my cup of tea

Ennen en ole oikein ymmärtänyt, että teelaaduilla on eroja.

Muistan kun tein yhden iltavuoron Norjassa skottilaisen kollegan

kanssa ja hän koko illan paasasi siitä miten huonoa teetä 

norjalaiset kaupat myyvät. 

Hän oli sitä mieltä, että se tavara mitä Norjassa teepussit

sisältävät ovat suoraan teetehtaiden lattialta kerättyä jätettä:)

Ja mun mielestä se oli ihan hyvää! 

Ihan tavallista teetä, jota olen koko ikäni juonut.

Näihin söpöihin teepakkauksiin törmäsin ihan ekaa kertaa

Yrjönkadulla sijaitsevassa Nudge:ssa. En raaskinut 

kuitenkaan ostaa, mutta hypistelin. 

Mutta kun Nizzan vanhassakaupungissa törmäsin taas kyseisiin paketteihin

ja vielä maailman ihanimmassa kahvilassa niin päätin ostaa muutaman 

paketin. Enkä ole katunut.

Joka ilta keitämme kupit teetä ja jopa mies on myöntänyt sen ääneen:

"Tämä tee on mielettömän hyvää"!

Jo yksi paketti yrttiteetä on nautittu... tänään korkattiin vihreä sitrustee.

Tämä iso säilytyspurkki oli kahvilan omistajan omaisuutta.

Mutta kun ihastuin siihen täysin niin hän tyhjensi purkista 

irtoteet toiseen astiaan ja myi minulle purkin suoraan hyllystä:)

Ihana nainen. Hän on pyörittänyt tätä kahvilaa vuoden verran.

Vertasi sitä pieneen vauvaan:) Kerroin, että minulla on suunnilleen 

samanikäinen vauva kotona niin hän nauroi ja kehaisi, että hän 

saa sentään nukkua yönsä:)

Jos Nizzaan reissaatte niin käykää kurkkaamassa:

Les Causeries de Blandine

8 Rue du pont vieux, 06300 Nice

Ja kertokaa terveisiä <3

ps. muutama postaus sitten pyysin teiltä vinkkejä kotiutumisjuttuuni.

Nyt lehti on ilmestynyt eli kaikki jotka auttoivat minua niin laittakaa 

sähköpostiin tai kommenttiboxiin e-osoitteenne niin laitan jutun teille:)

Ja muillekin halukkaille toki.

Bonne nuit <3

hjemme best

Onpa ihana olla kotona.

Reissun jälkeen en ole käynyt kotona 

juurikaan. Nukkumassa ja taas on menty:)

Ihana lauantain kun ei ollut mitään sovittua

ohjelmaa. Jopa siivoaminen tuntui mukavalta:)

Huhkiminen salilla, sen jälkeen iltakävely 

pienessä tihkusateessa kauppaan:) 

Sauna, vähän herkkuja ja tuore Kodin Kuvalehti.

Life is good <3

Toivottavasti teilläkin on ollut hyvä viikonloppu.

Nizza - Cannes - St. Tropez - Monaco ja pikkusen Italiaa

Back in business.

Viikko Ranskan Rivieralla meni hyvin, 

mutta kotiin on aina kiva palata.

Mutta niille jotka eivät ole vielä käyneet 

tuolla suunnalla niin suosittelen lämpimästi.

Parasta oli tietysti, että oli lomaa ja aikaa

olla perheen kanssa. 

Aamulla jompi kumpi meistä kipaisi naapurileipomosta

hakemassa tuoreen patongin ja pari croisanttia.

Keitettiin pannullinen teetä ja syötiin joka aamu aamupala ajan kanssa.

Ihanaa oli myös kuljeskella kadulla ja katsoa ranskalaista 

elämänmenoa. Katsella ikkunasta kun naapurin rouva

istutti siemeniä parvekkeella oleviin ruukkuhin.

Istua rannassa ja katsoa kun lapset nauttivat.

Hakea viikonloppuna torilta tuoreita raaka-aineita 

ja tehdä niistä ruokaa kaasuliedellä.

Miten voi tavalliset tomaatit ja omenat maistua niin hyvältä?

Tuonne olisi kiva palata asuntoauton kanssa.

Haaveilimme, että ensi kesänä kesälomareissulla

lähtisimme tuonne suuntaan. 

