Artikkelissa selvisi, etta Suomessa vain 1/3 4kk vanhoista vauvoista saa rintamaitoa.
Sairaaloissa/neuvoloissa ei kuulemma saa tarvittavaa tukea ja opetusta hyvan imetyksen alkuun saamiseksi. Aidit ovat kuulemma halukkaita imettamaan, mutta silta harva imettaa!
Itse olen saanut yhden vauvan Suomessa ja silloin olin kylla tyytyvainen sairaalan toimintaan ja tukeen. Samoin kuin neuvolan. Onko ajat muuttuneet? Vai onko tassakin isoja eroja sairaalasta riippuen?
I love aidinmaito! t.Glotta
Taalla Norjassa on hyvin imetysmyønteinen ilmapiiri. Itse olen synnyttanyt 2 lasta taalla ja kummallakin kerralla olen saanut hyvaa ohjausta sairaalassa. Olen saanut vauvat heti synnytyssalissa rinnalle ja hoitajat ovat tarkistaneet, etta imetys sujuu ennen kuin ovat kotiin paastaneet. Kukaan ei ole edes puhunut lisamaidosta ja paheksuivat minua kovin kun annoin nuorimmaiselle tutin jo laitoksella. Ensin vauvan pitaa kuulemma oppia hyva imemisote ja sitten vasta tutti:)
Lisaksi aidinmaidonkorvikkeet ovat kalliita. Luulen, etta sekin kannustaa imettamiseen. Siina saastaa selvaa rahaa!
Ja taallahan on myøs se "ammefri", josta olen kertonut eli kun aiti palaa aitiysloman jalkeen tyøelamaan niin hanella on oikeus lyhennettyyn tyøpaivaan. Mina esim menen tøihin tuntia myøhemmin kuin normaalisti ja paasen tuntia aikaisemmin kotiin kuin normaalisti. Ja taalla minua odottaa aina innokas "linnunpoikanen" suu jo valmiiksi auki:)
Mina olen imettanyt kaikki 3 lastani niin ettei korvikkeita ole tarvittu. Ja olen ylpea siita.
Ja olen onnellinen siita, etta imetykset ovat onnistuneet. Tosin en ole edes ajatellut muita vaihtoehtoja. Minusta oli itsestaan selvaa, etta imetan jos se vaan onnistuu.. enka muista miten se oli 10v sitten kun ensimmaisen vauvan sain. Kavikø minulla edes mielessa, etta ei onnistuisi?!
Ja kun ekalla kerralla meni hyvin niin muiden lasten kanssa en ole osannut edes pelata, etteikø se menisi tallakin kertaa.
Toki tiedan tapauksia joissa imetys ei ole onnistunut syysta tai toisesta. Enka arvosta yhtaan enempaa niita aiteja jotka imettavat kuin niita, jotka eivat syysta tai toisesta imeta. Tosin jos joku nyt aaneen sanoo, etta en halua imettaa, jottei tissini rupsahtaisi niin siina tapauksessa voisi kylla Kalamuija vahan kiehahtaa:)
Itse imetan siksi, etta uskon, etta aidin maito on parasta ravintoa lapselle. Lisaksi se aidin ja lapsen laheinen hetki joka imetyksesta seuraa on tarkea molemmille. Sita tulen kaipaamaan sitten joskus kun imetyksen lopetan. Uskon, etta myøs lapsi nauttii kun paasee rinnalle. Esim. Glotalla on tapana nauraa sellaista "hørønaurua" kun han tajuaa, etta aiti alkaa ottamaan paitaa pois ja han saa tissia:) Ja mika olisi helpompaa.... lammin tarjoiluvalmis ruoka aina mukana.
Jos tasta tekstista tulee sellainen olo, etta olen omistava aiti.. aiti joka luulee, etta muut eivat osaa hoitaa hanen vauvaansa niin ei ei ei. Painvastoin.. mies saa (ja joutuu) tekemaan paljon lasten kanssa. Mutta imettamaan han ei pysty:) Sen tontin hoidan ihan mielellani, koska vaihtoehtoja ei ole. Kaikkeen muuhun pystyy isakin. Esim. talla hetkella mieheni on isyyslomalla. On ollut juhannuksesta saakka. Huomaan, etta nykyaan joudun kysymaan hanelta, etta mikas tata vauvaa nyt vaivaa.. onko silla nalka? Tai se on isa joka illalla toteaa, etta "toi on tulossa kipeeksi" ja aamulla voin vaan todeta, etta niinpas olikin. Itse en olisi tajunnut.
Mutta siis kylla. Imettakaa! Vaatikaa apua jos imetys ei lahde kayntiin.
Ja kylla Suomen valtio saisi tulla enemman vastaan. Yleisella imetyspositiivisella ilmapiirilla saataisiin paljon aikaiseksi. Løøpit joissa kerrotaan, etta imettava aiti on heitetty ulos ravintolasta pøyristyttavat minua.
Ja tuollainen imetysvapaa pitaisi minusta olla kaikilla tøissa kayvilla aideilla, jotka imettavat!
