Tapaninpäivä...

Eli virallinen rääppiäispäivä, pelipäivä ja työpäivä.
Saimme tänään taas ruokavieraita ja räävimme jääkaapista kaiken syötäväksi kelpaavan vähänkin jouluun viittavan ruoan pöytään. Olin oikein onnellinen, että kaikki tuli syötyä sillä huomenna olisi tarkoitus matkustaa viikoksi Rovaniemelle.

Pukki toi taas paljon uusia kivoja pelejä:)

Ruoan ja kahvien jälkeen pelailimme hetken lautapelejä ja sitten alkoikin taas orientoituminen työyöhön. Edessä viimeinen työyö tältä erää ja sitten tosiaan pieni loman tapainen Suomen puolella:) Ihanaa!

Joulunaika töissä on ollutkin aika haipakkaa. Pienellä miehityksellä vedetään ja alkaakin olemaan taas takki jotakuinkin tyhjä. Välillä jo tuntuu, että miksi? Miksi jatkan vapaaehtoisesti tätä yötyötä joka käy päivä päivältä raskaammaksi? Sitten muistan työn hyvät puolet. Ihme tasapainottelemista tämä on... ja siinä välillä kun on aina se viikon vapaa niin jotenkin tuppaa unohtumaan tämä totuus. Saa nähdä mitä taas tänäyönä on edessä. Aika jännää tämä on.. koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää. No huomista odotellessa:)

Muistinko kertoa, että pukki toi myös aika järeän

kalastusvälineen Kalamuijalle?  Kevättä, valoa ja

kalastusretkiä odotellessa...

Joulupäivä ja PORO

Joulupäivä on ihana päivä:) Joulun hössötys on ohi eikä ole kiire mihinkään. Lapsilla on puuhaa ja kaapit ovat täynnä ruokaa. Täällä pohjois-Norjassa on ollut oikein kivat joulukelit. Pieni pakkanen, paljon lunta ja kaunis kaamos:)

Tänään meillä kävi ruokavieraita. Suomalainen tuttavapariskunta Vadsöstä eli tuosta vuonon toiselta puolelta. Olivat onnellisia kun saivat kunnollista suomalaista jouluruokaa.

Kun viimeksi olin Suomessa kävin syömässä sushia Sushi Sanissa Munkkiniemessä. Paikan omistaa "Suomen japanilaisen keittiön grand old man" eli Kimmo Jylhä. Tämä on yksi lempisushipaikoistani Suomessa. Tällä kertaa siellä oli jotain uutta, nimittäin myynnissä kirjoja! Ja tarkemmin katsottuna kirja jonka nimi on PORO. Jylhä yhdessä kolmen muun ruokaa ja Lappia rakastavan miehen kanssa (Markus Maulavirta, Hans Välimäki ja Tero Mäntykangas) oli koonnut kirjan, jossa kerrotaan poroista/ poronhoidosta ja joka sisältää paljon poroa sisältäviä ruokaohjeita.  Poromies Hannu Lahtela kertoo kirjassa, että ongelma on se, että esim. ravintolat haluavat ostaa vain poron fileetä, mutta mitäs sillä loppuruholla siis tehdään?

Tässä kirjassa on ihania ruokaohjeita joissa käytetään vaihtelevasti poron eri osia. Pippuripihviä poron ulkofileestä, porosushia sisäpaistista, poronmaksa-tataki, grillattua poronsydäntä, poromiehen käryä, koparakeittoa poronsorkista jne. Aika eksoottisia reseptejä siis:)

Mutta tämä kirja oli hyvä lukea ja toivottavasti saan maistella myös sen avulla tehtyjä herkkuja. Minä olen eteläntyttö, jonka mielestä porot ovat lähinnä ärsyttäviä tyyppejä, jotka hyppivät auton eteen ja aiheuttavat kolareita. Tai se hyvä raaka-aine, josta tehdään käristystä. Porot ovat monelle elinkeino ja erittäin vahva vetonaula, jos ajattelee esim. matkailubisnestä. Ihmiset matkustavat kaukaakin vain sen takia, että näkevät poron livenä. Pieni ongelma on tietysti se, etteivät useat turistit  voi  syödä poronlihaa, koska eihän Petteri Punakuonoa voi syödä:)

Tiedätkö mikä on: Kesukka, maakkanas, mutsikki, räkkä tai valkko? Minä tiedän nyt:)

God Jul...