Nyt vaan taas säästämään rahaa.

Kolikkopossun masu on ihan tyhjä:)

Lapsiperhe Nizzassa

Nizza ei ollut meille ennestään tuttu matkakohde ja siksi olisikin ollut kiva löytää esimerkiksi blogi, jossa siitä olisi kerrottu. Niitä löytyi jonkin verran, mutta ei ihan siitä näkökulmasta kirjoitettuja postauksia kun olisin itse kaivannut.

Meitä askarrutti lähinnä se, että kannattaako lapsiperheen jäädä majoittumaan Nizzaan.
Lento tulee tänne, mutta kun lähiympäristössä on paljon muitakin kivoja pikku kaupunkeja kuten Cannes ja Monaco. Italiaankaan ei ole pitkä matka. Vastausta tähän kysymykseen emme saaneet, joten päätimme luottaa omaan harkintakykymme.

Hotelliin emme halunneet. Se olisi ollut kallista ja ahdasta. Eikä siellä olisi voinut tehdä itse ruokaa eikä pestä pyykkiä. Joten aloimme googlettelemaan muita vaihtoehtoja. Tarjolla oli vaikka mitä hienoista huviloista asuntoautoihin:)

Norjalaisilla(kin) on paljon lomahuoneistoja täällä Etelä-Ranskassa ja löysimmekin lopulta majoituksen norjalaisilta finn.no-sivuilta (vastaa Suomen Etuovea tms).

Tämä lokakuu ei ole sesonkia, joten tarjontaa oli paljon ja kohtuu hinnalla. Ja tähän väliin pitää huomauttaa, että tämä vuodenaika on oikein hyvä aika matkustaa tänne. Ainakin tällä kertaa täällä on ilmat suosineet eli meidän mittakaavassa ihan kesä. Pilvetön taivas ja yli 20 astetta lämmintä.

Päädyimme 2 makuuhuoneen asuntoon joka sijaitsee Nizzan vanhassakaupungissa. En osaa vielä sanoa onko tämä paras vaihtoehto. Asunto on oikein kiva ja sijainti loistava, mutta kadulta ja muualta talosta kuuluu äänet yöllä melko hyvin sisälle asuntoon. Ekan yön valvoin, viimeyönä jo nukuin:)

Talo on ikivanha ja ekana iltana kun perille pääsimme niin usko meinasi loppua tuossa rappukäytävässä. Meitä oli vastassa paikallinen "välittäjä" ja hän huomauttikin tuolla alhaalla kun (1 hengen) hissiin änkeydyimme, että rappukäytävä on kamala, mutta asunto on hieno. Pitää paikkansa:)

Ja huomautetaan vielä asiasta mikä ei meille tullut mieleen kun matkaa tilasimme. Eli kun meitä tosiaan on perheessä 5 henkeä niin taksin saaminen kentältä ei onnistunut. Menimme taksijonoon ja meitä edellä oli suomalainen 5 hengen seurua. Muutama taksi pysähtyi, mutta eivät huolineet kyytiin. Lopulta he saivat kuitenkin kyydin. Kun tuli meidän vuoro niin kuski kysyi ekana, että minne olemme matkalla.. ai Nizzaan ( eli alle 10km päähän) niin ei, "en voi ottaa kyytiin 5 henkeä, poliiseja on liikkellä". Mutta tuli sellainen olo, että jos keikka olisi ollut vaikka vähän pidemmälle eli siis vähän rahakkaampi niin tästä säännöstä oltaisiin voitu poiketa. Kukaan ei huolinut meitä kyytiinsä eikä suostunut soittamaan meille tilataksia joten  lopulta tulimme bussilla keskustaan. Joka osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Huomattavasti halvempi vaihtoehto ja kyyti tuli melkein suoraan oven eteen:)

Eilinen eli eka kokonainen lomapäivä meni Nizzaan tutustuessa. Vähän on auki vielä missä olemme:)
Tänään hyppäsimme junaan ja ajelimme Cannesiin. Puolen tunnin junamatka (30e edes-takaisin 5 hengeltä) Nizzasta ja junia kulkee koko ajan. Cannes oli oikein mukavanoloinen kaupunki. Ehkä jopa ensinäkemältä vähän kivempi kuin Nizza eli olisiko ollut järkevää vuokrata talo/asunto sieltä? En osaa sanoa. Mutta esim. rannasta pisteet menevät Cannesille. Nizzassa rannat ovat pientä kiveä kun taas Cannesissa oli ihana hiekkaranta.

