään meidän kanssa samaa ruokaa:)

-ruoka maistuu oikeasti paremmalta kun syö hyvässä seurassa.

Ne päivät jolloin söimme koko perhe yhdessä tai jos meillä oli 

ruokavieraita niin ruoka maistui tosi hyvältä:)

God helg

Niin kuin perjantain postauksesta pystyi aistimaan niin mulla ei ollut suuri odotuksia viikonlopun suhteen.
Mutta kuinkas kävikään. Meillä on ollut kiva viikonloppu:) Ehkä siinä väittämässä on osa totta.. että jos havittelee onnea niin voi käydäkin ihan toisin. Itselleni on aina kova paikka jos jotain on suunniteltu ja omassa mielessäni tietysti olen ajatellut jo miten kaikki menee jne. ja sitten homma peruuntuukin tai ei menekään niin kuin olin suunnitellut. Tuolla saralla olisi kehityttävä!

Mutta silloin kun asiat menevät näin, että ei odota mitään ja homma toimiikin... se tuntuu superkivalta:)
Perjantain iltana pääsin kuin pääsinkin sinne zumbaan.. jo se olisi riittänyt. Mutta, että vielä saunaankin. Salilla on sauna joka toimii silloin kun toimii. Mutta pe se toimi!! Jihuu. Voi niitä lukuisia kertoja kun olen toiveikkaana pakannut saunakamat mukaan ja todennut perillä, että jostain syystä kiukaan kivet ovatkin lauteilla (saunaa huolletaan tms?) tai niitä kertoja kun olen napsauttanut saunan päälle ja jumpan jälkeen todennut, että se on kylmä:( Syksyn aikana taisin päästä löylyyn asti ihan yhden kerran:) Mutta nyt pe sauna toimi:)

Eilen Glotta alkoi olemaan jo parempi. Kun mies heräili yövuoron jälkeisiltä uniltaa pakkasimme koko perheen autoon ja ajelimme Suomen puolelle kauppaan. Auto täyteen suomalaista ruokaa ja viesti ystävälle, että maistuisko iltapala. Saimme siis ruokavieraan. Söimme hyvin ja otimme pari lasillista viiniä.

Tänään olemme ulkoilleet, ystävä haki tänne jääneen autonsa;) ja joimme vielä juustokakkukaffet. Eilen kaupassa keksin, että haluan tehdä juustokakun pitkästä aikaa. Mukana ei tietysti ollut reseptiä ja viime kerrasta on jo aikaa. Eli osa tarvikkeista jäi yllätys yllätys kauppaan. Oli etsittävä siis netistä sellainen resepti, jonka voi toteuttaa ainesosilla joita meillä oli. Ja tuli tosi hyvää. Eli helppo ja hyvä juustokakku a'la Kalamuija:

-15 Digestive keksiä
-4 rkl sulatettua voita
(murskaa keksit, sekoita voi sekaan, runttaa kakkuvuoan pohjalle ja laita kylmään)
-200g tuorejuustoa
-1 kuohukerma
-puolikkaan sitruunan mehu
-2dl tomusokeria
-2rkl vaniljasokeria
(vatkaa kerma, sekoita muut ainekset kerman joukkoon ja kaada täyte pohjan päälle)
Anna olla kylmässä hetki ja tarjoile kahvin kanssa!

ONNI ON:

Ihana isoveli joka ottaa mukaan leikkeihin...

terve ja hymyilevä vauva...

paukkuva pakkanen...

kun tajuaa, että yksi kaamos on taas selätetty ja 

päivä pitenee vauhdilla...

spontaani majaleikki (vaikka siitä seuraakin kaaos olohuoneeseen)..

leikkivät lapset...

punaiset posket....

ja uusi ystävä:)

Sain tällä viikolla uuden ystävän.

Hänen mukanaan perheemme sai 2 bonusystävää.

Hänellä on nimittäin pari tällaista pikku fifiä:)

Meillä on vähän koirakuume, mutta eiköhän tämä, että

saimme kerralla 120 kiloa koiraystävää auta taas hetkeksi:)

Nihkula

Takana todella huonosti nukuttu yö. Talossa kipeä vauva. Ulkona paukkuu pakkanen. Mies on menossa viikonlopuksi töihin. Plääh ja puuh!

Mutta huonoon fiilikseen ja väsymykseen auttaa kun yrittää keksiä jotain mikä piristäisi. Eilen kyllä päivän lehti väitti, että ne ihmiset, jotka havittelevat onnea masentuvat helpommin. Bullshit.. sanon minä:) Sen paremmin artikkeliin perehtymättä.