Puolenpäivän aikaan pojat olivat pihassa ja juoksivat sisään intoa täynnä: "Äiti meidän pihassa on pukki"!! Itse olin juuri herännyt ja toivon, ettei tuo pukki vaan oikeesti ole tulossa meille. Ei se ollut. Hän parkkeerasi autonsa melkein pihaamme ja heitti säkin selkään ja lähti kohti naapurin taloa. Nenät kiinni ikkunassa jännitimme tuleeko hän seuraavaksi meille. Mutta ei... hän meni autoonsa, otti naamarin ja parran pois ja jatkoi matkaa!!! Voi hiton norjalaiset feikkipukit.. miettisivät nyt edes vähän!! Ikkunat on täynnä pieniä innokkaita pukinodottajia ja sitten he ryssivät noin! No meidän lapset vaan totesivat, että "toi ei voinut olla oikea pukki kun sillä oli irtopartakin":) Todennäköisesti mitään suurempaa vahinkoa ei siis käynyt, mutta kyllä Kalamuija mielessään vähän kiroili.

Meillä pukki oli käynyt sillä välin kun olimme saunassa;) Ja sillä oli ihan samanlainen säkkikin kuin tuolla irtoparralla...

Meillä otettiin joulu rennosti.

Ohjelmassa ei ollut muuta kuin

joulusauna, -ruoka ja lahjojen avaamista:)

Ei ole suomalaisen jouluruoan voittanutta!

Kun porkkanalaatikon, rosollin ja kinkun

tekee itse niin muun voi ostaa ihan hyvin kaupasta:)

Posti on tuonut paketteja pitkin viikkoa.

Niitä oli tarpeeksi, ihan jokaiselle:)

Kaikista isoista Legohässäköistä huolimatta

joulun paras lahja taisi olla nokkahuilu:)

"Tämä on varmasti mummulta" tokaisi Papu kun

avasi lahjan. Mummun on ope ja lahjat ovat aina

ihanan "opemaisia";)

Olin yllättynyt.. en odottanut lahjoja

ja kaikki mitä tajusin toivoa oli: lumilinko ja

pilkkihaalari. Niitä ei tullut! Mutta paljon muuta

Tosi tyylikkäitä juttuja... olin ihan unohtanut, että olen

tyyli-lyyli;) Mm. nämä ihanat Paula Noposen keramiikka sydämet...

Näitä olen salaa toivonut... en mielestäni ääneen.. oikeesti!

Essense punkkulasit ja Iittalan teräksinen aaltokulho!

Aahhh...

ja lämmintä päällepantavaa!

Olen aivan otettu. Kiitos kaikille "syyllisille":)

En ikinä muista tätä kun hamstraan lapsille Legoja jne.

Lahjojen avaamisen jälkeen äiti unohtuu johonkin nurkkaan

viinilasinsa kanssa ja miehet syventyvät omiin hommiinsa.

Nyt kun mietin... tämä sopii minulle aika hyvin juuri nyt;)

KALAMUIJA TOIVOTTAA KAIKILLE OIKEIN

HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2011!

Joulun ihme...

Mitäs siinä koristellaan???

Joo-o, meillä on jouluKUUSI!!!!

Kannatti vähän itkeä täällä blogissa...

siitä seurasi puhelinsoitto ja tänään kuusi

tuotiin ovellemme!!!

Ihana suomalainen ystäväni (joka

asuu siis täällä) oli lukenut

blogiani. Hänen miehensä oli menossa

tänään joka tapauksessa Ivaloon

hankintamatkalle, joten kuusi tulisi

kuulemme ihan siinä samalla:)

Kiitos Martine ja Harri!

Nyt täällä tuoksuu pipari ja kuusi:)

Ja haisee kinkku... eli kinkku on uunissa.

Inhoan tätä hajua, mutta rakastan sitä

makua huomenna:)

Joulukoristeet on ripoteltu paikoilleen...

Kynttilät palaa...

ja tontut kurkkii ikkunoista:)

Mutta tämä perhe ei rauhoitu vielä jouluun...

edessä on nimittäin työyö!

Koko perheellä!

Meille sattui mieheni kanssa päällekkäinen yövuoro.

Ja mies päätti, että hän ottaa lapset mukaan töihin!

Patja ja makuupussit matkaan ja retki saa alkaa...

katsotaan kuinka kiukkuisia ja väsyneitä lapsia

täällä huomenna on meidän ilonamme!

Nukkukaahan hyvin jotta jaksatte huomenna juhlia joulua!

Minä lähden katsomaan miltä työpaikalla näyttää näin joulun alla:)

Kuusivarkaisiin...

Eilen sen päätin! Jos ei rehellisesti ostamalla koko pohjois-Norjasta / Näätämöstä saa joulukuusta niin otan isäni opettaman perinteen käyttöön eli lähden henkilökohtaisesti metsästä hakemaan sen.