Eräs vinkki vielä: kannattaa ottaa pienelle vaippoja, äidinmaidonkorviketta ja purkkiruokaa mukaan kun lähtee reissuun. Me olemme reissanneet aika paljon ja tänään juuri mietimme, että koska me oikein opitaan?! Otettiin taas muutama vaippa ja pari maito-/ruokapurkkia mukaan ja nämä ekat päivät ovatkin menneet oikeanlaisia (lähinnä kokoisia) vaippoja etsiessä.

Muistamme kuinka aikoinamme annoimme Oskarille espanjalaista maitoa josta seurasi ripuli koko loman ajaksi. Nyt siitä oppineina päätimme, että tuota huoneenlämmössä säilytettävää ranskalaista maitoa emme Glotalle anna ja olikin aika etsiminen, että löysimme maitoa jota alle 3-vuotiaille suositellaan. Onneksi Glotta syö samoja ruokia kuin mekin, mutta kyllä välillä olisi helppoa kun voisi työntää Pilttipurkin mikroon ja ohittaa yhden nälän näin:)

ps. pelkäsimme turhaan kielimuuria. 15v sitten Pariisissa emme saaneet palvelua englanniksi ja paikalliset esittivät etteivät ymmärrä meitä. Mutta täällä etelä-Ranskassa ainakin meitä on palveltu englanninkielellä ja olemme saaneet hyvää palvelua ja apua kun olemme sitä tarvinneet:)

Meidän ovi on tuossa oikealla polkupyörien kohdalla

eli lähin ravintola on ainakin lähellä:)

Talo on rakennettu 1800-luvulla, mutta norjalainen 

asunnonomistaja on remontoinut huoneiston 

moderniksi ja toimivaksi.

Asunnossa on n. 70 neliötä ja kaikki mukavuudet.

Tähän aikaa vuodesta tällaisen asunnon vuokra oli 600e.

Huomattavasti edullisempi kuin hotellimajoitus ja mukavampikin.

Tosin aamupalan joutuu tekemään itse. 

Mutta on ihanaa aamulla kipaista lähileipomosta 

hakemaan tuore patonki ja muutama croisantti ja

nauttia aamupala kaikessa rauhassa.

Nizza on lapsiystävällinen.

Paljon kivoja puistoja lapsille, ihmiset ovat ystävällisiä

ja esim. vanhankaupungin kadut sellaisia joissa tuota

pienintäkin uskaltaa pitää "vapaana":)

Tänään tosiaan teimme retken Cannesiin.

Lojuimme rannalla ja pojat uivat.

Kävimme bussiajelulla ja mäkkärissä syömässä:)

Mietin tämän parin päivän kokemuksen pohjalta, että

eivät nämä ranskalaiset nyt niin tyylikkäitä ole.

Mutta tuolla Cannesissa... ne kyllä olivat:)

Tuli vähän harmaavarpunen olo ja oli kiva 

palata tänne kämpille tämän Kiljusten herrasväki-

kokoonpanon kanssa:)

Lisää Nizzakuulumisia kunhan saan koneelle kunnon valokuvia.

Tässä postauksessa vauhdissa napattuja kännykkäkuvia.

Hyvää yötä:)

Syysloma Nizzassa

kuvat: internet

Jee me lähdetään huomenna Nizzaan:)

Tilattiin tämä reissu jo kuukausia sitten kun 

Norwegian mainosti halpoja lentoja.

Silloin ei vielä tiedetty tulevista jalkaleikkauksista jne.

Välillä jo näytti siltä, että eihän me mihinkään reissuun päästä.

2 könkkää ja tuollainen karkaileva taapero.

Mutta nyt kuitenkin päätettiin, että mennään.

Toivottavasti pojat juoksevat pikkusiskon kiinni jos tilanne vaatii:)

Me ei olla koskaan oltu Nizzassa. 

Eikä edes Ranskassa. Tai siis ollaan. 

Oltiin joskus kauan sitten Brysselissä meidän perhetuttujen 

luona ja siitä tehtiin autoretki Pariisiin.

