Bongasin tanaan Fb:sta linkin jossa kysyttiin, etta
"Pitaisiko imetysta opettaa sairaaloissa" .
Artikkelissa selvisi, etta Suomessa vain 1/3 4kk vanhoista vauvoista saa rintamaitoa.
Sairaaloissa/neuvoloissa ei kuulemma saa tarvittavaa tukea ja opetusta hyvan imetyksen alkuun saamiseksi. Aidit ovat kuulemma halukkaita imettamaan, mutta silta harva imettaa!
Itse olen saanut yhden vauvan Suomessa ja silloin olin kylla tyytyvainen sairaalan toimintaan ja tukeen. Samoin kuin neuvolan. Onko ajat muuttuneet? Vai onko tassakin isoja eroja sairaalasta riippuen?
I love aidinmaito! t.Glotta
Taalla Norjassa on hyvin imetysmyønteinen ilmapiiri. Itse olen synnyttanyt 2 lasta taalla ja kummallakin kerralla olen saanut hyvaa ohjausta sairaalassa. Olen saanut vauvat heti synnytyssalissa rinnalle ja hoitajat ovat tarkistaneet, etta imetys sujuu ennen kuin ovat kotiin paastaneet. Kukaan ei ole edes puhunut lisamaidosta ja paheksuivat minua kovin kun annoin nuorimmaiselle tutin jo laitoksella. Ensin vauvan pitaa kuulemma oppia hyva imemisote ja sitten vasta tutti:)
Lisaksi aidinmaidonkorvikkeet ovat kalliita. Luulen, etta sekin kannustaa imettamiseen. Siina saastaa selvaa rahaa!
Ja taallahan on myøs se "ammefri", josta olen kertonut eli kun aiti palaa aitiysloman jalkeen tyøelamaan niin hanella on oikeus lyhennettyyn tyøpaivaan. Mina esim menen tøihin tuntia myøhemmin kuin normaalisti ja paasen tuntia aikaisemmin kotiin kuin normaalisti. Ja taalla minua odottaa aina innokas "linnunpoikanen" suu jo valmiiksi auki:)
Mina olen imettanyt kaikki 3 lastani niin ettei korvikkeita ole tarvittu. Ja olen ylpea siita.
Ja olen onnellinen siita, etta imetykset ovat onnistuneet. Tosin en ole edes ajatellut muita vaihtoehtoja. Minusta oli itsestaan selvaa, etta imetan jos se vaan onnistuu.. enka muista miten se oli 10v sitten kun ensimmaisen vauvan sain. Kavikø minulla edes mielessa, etta ei onnistuisi?!
Ja kun ekalla kerralla meni hyvin niin muiden lasten kanssa en ole osannut edes pelata, etteikø se menisi tallakin kertaa.
Toki tiedan tapauksia joissa imetys ei ole onnistunut syysta tai toisesta. Enka arvosta yhtaan enempaa niita aiteja jotka imettavat kuin niita, jotka eivat syysta tai toisesta imeta. Tosin jos joku nyt aaneen sanoo, etta en halua imettaa, jottei tissini rupsahtaisi niin siina tapauksessa voisi kylla Kalamuija vahan kiehahtaa:)
Itse imetan siksi, etta uskon, etta aidin maito on parasta ravintoa lapselle. Lisaksi se aidin ja lapsen laheinen hetki joka imetyksesta seuraa on tarkea molemmille. Sita tulen kaipaamaan sitten joskus kun imetyksen lopetan. Uskon, etta myøs lapsi nauttii kun paasee rinnalle. Esim. Glotalla on tapana nauraa sellaista "hørønaurua" kun han tajuaa, etta aiti alkaa ottamaan paitaa pois ja han saa tissia:) Ja mika olisi helpompaa.... lammin tarjoiluvalmis ruoka aina mukana.