Heti kun heräsin aloin suunnittelemaan toteutusta. Se pitäisi tehdä melko pian jos meinaan löytää kuusen sillä muutaman tunnin päästä olisi säkkipimeään. Tänään on siis vihdoin se talvipäivän seisaus:) Toki olisi tietysti parempaa, että olisi pimeää, ettei kukaan näe:)

Pakkasin lapset autoon, otin kirveen matkaan (sahaa en löytänyt ja mies vastasi tekstariini ympäripyöreitä kun arvasi mitä aion) ja lähdimme ajelemaan kohti Suomen rajaa. 50 km matkalla näin yhden kuusen ja sekin niin törkeesti erään mökin seinustalla, että se kuusi ei tullut kuuloonkaan.

Ison tien varrella ei siis yhtään potentiaalista tapausta. Joten Suomen puolella koukkasin eräälle pikkutielle. Ei kuusen kuusta ja tie vaan jatkui ja jatkui ja tietysti niin kapeana, että missään kohtaan päässyt ympäri. Lopulta tie päättyi.. mökin pihaan jossa oli auto ja mökissä valot. Eikun pakki päälle ja 2km:n peruutus.

Tässä vaiheessa oli jo paha olo. Ei tästä tule mitään. Vaikka jossain vaiheessa jo ajattelin, että mäntykin käy. Mutta ei. En voi pölliä kuusta.. kun takapenkillä on 2 lasta jotka ymmärtävät erittäin hyvin mitä olen touhuamassa ja hyvällä lykyllä jään vielä rysän päästä kiinni.

Eli meillä ei ole kuusta, ei mäntyä, ei mitään:(  Kirves on edelleen käsilaukussani, mutta en enää edes unelmoi joulukuusesta. Kai sitä pärjää yhden vuoden ilmankin?

Ei se hukkareissu ollut.

Kävimme samalla Näätämössä

ruokakaupassa. Nyt on kaappi täynnä

suomalaista jouluruokaa.

Ja tortut on jo paistettu:)

Pojat odottavat jo kovin joulua.

Mutta kyllä hekin olisivat joulukuusen

halunneet. No ehkä murhe unohtuu kun

joulupukki tulee.. tai siis pukki ei tule.

Täällä niillä on ihmelliset muovinaamarit ja sellaista

emme halua. 8 vuotiaskin uskoo vielä pukkiin:)

Mutta ehkä pukki käy kun olemma saunassa?

Yläkerrassa on joulusiivous jo tehty.

Vielä alakerta. Ja sitten joulukoristeet esille:)

Kyllä joulutunnelma tulee ilman kuustakin,

kai??

Ihanaa kun on hetken siistiä ja puhdasta:)

Nyt lähdemme tuttavapariskunnan luokse jouluglögille!

Kuunpimennys... talvipäivänseisaus

Tänään oli vuoden lyhin päivä ja sen kyllä huomasi. Hämärää ja kello 13.00 jälkeen suorastaan pimeää. Kuu möllötti taivalla isona. Mutta eikös tämä tarkoita sitä, että nyt alkaa päivä pidentyä? Pienin askelin mennään kohti kevättä ja valoa:)

Aamulla n. 10.00 näytti tältä...

Lähdimme käyttämään Papua

lääkärissä ja matkalla napsin kuvia.

Tämä on otettu ennen puolta päivää.

Otin salamalla ja ilman...

Ulkona oli kaunista eikä se tule

esiin näissä kuvissa. Itse tykkään

lukea blogeja joissa on hyvälaatuisia

kuvia. Minulla ei niitä valitettavasti ole...

Pitäisi saada uusi kunnollinen

kamera ja käydä joku kurssi!

Mörketid.. todellakin.

Kuu on ollut vaikuttava tänään...

Täällä sairastetaan. Kuukausi sitten alkoi isommalla lapsella nuha ja sitä kesti pari viikkoa. Heti perään pienempi sai saman taudin ja nyt kun hän on yskinyt ja niistänyt pari viikkoa niin se meni korviin! Argh! Kuuri haettiin tänään ja toivotaan, että potilas paranee jouluksi. Lisäksi minulla on selkä niin jumissa, että hyvä kun kävelemään pääsee... Plääh:( Tällainen kipu on niin halvauttavaa... ottaa päähän. Näinä hetkinä aina tajuaa kuinka mukavaa on olla nuori ja terve:)

Siivoilua ja sushia

Mieheni on syntynyt jouluaattona. Hän on aina "kärsinyt" siitä... lapsena varsinkin häntä oli harmittanut kun oma juhla jäi joulun varjoon. Ei kunnon synttäribileitä kun kaikki kaverit olivat joulureissuissa ja lahjakin oli yleensä yhdistetty synttäri-ja joululahja! Vielä aikuisenakin hän narisee tästä asiasta;) 
No myönnetään, että harvoin me olemme kunnolla hänen synttäreitään viettäneet.