Muistan vain ison moottoritien jossa ajettiin kovaa,

kaaottisen parkkeeraussysteemin Pariisissa ja Eifeltornin:)

Ja sen miten meitä otti päähän,  ettei kukaan suostunut palvelemaan meitä

englanniksi.

Mutta oletteko te käyneet Nizzassa?

Onko vinkkejä mitä siellä kannattaisi tehdä tai nähdä?

Olemme siellä viikon. Olemme vuokranneet asunnon vanhastakaupungista

ja viikonlopuksi auton. Mitään muuta ei olla lyöty lukkoon.

Säätiedotus lupaa hyvää. Sellaista 20 astetta ja aurinkoa.

Ihanaa:)

Ihana pastakastike

Meillä oli tänään ruokavieraita. Hyvä ystävä perheineen tuli kylään. Eilen mietin mitä laittaisin ja mieheni keksi, että NIITÄ italialaisia lihapullia.

Kun 8 vuotta sitten menimme naimisiin niin häiden jälkeen järjestimme illallisen bestmaneille ja kaasoille. Kiitokseksi heidän tekemästään "työstä". Silloin päätimme, että teema on Italia:) Ikinä emme ole Italiassa käyneet. En tiedä/muista mistä tämä Italia-idea silloin tuli.

Silloin käytin enemmänkin aikaa siihen, että löydän parhaan mahdollisen reseptin ruokaan ja sen ihan parhaan Tiramisuohjeen:)

En ole tainnut tehdä noita lihapullia kertaakaan tässä välissä. Mutta tänään 8v tuon tapahtuman jälkeen kaivoin tuon reseptin naftaliinista ja ryhdyin hommiin:)

Maailman paras lihapullaohje : ( italialainen)

800g jauhelihaa 

suolaa

pippuria

100g kapriksia

5 rkl chiliketsuppia

2 salottisipulia

100g pecorino-juustoa

basillikaa

lehtipersiljaa

ruohosipulia

4 valk.sipulin kynttä

chiliä

cayennepippuria

paprikajauhetta

4tomaattia

Kuullota sipuli, valkosipuli ja tuore chili. Kylmäkalttaa tomaatit ja pilko. 

Raasta juusto. Sekoita ainekset. Muotoile pallerot, paista pannulla ja loppukypsennä

tomaattikastikkeessa.

Tomaattikastika Pimientto:

8 tomaattia

4 valk.sipulin kynttä

oliiviöljy

4rkl tomaattipyrettä

4 salottisipulia

chili

4tl paprikajauhetta

2 dl valkoviiniä 

3,5dl vettä

sokeria

suolaa

pippuria

basillikaa

Kuullota vihannekset oliiviöljyssä. Lisää valkosipuli, paprikajauhe ja tomaattipyre.

Anna hautua hetki. Lisää muut ainekset. Keitä kypsäksi hiljalleen muhien n. 40min

välillä sekoittaen. Soseuta, lisää basillika.

Lisää lihapullat joukkoon ja kypsennä hiljalleen vielä n. 10 min. 

Tarjoile pastan ja pecorinon kanssa.

Aivan loistava ruoka:) 

Lapsille norjan kielen opiskelua Vantaalla

Aika täällä Suomessa on mennyt vauhdilla.

Vasta nyt kun olen sairauslomalla olen tajunnut mitä kaikkea

tämän viimeisen puolenvuoden aikana on tapahtunut.

Moni on sanonut, että onhan teille tapahtunut hirveesti jne.

Mutta onneksi silloin kun tapahtuu niin sitä ei ehdi itse ajattelemaan.

Sitä vaan elää arkea ja illalla kaatuu sänkyyn väsyneenä.

Yksi asia johon havahduin nyt vasta on tuo lasten oppima norjankieli.

Hehän oppivat norjan kielen tosi hyvin tuon 3 vuoden aikana Norjassa ja 

kun tulimme Suomeen emme ole puhuneet montakaan sanaa norjaa.

Aina kun itse en tiedä miten joku asia sanotaan norjaksi kysyn pojilta.

Eräs päivä oli taas tällainen tilanne ja ekaa kertaa Papu vastasi minulle, 

ettei hän muista miten se sanotaan. Apua ajattelin minä!

Se oli yksi syy miksi lähdimme Norjaan. Jotta pojat oppisivat 

uuden kielen. Ja nyt olemme unohtaneet pitää sitä yllä.