Jos tasta tekstista tulee sellainen olo, etta olen omistava aiti.. aiti joka luulee, etta muut eivat osaa hoitaa hanen vauvaansa niin ei ei ei. Painvastoin.. mies saa (ja joutuu) tekemaan paljon lasten kanssa. Mutta imettamaan han ei pysty:) Sen tontin hoidan ihan mielellani, koska vaihtoehtoja ei ole. Kaikkeen muuhun pystyy isakin. Esim. talla hetkella mieheni on isyyslomalla. On ollut juhannuksesta saakka. Huomaan, etta nykyaan joudun kysymaan hanelta, etta mikas tata vauvaa nyt vaivaa.. onko silla nalka? Tai se on isa joka illalla toteaa, etta "toi on tulossa kipeeksi" ja aamulla voin vaan todeta, etta niinpas olikin. Itse en olisi tajunnut.
Mutta siis kylla. Imettakaa! Vaatikaa apua jos imetys ei lahde kayntiin.
Ja kylla Suomen valtio saisi tulla enemman vastaan. Yleisella imetyspositiivisella ilmapiirilla saataisiin paljon aikaiseksi. Løøpit joissa kerrotaan, etta imettava aiti on heitetty ulos ravintolasta pøyristyttavat minua.
Ja tuollainen imetysvapaa pitaisi minusta olla kaikilla tøissa kayvilla aideilla, jotka imettavat!
Hyvä imuote on yksi imetyksen onnistumisen edellytyksistä. Tassa ohje miten minua neuvottiin kun ensimmaisen lapseni synnytin:
"Purista rinta lyttyyn niin kuin se olisi hampurilainen ja tyønna se syvalle vauvan suuhun"!
Eli ihan kuin itse olisit ottamassa ekaa haukkua jattihampparista:) Ei se vauva siihen tissiin tukehdu.
Nailla evailla on menty ja maitoa on riittanyt:)
Itse haluaisin antaa seuraavia ohjeita vasta synnyttaneille aideille:
(tai siis en halua antaa ohjeita kenellekaan.. mutta jos naista olisi apua jollekin niin olisin onnellinen)
-pyytakaa vauva rinnalle heti synnytyssalissa jos mahdollista. Antakaa vauvan olla siina niin kauan kuin han imee. Pytakaa katilølta apua jos vauva ei ala hamuamaan rintaa.
-alkaa kiirehtikø sairaalasta kotiin (maidon nousu rintoihin kestaa muutaman paivan joskus pidempaankin) Olkaa varmoja siita, etta vauva saa maitoa rinnasta ennen kuin kotiudutte.
-sanokaa ei kiitos lisamaidolle (kylla ammattilaiset sitten kertovat jos sita oikeesti tarvitaan)
-imetys saattaa sattua alussa. Muistan etta ihan varpaissa saakka, mutta se menee pian ohi. (tarkista vauvan imuote / rasvaile nanneja)
-asennoitukaa siten (mutta alkaa ottako paineita), etta imetys onnistuu.
-alkaa pelatkø, etta olette ihan kiinni vauvassa jos imetatte. Se voi olla niin jos vauva ihastuukin boobseihinne niin, etta pullo ei kelpaa, mutta tuo aika on lyhyt. Vajaa vuosi elamasta:)
-alkaa olko katkeria siita, etta joudutte øisin hoitamaan vauvaa yksin. Isankin vuoro tulee viela. Vauvalle on parempi edes 1 hyvin nukkunut vanhempi kuin 2 kuoleman vasynytta:)
-yrita nauttia imetyshetkista. Hyva asento, vesilasi hollille ehka joku hyva tv-ohjelma paalle. Tai torkkukaa itsekin.
-missa vain (melkein) voi imettaa. Itse olen imettanyt mita ihmeellisimmissa paikoissa, enka ole koskaan saanut paheksuvia katseita.
Kertokaa kokemuksianne imetyksesta!
Ja mielipiteita saa laittaa kommenttiboxiin:)
Nama hienot rintamerkit løysin : imetyksen tuki ry :n sivuilta:)