Tänä jouluna hän täyttää 35v. Aamulla keksimme lasten kanssa, että yllätetään isi! Lähdimme kaupunkiin hankkimaan lahjaa ja kalakaupasta tuoretta kalaa. Mieheni rakastaa sushia ja tänään hän sai sitä yllin kyllin:)

Teimme kimpassa joulusiivouksen ja sen jälkeen sushit. Illalla kun lapset nukahtavat laitamme leffan pyörimään. Valitsin miehekkään romantiikkapätkän: Jennifer Anistonin "Love Happens"!

Täällä Kirkenesissä ei ole sushiravintolaa:(

Voisimme elää sushilla, mutta täällä sitä saa

vain jos itse viitsii tehdä.

Pitäisi perustaa sushikiska, se voisi olla hyvä business!

Mutta en millään jaksaisi vääntää noita riisipalloja

ja tiskata tota limaista riisitiskiä!

Eli odotellaan josko joku muu

pistäisi busineksen pystyyn:)

Saariselkä

No niin pikaretki Saariselälle on takana. Haaveissa oli vähän opettaa lapsia laskettelemaan, mutta siihen tarkoitukseen ilma oli liian kylmä. Saariselällä oli n. -20 astetta ja vieressä Ivalossa oli -34 astetta, hrrr...
Muuten reissu oli onnistunut. Pieni irtiotto joululoman kunniaksi. Pulkkamäkeä, ulkoilua, hyvää ruokaa ja kylpemistä:)

Aamulla piti mennä kokeilemaan laskettelua,

mutta kun mittari näytti -24 astetta ja välinevuokraamo

oli vielä suljettu päädyimme pulkkamäkeen:)

Hrrr... "etelän hetelmä" on tottunut jo kylmään:) 

Holiday Club Saariselkä on kokemisen

arvoinen paikka. Tällä kertaa siellä oli

paljon englantilaisia.

Rinteissä ei ollut ruuhkaa

... eikä laduilla:)

Kylmää ja kaunista!

Kalamuija toivoo pukilta

pilkkihaalaria ja poronnahasta

tehtyjä kenkiä!

Mutta siis syy tähän retkeen löytyy ihan muualta. Olin tänään seuraamassa oikeaa jääkiekko"spektaakkelia". Mieheni on aina pelannut jääkiekkoa eikä siis vielä näin keski-iän kynnykselläkään pysty olemaan erossa siitä lajista. Ei vaikka kylästä ei tietystikään löydy jäähallia vaan treenit vedetään pelaajien itse ylläpitämässä/ jäädyttämässä luonnonjääkaukalossa (ympyrä on siis sulkeutunut.. näissä olosuhteissahan hän aloitti "uransa" n. 30 vuotta sitten). Pelikaverit... tai siis peli ja peli... mutta kaverit eivät aloittaneet uraansa 30 vuotta sitten vaan tänäänkin hänen toinen laiturinsa oli aloittanut jääkiekon jo 39 vuotiaana:) No se siitä.. mutta tänään siis nämä pelimiehet kokoontuivat Ivalossa.

Ivalossa järjestettiin Barents Hockey Leaguen (BHL) toinen osaturnaus. Tähän liigaan kuuluu 6 joukkuetta:
3 Venäjältä, 2 Norjasta ja 1 Suomesta.

Olen itsekin pelannut jääkiekkoa ja koko nuoruuteni istuin kaikki viikonloput bussissa matkalla turnauksiin tai vieraspeleihin. Mutta silti ... tänään ihmettelin, että mikä saa nämä miehet lähtemään näille reissuille? Kaukaisin joukkue taisi olla Norjan Tromssan joukkue. Tromssasta Ivaloon on ehkä n. 600-700km. Eikä näillä muillakaan joukkueilla ihan lyhyt turnausmatka ollut. Ja kyseessähän ei ole NHL eli liikkuminen ei tapahdu seuran omilla jumbojeteillä vaan jokainen tulee millä tulee:)

Ulkona oli tosiaan se n. -30 astetta, hallissa ehkä -15 astetta. Jokainen joukkue pelasi 2-3 peliä ja taukoa pelien välissä saattoi olla neljäkin tuntia! Mutta halli oli täynnä pelimiehiä.. taso jokaisen joukkueen kohdalla ei ollut päätä huimaava, mutta jokainen mies oli asenteella mukana.