Mutta siisti koti, kuppi kahvia kun vauva on päiväunilla ja postimiehen tuoma uunituore sisustuslehti auttavat edes vähän .. ja jos illalla vielä pääsis zumbaan:)

Toivottavasti teillä kaikilla on mukava viikonloppu edessä:)

Hyviä kirjoja

Tänään vähän siivoilin täällä ja havahduin siihen, että mun yöpöytä näyttää oikeesti tältä:

Olisi kiva olla joku kuuluisuus.. eikö 

heiltä aina kysytä lehtihaastatteluissa, että

mikä kirja löytyy yöpöydältäsi.

Voisin luetella nämä.. ja onhan siellä pari

Aku Ankkaakin:)

(poikien jäljiltä)

Jos mitään muuta hyötyä ei ole siitä, että ulkona on TOSI talvi ja meillä on alkuvuonna sairastettu oikein tosissaan niin ainakin se, että on ollut kerrankin aikaa lukea.

Meillä koko perhe lukee. Jopa pikku-Glotta kantelee täällä kirjoja ja änkee vuorollaan jokaisen syliin. Pitää lukea ja eläinkirjat on ihan parhaita. Ne joissa on koiria:)

Mutta siis siksi postaan aiheesta, että halusin jakaa ilosanomaa. Tammikuun saldo on 4,5:) Neljä ja puoli kirjaa. Toi puolikas siksi, että se on norjankielinen eikä oikein etene. Luen 2 sivua ja nukahdan.

Tämän lainasin veljeltäni kun olimme Suomessa.

Hyvä kirja, tosin kun aloin lukemaan sitä niin heti 

ekoilla sivuilla tuli olo, että ai niin.. nämä Varekset ovat tällaisia.

Aina samanlaisia. Känninhuuruisia retkiä, Turkua ristiin rastiin, 

eka nainen joka kirjassa mainitaan päätyy Vareksen kanssa 100 varmasti 

sänkyyn ja raakoja murhia. Jonka tekijän arvaa yleensä ennen kuin

se kirjassa mainitaan:) Mutta tykkään! Olen tainnut lukea kaikki

Varekset ja tulen lukemaan jatkossakin.

Olen lukenut tämän talven aikana useamman Läckbergin kirjan.

 Tämän kirjan sain joulupukilta.

Näissä vähän sama kuin noissa Reijo Mäen kirjoissa.

On se kummallista, että pieneen Turkuun mahtuukin niin paljon

pahuutta ja murhia.. mutta niin mahtuu Fjällbackaankin:) 

Tämä oli ehkä vielä raaempi kuin aikaisemmat Läckbergin kirjat.

Oikeastaan aika sairas...

Kirja loppui niin jännään kohtaan, että nyt kaipaan akuutista uusinta 

kirjaa eli Majakanvartijaa. Jos jollain on se omana ja haluaa laittaa kiertoon

niin teen mielelläni vaihtarit. Minulla on paljon suomalaisia kirjoja:)

Tämän kirjan luin, koska kaipasin vähän taustatietoa erääseen

tekemääni lehtihaastatteluun. Tämä kirja kertoo alueemme historiasta.

Ajattelin selata sitä vähän sieltä täältä, mutta huomasin, että ahmin

kirjan sana sanalta. Tänä päivänäkin täällä meillä päin törmää ihmisiin 

joilla on suomalainen sukunimi tai he puhuvat vähän suomea tms.

Tämä kirja kertoo siitä ajasta kun Petsamo kuului suomelle.

Miten norjalaiset ja suomalaiset olivat naapureita, syntyi rakkaustarinoita, 

suomi oli se kieli jota silloin käytettiin ja miten sitten Neuvostoliitto tuli 

ja raja sulkeutui... mielenkiintoista tietää vähän minkälaista täällä

on ollut asua tuolloin. Kirjan on kirjoittanut Olav Beddari joka on elänyt tuon ajan

ja elää edelleen. Hän on nyt 85v:) Hänen poikaansa haastattelin ja häneltä sain

tämän kirjan lainaksi.

Tätä kirjaa kehuttiin eräässä blogissa niin paljon, että minun oli pakko

saada tämä käsiin ja  lukea se. Huusin sen huutonetistä

4 eurolla. Tänään sain kirjan päätökseen.

En ole ennen lukenut Pekka Hiltusen kirjoja. Onko hänellä edes muita

tämän lisäksi kun se viime vuonna ilmestynyt Sysipimeä?

Kirja oli ok... oikeastaan ihan hyvä.

Tapahtumat (murhat tässäkin tapauksessa) sijoittuvat Lontooseen ja

vauhtia ja vaaranlisia tilanteita on ihan riittämiin.