Ajatuksissa oli kyllä tilata Aku Ankka norjaksi, kirjoitella kirjeitä 

kavereille Norjaan, ilmoittaa pojat kesällä jalkapallokouluun Norjaan ja 

matkustaa tapaamaan vanhoja kavereita Kirkenesiin. 

Kaikki tuo on vielä toteuttamatta.

Onneksi minulla on fiksuja ystäviä Norjassa.

Viestittelin erään ystävän kanssa ja hän muisti, että Vantaalla pitäisi

lapsilla olla oikeus ylläpitokieleen. Eli kun lapsi on ulkomailla oppinut uuden kielen

niin kaupunki järjestää tuon kielen opetusta 2 tuntia viikossa.

Vanhempien pitää ilmoittaa oppilaan halukkuudesta opiskella ja ilmoittaa kieli

jota halutaan ylläpitää. 

Kaikki tapahtui nopeasti. 

Viime viikolla laitoin rehtorille kyselyn, että onko tosiaan näin.

Ja tänään pojat olivat jo ekalla norjan tunnilla:)

Tunnit järjestetään Myyrmäessä ja siellä oli 12 

eka-kuudesluokkalaista innokasta norjanopiskelijaa paikalla:)

Onko muilla kokemuksia asiasta?

Itselleni tämä oli ihan uusi juttu enkä vieläkään ole

mikään asiantuntija tällä saralla:)

Olen niin onnellinen, että tällainen mahdollisuus meille tarjottiin!

Olisi synti päästää kerran opittu kieli unohtumaan.

Toki meidän pitää tehdä asian kanssa töitä kotonakin.

ps. tunnilla lähinnä keskusteltiin.

Luokassa ei saa puhua suomea vaan koko 2*45min käytetään vain 

ja ainoastaan norjan kieltä.

Kohta 2v

Täällä sairausloma jatkuu.

Yksi sen positiivisista puolista on tietysti se,

että kun isä ja äiti ovat kotona niin myös pieni 

Glotta saa olla kotona:)

On ollut kiva seurata tämän pienen touhuja.

Kehitystä on tapahtunut valtavasti.

Puhetta tulee, leikit omatoimisesti saattavat kestää 

pitkäänkin. Kovaa hoivaamista on ilmassa, mutta myös

rekka- ja bussiautot saavat arvoisensa huomion kun ulkona

liikumme:) 

Myös tahtoa löytyy ja selvästi nyt on se vaihe, että

jokin ajatus on päässä vaikka nuken pukemisen suhteen,

mutta taitoa toteuttaa ei vielä löydy kautta kykyä selittää 

asiaa äidille... ja kun kommunikointi ei toimi niin

megahermoromahdus tulee noin pari kertaa päivässä.

Silloin aina äidillä ja isällä tulee ikävä töihin:)

Itseasiassa alankin vähitellen olemaan työkuntoinen.

Haluaisin palata töihin, mutta kunto ei anna vielä periksi 

viittä kahdeksan tunnin työpäivää putkeen.

 Suomessa kun ei ole mitään osa-aikasaikkuja niin kuin 

esim. Norjassa. Siellä voi olla sairauslomalla vaikka 40%:sti.

Mielelläni tekisin nyt osa-aikaista työpäivää. 

Asiakaskäyntejä en voisi vielä tehdä, koska kenkä ei mahdu jalkaan.

Enkä pysty kyllä ajamaan autoakaan vielä. Mutta jalka ylhäällä voisin hyvin istua 

työpöytäni ääressä ja hoitaa asioita joita pystyy puhelimitse tai tietokoneen välityksellä

hoitamaan. Tämä on nimittäin henkisesti yllättävän rankkaa olla täällä kotona puolikuntoisena

kun työasiat pyörivät mielessä.

Tuollaisesta osa-aikasaikusta hyötyisivät kaikki...

miksiköhän sellaista ei täällä Suomessa ole käytössä?

ps. vinkkinä kaikille.

Älkää sairastuko puolison kanssa samaan aikaan:)

Kun on tottunut olemaan terve... viettämään arkea erillään ja 

tekemään asioita itsenäisesti niin tämä kahden könkän talous on aika armoton:)

Meillä sattui huono tuuri kun kummankin leikkausajat osuivat viikon sisälle toisistaan.