Olen aina ollut kova jääkiekkofani ja tänäänkin kyllä nautin tästä tapahtumasta. Varpaat jäässä grillimakkaraa jyystäen seurasin jännittäviä otteluita. Onneksi hallissa oli lämmitetty kahvila ja siellähän vasta ne todelliset asiantuntijat olivat. Mm. Yksi katsoja kysyi toiselta: "kuka toi Kirkenesin 21 on?" Toinen vastasi: "Kanukki... töissä kaivoksilla" ja toinen siihen: "Ok. No niin mä vähän ajattelinkin". Ja kyseessä oli siis minun mieheni:) Suomalainen mieheni joka ei ole kaivoksilla töissä. Muutenkin tunnelma kahvilassa oli veikeä. Yhdessä vaiheessa huomasin, että olen ainoa nainen.. ainoa ei venäläinen koko kahvilassa. Minä ja 40 venäläistä miestä jännitimme yhdessä päättyykö peli 17-0 vai 18-0:) Mutta siis kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen päivä.

Ja itseasiassa kyllä minä ymmärrän näitä miehiä... olin vähän kade kun en itse päässyt pelaamaan. Tuli "vanhat hyvät ajat" mieleen!

"Kanukki"

Yksi ja ainoa kuva jäähallista...

kamerankaan akku ei kestänyt niitä

celciusasteita!

Juleferie

Tänään alkaa pojille joululoma! Toisin sanoen heillä on norjalaista koulua takana yksi lukukausi. Ja hengissä ollaan:) Tämä aika on mennyt paljon paremmin kuin osasimme odottaa. Jännitti laittaa 2 kielitaidotonta pientä kouluun jossa kukaan ei ymmärrä heitä. Pienempi oli vasta 5v. Täällä aloitetaan koulu vuotta aikaisemmin kuin Suomessa.

Muutimme tännä juhannuksen aikoihin ja elokuun lopulla koulu sitten alkoi. Olin kesän poikien kanssa kotona. Meillä kävi paljon vieraita Suomesta eikä meillä muutenkaan ollut paljon kontakteja näihin paikallisiin eli kieltä pojat eivät ehtineet kesällä oppimaan... siis edes alkeita. Olin varautunut olemaan kotona tämän syksyn. Viemään itkeviä lapsia kouluun (MÄ EN HALUU SINNE!), mutta mitä vielä! Pojat ovat alusta asti menneet kouluun reippaasti. He ovat saaneet ystäviä ja nyt vähitellen kielikin alkaa hahmottumaan.

Yksi aamu jouduin soittamaan opettajalle, koska isommalla oli uimahallipäivä ja hän oli vähän flunssainen. Lähinnä sopiakseni, että mihin aikaan hän tulee kouluun jos jättää uinnin väliin. "Ok, ti på ti... det passer bra... etterpå.. vi ses"! Ja ai että pojilla oli hauskaa. He nauroivat ihan kippurassa ja itse olin ihan, että mitä? "Ti på ti"..."etterpå", "haaahaaaaaaa"! Heidän mielestään lausuin sanat ihan päin honkia:) Eli nyt on tultu siihen pisteeseen, että pojat korjaavat sanomisiani ja toimivat välillä tulkkina kun äiti ei vaan ymmärrä! Ja ennen meillä oli tapana puhua norjaa salakielenä mieheni kanssa. Olemme siis asuneet Norjassa aikaisemminkin ja tämä oli kätevää kun lapset eivät tajunneet mitä juttelimme.. yksi päivä yritimme taas. Ja kärähdimme saman tien:)

Tänään alkaa siis pojille joululoma ja koulu alkaa taas 4.1.2011.
Meidän olisi tarkoitus tänään lähteä Saariselälle. Miehelläni on huomenna lätkäturnaus Ivalossa ja me poikein kanssa haaveilemme laskettelusta. Voi olla kyllä, että siellä on liian kylmä. Täälläkin on n. -15 astetta ja yleensä sisälapissa on kylmempi.

Pojat ovat vielä koulussa, mies nukkuu yövuoron jälkeistä unta... ja tunnin päästä pitäisi olla autossa. Ai niin.. ja nyt pitää soittaa kylpylään onko siellä edes tilaa meille:) Tällaista säätöä täällä. Hyvää joululomaa kaikille niille joilla se tänään alkaa. Itse olen melkein koko joulun töissä:(

Lämmintä..

tunnelmallista ja

valkeaa joululomaa kaikille!