Mutta siis näitä kaikkia 4 kirjaa suosittelen luettavaksi:)

Onko teillä mitään hyviä kirjavinkkejä?

Mitä teidän yöpöydällä on;)

Ei varmaan tollaista kasaa kuin minulla!

Pitkä matka sairaalaan

Täällä on ollut ihan hirveä lumimyrsky.

Aamulla miehen oli pakko lähteä viemään poikia kouluun, koska

ulkona tuuli niin, että pelkäsimme, että he lähtevät lentoon:)

Ovea ei meinannut saada auki, koska lumi oli pakkaantunut terassille.

Ystäväni soitti. Heidän lapsensa on päiväkodissa ja sinne vievä

tie on poikki. Lumivyöry ja lapsi siis siellä toisella puolella.

En tiedä saivatko he lasta kotiin yöksi vai viettääkö pieni

yönsä päiväkodissa.... 

Ja tietysti kun tilanne on tämä niin meillä sairastetaan.

Glotta on tosi kipeänä ja hengitys kuulostaa pahalta.

Illalla oli pakko lähteä käymään päivystyksessä.

Meillä kun täällä ei ole lastenlääkäriä eli jos lapsi

tarvitsee hoitoa niin se on reissu lentokoneella Tromssaan.

Ja näillä keleillä... olisiko kone edes päässyt lähtemään?

Mutta onneksi ei mitään niin vakavaa. 

Joku virus. Nyt vaan lepoa ja lämmintä juotavaa...

ja unettomia öitä.

Mutta täällä tulee tehtyä näitä ns. turhia reissuja lääkärille...

noi pienet menevät niin hetkessä huonoiksi ja itse ainakin

menen yhden kerran liian usein kuin sen kohtalokkaan kerran

liian myöhään.

Mutta kyllä sitä tällaisena hetkenä miettii, että missä sitä asuu.

Jos hätä tulee niin apu voi olla kaukana. 

Reilu vuosi sitten pohdin näitä samoja asioita kun 

synnytys lähestyi ... 3. synnytys, kaikki voi tapahtua nopeastikin ja

matkaa tosiaan sairaalaan se 800km! 

Mutta niin kuin tänäänkin niin oli silloinkin. Kaikki meni hyvin:)

Toivottavasti tuo keli rauhoittuu!

GOD NATT, SOV GODT:)

Ps. päivystyksessä oli tietysti tanskalainen lääkäri.

Ihme ja kumma ymmärsin ja sain asiani hoidettua.

Mutta olisi kiva nähdä videolta tuo käynti näin jälkikäteen:)

kirpparilta

Heia:) Siks mulla ei oo tukkaa ku se ei yhtään edes 

sopis mulle!

Aina kun äiti on tosi kyllästynyt näihin meidän kotipäiviin

niin se pakkaa mut vaunuihin ja me lähdetään kirpparille...

... tällaisen villatakin äiti löysi Fretexiltä 

muutamalla eurolla. Nappikaupan kautta kotiin 

(sielläkin se alkoi esittelemään tätä löytöään niille

kaupantädeille ja ne oli ihan joo, kjempelöytö!)

Kotona äiti laittoi tämän pesuun ja vaikka se osti kyllä

8 nappia niin jostain syystä se ompeli tähän vain yhden?!

Tänään ku mä nukuin ni se oli löytänyt tällaisen...

mut mä en tiedä. Näytänkö mä ihan pojalta tässä???

Sit pitää seistä pöydällä ja poseerata... vaik musta mä näytän 

ihan pojalta eikä mua huvittais..

Äiti on ihan höyrähtänyt villaan...

nämä villahuosut se sai sen kaverilta, 

Leena-tädiltä.. joka on kanssa höyrähtänyt villaan!

Käyttekö te kirpparilla?

Mä en tiedä alanko mä käymään ku mä oon iso?!

*suomalainen-ruotsalainen-norjalainen*

Selvitystä tuohon eiliseen:) Kun väitin, että suomalaisessa, ruotsalaisessa ja norjalaisessa sisustuksella on eroja. En tosiaan ole mikään sisustuksen ammattilainen, mutta kiinnostunut siitä kyllä.

Nyt menin ihan sillä silmällä kiinteistövälittäjien sivuille, että nopeasti saisin kokoon pienet kuvakollaasit tyypillisestä suomalaisesta, ruotsalaisesta ja norjalaisesta kodista. No se ei tietysti ole helppoa. Mutta sen verran tein, että valitsin jokaisesta maasta sellaisen vähän paremman kaupunginosan, jotta saisin suht "samanlaisia" koteja haarukkaani.