Mutta kummankin vaiva vaati toimenpidettä joten ei haluttu alkaa siirtämäänkään niitä.

Mutta kivaa olisi, että edes toinen olisi täysikuntoinen tässä 5 hengen taloudessa.

Tällaistäkö se on sitten eläkkeellä?

2 könkkää törmäilee toisiinsa ja kiukuttelee:)

Korvapuustipäivä

Tiesittekö, että tänään on kansainvälinen korvapuustipäivä?
En mäkään. Mutta ystäväni sisko mainitsi asiasta Facebookissa niin inspiroiduin leipomaan.

Mulla ei tule pullantuoksusta mieleen oma koti ja lapsuus.
Vaan ihan muunlainen juttu;)

Oltiin bestiksen kanssa ihastuttu naapurinkylän poikiin. Muistan kun joka ilta heti ruoan jälkeen hyppäsimme fillareiden selkään ja poljimme näitä poikia moikkaamaan. Oltiin ehkä seiskalla:)

Se oli syksyä ja ulkona oli aina kylmä. Mutta mitään pipoja tai muita nössöjuttuja ei vaan voinut käyttää. Kerran tämä toinen näistä meidän ihastuksista pyysi meitä heille kotiin. Heillä oli ihana kodikas punainen puutalo ja siellä me istuttiin tuulikaapin lattialla porukassa ja höpöteltiin. Talossa tuoksui tuore pulla ja jossain vaiheessa tämän pojan äiti tuli täyden korvapuustikorin kanssa sinne eteiseen:) Pulla maistui taivaalliselta ja tänään kun täällä meillä tuoksui tuore pulla pitkästä aikaa niin mulle tuli elävästi mieleen toi ilta. Siellä teinit ihan lovena mutustamassa pullaa tuulikaapin lattialla:)

Toivon, että mä jään yhtä positiivisena tyyppinä mieleen meidän poikien tuleville ihailijoille. Sellaisena pullantuoksuisena anoppiehdokkaana:)

Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä oli pullasta juttua.

Ja yksi hyvä vinkki jota testasin tänään.

Laita pullat kohoamaan 50 asteiseen uuniin, jonka pohjalla

on vesikippo. Näin kotiuuni toimii

leipomoiden nostatuskaappien tapaan.

Kokeilin ja toimii:)

The juttu

"Heippa hei" vilkuttelevat paketoidut varpaani teille:)

Maanantaina siis poistettiin patti varpaiden välistä. Ja lääkäri kirjoitti 3 viikon sairausloman sen kunniaksi. Siis 3 vkoa!? Olin varautunut muutamaan päivään.

Mutta nyt on siis niin outo tilanne, että yhtäkkiä mulla onkin aikaa. Ei kiire mihinkään. Harmi, että olen vähän toipilas. Tekemistä olisi, mutta tämä sykkivä jalka vähän rajoittaa näitä touhuja.

Nyt siis voin hyvällä omallatunnolla rauhoittua. Katsoa telkkaria, lukea blogeja/kirjoja/lehtiä, kutoa, kirjoittaa jne. Ihanaa <3

Ja siitä tulikin mieleen, että auttaisittekohan te mua vähän?

Muuttaessamme takaisin Suomeen lupasin kirjoittaa Ruijan Kaiulle jutun kotiutumisesta tänne.
3 vuotta meni pohjois-Norjassa ja nyt olemme olleet täällä vajaan puolivuotta. En ole saanut tehtyä lupaamaani juttua. Ehkä nyt olisi sen aika!?

Eli mitä te lukijoina haluaisitte kuulla? Laittakaa kaikki vinkit, kommentit ja kysymykset tuonne kommenttiboksiin. Tehdään oikein hyvä juttu Suomeen paluusta yhdessä. Lupaan palkita teidät jollain kivalla tavalla kunhan autette minut alkuun:)

Itselläni lyö tosiaan tyhjää... kotiinhan me tultiin ja arki imaisi mukaansa ihan samantien. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Mutta ehkä te ulkopuolisina osaatte kiteyttää ne asiat jotka sitten kuitenkin on vähän erilailla täällä kun siellä jne:)

ps. jos kommentoiminen tuonne inboxiin ei onnistu niin laittakaa sähköpostia osoitteeseen: juhahi@netti.fi


Kiitti jo etukäteen!