Ensin norjalaisille sivuille. Oslon kalliiseen kaupunginosaan. Helppoa... heti löytyi edustuskelpoisia ja valoisia koteja. Mutta tyypillinen norjalainen koti? Se ei ollut niin helppoa. Mutta tällaisia kuvia otin mukaani. Eli norjalainen panostaa sisustukseen, kodit ovat mielestäni kodikkaita, ei mennä niin viimeisen päälle muodin mukana vaan kodeissa on tod.näk jo kauan suvuissa olleita kalusteita.

 

Lautalattiaa (ei maalattua?), isoja puuhuonekaluja, tummia tekstiilejä...

kodikasta <3

Sitten ruåttalaisiin. Helppoa, helppoa... jo kiinteistövälittäjien sivut on tehty niin, että sivuilla on helppo hurmaantua. Jos asunto on sisustettu/stailattu hienosti niin kyllähän sen haluaa nähdä livenä. Kuvia katsellessa tosiaan huomio kiinnittyy ruotsalaiseen designiin, Ikeaan ja ihaniin väreihin. Tuolla täytyy asua onnellinen ruotsalaisen näköinen perhe.. mäkin haluun:)

Ruotsalaista... ikeaa ja designia. Jopa suomalaista sellaista.

Juu ja joka kodissa on oma String-hylly;)

Valoisaa. Ihanaa. Pisteet kuvaajille/stailaajille..

vai onko ruotsalaiset vaan niin tyylitajuisia?

Sitten meidän pikku-Suomi. Ei enää niin helppoa. Vaikka aloitin Punavuoresta. Ero edellisiin oli huima. Siis pitkä miinus kiinteistövälittäjille. Kuvat asunnoista on pääasiassa pimeitä ja huonolaatuisia. Asunnot näyttävät pimeiltä! Ja tulee sellainen olo, että suomalainen ei panosta sisustamiseen vaikka on varaa asua kalliilla alueella. Joten siirryin Töölöön... sama juttu. Muutama edustava koti, mutta samat amatööri valokuvaajat asialla. Ei ole tainnut kiinteistö-Kaisa ehtiä joka kotiin.... No hypätään Kulosaareen. Ei ihan helppoa sielläkään.. no joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Jos talo maksaa yli 4 miljoonaa niin kyllähän se näkyy sisustuksessakin, mutta ei mitään tajunnan räjäyttävää. Minkälainen on tyypillinen suomalainen sisustus? Ei selviä tällä leikillä. No mutta jos menen Tapiolaan? Sieltä on pakko löytyä niitä sisustuslehdissä esillä olevia artek-koteja.. ja löytyi. Mutta ei niin helposti kuin luulin.

Suomalaista. Tummia kuvia (joita en valinnut tähän),

tunkkaista.... perintöhuonekaluja ja Artekia:)

Aloin oikein kiinnittämään kiinteistövälittäjien kuviin.

Vanhoja mieshenkilöitä... vaihtoon!!!

Varmasti hyviä myyjiä, jotka osaavat asiansa,

mutta miten olisi jos vaikka joka firmalla olisi valokuvaaja?

Tyyliäkin alkoi löytymään kun siirtyi Kulosaareen. Merenrantatalo

joka maksaa reilusti yli 4 milliä (kuva oik. ylh).

Tyypillistä Tapiolaa.. 60-luvun koti ja takuuvarma Artek-sisustus.

(kuva oik. alhaalla)

Ja suomalaisilla nettisivuilla törmäsi yllättävän usein 

kohteeseen josta ei ollut kuvia sisältä (apua.. ton täytyy

olla niin hirvee pommi, ettei ne ole kertakaikkiaan ole voineet

ottaa kuvia kämpästä!!) tai sitten asuntoja, jotka olivat tyhjillään.

Se on tietysti hyvä ostajaa ajatellen, näkeepähän mitä on ostamassa, 

mutta kyllä kivalla sisutuksella saisi varmasti myytyä kohteen helpommin?

Ennen kuin muutimme tänne Norjaan olin töissä Helsingissä.

Työni puolesta pääsin koteihin, joissa ei ollut pikkurahasta puutetta.

Näin upeita koteja. Sellaisia joita en tiennyt olevan edes olemassa.

Kiitollisia ja kivoja asiakkaita. Mutta senkin opin, että

raha ja onni eivät välttämättä asu samassa talossa.

Paljon yksinäisyyttä, mutta kauniita koteja.

Eihän kaikkien tarvitse olla intohimoisia sisustajia!

Tiedän monta nättiä kodikasta kotia joiden asukkaat eivät

tosiaan harrasta sisustamista. Mutta nyt tällaisesta aiheesta postasin:)