Hyvä imuote on yksi imetyksen onnistumisen edellytyksistä. Tassa ohje miten minua neuvottiin kun ensimmaisen lapseni synnytin:
"Purista rinta lyttyyn niin kuin se olisi hampurilainen ja tyønna se syvalle vauvan suuhun"!
Eli ihan kuin itse olisit ottamassa ekaa haukkua jattihampparista:) Ei se vauva siihen tissiin tukehdu.
Nailla evailla on menty ja maitoa on riittanyt:)
Itse haluaisin antaa seuraavia ohjeita vasta synnyttaneille aideille:
(tai siis en halua antaa ohjeita kenellekaan.. mutta jos naista olisi apua jollekin niin olisin onnellinen)
-pyytakaa vauva rinnalle heti synnytyssalissa jos mahdollista. Antakaa vauvan olla siina niin kauan kuin han imee. Pytakaa katilølta apua jos vauva ei ala hamuamaan rintaa.
-alkaa kiirehtikø sairaalasta kotiin (maidon nousu rintoihin kestaa muutaman paivan joskus pidempaankin) Olkaa varmoja siita, etta vauva saa maitoa rinnasta ennen kuin kotiudutte.
-sanokaa ei kiitos lisamaidolle (kylla ammattilaiset sitten kertovat jos sita oikeesti tarvitaan)
-imetys saattaa sattua alussa. Muistan etta ihan varpaissa saakka, mutta se menee pian ohi. (tarkista vauvan imuote / rasvaile nanneja)
-asennoitukaa siten (mutta alkaa ottako paineita), etta imetys onnistuu.
-alkaa pelatkø, etta olette ihan kiinni vauvassa jos imetatte. Se voi olla niin jos vauva ihastuukin boobseihinne niin, etta pullo ei kelpaa, mutta tuo aika on lyhyt. Vajaa vuosi elamasta:)
-alkaa olko katkeria siita, etta joudutte øisin hoitamaan vauvaa yksin. Isankin vuoro tulee viela. Vauvalle on parempi edes 1 hyvin nukkunut vanhempi kuin 2 kuoleman vasynytta:)
-yrita nauttia imetyshetkista. Hyva asento, vesilasi hollille ehka joku hyva tv-ohjelma paalle. Tai torkkukaa itsekin.
-missa vain (melkein) voi imettaa. Itse olen imettanyt mita ihmeellisimmissa paikoissa, enka ole koskaan saanut paheksuvia katseita.
Kertokaa kokemuksianne imetyksesta!
Ja mielipiteita saa laittaa kommenttiboxiin:)
Nama hienot rintamerkit løysin : imetyksen tuki ry :n sivuilta:)
Hyvä kirjoitus! Itse olen omaani imettänyt reilun vuoden ja se oli ihanaa aikaa, tietyllä tavalla helppoa ja vaivatonta, mutta myös ensi alkuun kivuliasta, väsyttävää ja paljon aikaa vaativaa. Minäkin olin päättänyt imettää ja onnistua siinä (ainahan ei tietysti pelkkä oma päätös riitä, mutta ehkä se lisää tahtoa taistella asian eteen, jos tuleekin jotakin haasteita matkaan).
VastaaPoistaEn oikein muista, että minkälainen äitiyspakkauksen mukana tuleva imetysopas oli, koska itse luin etukäteen kaikki mahdolliset nettipalstat asiasta. Mutta silti yllätyksenä tuli se, miten sidottuna imetykseen ensi alkuun on. Luulen, että monikaan äiti ei välttämättä tiedä esimerkiksi vauvan tiheän imun kausista eikä ehkä luota itseensä siinä, että maito riittää varmasti, kunhan jaksaa muutaman päivän imettää vaikka kellon ympäri. Ja enemmän pitäisi ehkä tukea sitä vaihetta kun kaupan soseet alkavat huudella hyllystä sitä "4kk iästä alkaen", silloin ei todellakaan tarvitse aloittaa vielä soseita. Mutta myös imetyksessä, niin kuin muissakin asioissa inhoan yli kaiken minkäälaista fanaattisuutta, jokainen toimikoon tavallaan. Varmasti on niitäkin äitejä, jotka haluavat ja koittavat kaikkensa imettääkseen, mutta se ei vain syystä tai toisesta onnistu ja siitä voi tulla isokin suru vauvavaiheessa. Mutta imetysmyönteinen olen, ja mielelläni sen puolesta puhun, juuri samojen positiivisten syiden takia kuin sinäkin!
- k.ä.
Kiva kuulla:) Juu tuo tavallaan helppoa ja vaivatonta, mutta silti niin raskasta ja sitovaa.. tuttu tunne:)
PoistaMulla on tullut aina niin paljon maitoa (liikaakin), etta mulla ei ole ollut tuollaisia tissilla alvariinsa roikkuvia vauvoja. Vaan ovat syøneet melko nopeasti ja hyvin, mutta toki silloin alussa pitaa olla n. 3h:n valein "kaytettavissa". Itse olen alkanut antamaan soseita kaikille vahan 4kk:n jalkeen. Mutta jatkanut imetysta sen ohella.
Munkaan ei ole tarkoitus olla fanaattinen. Tuo lehtiartikkeli vaan osui silmaan ja tajusin, etta tassa taas yksi ero Suomen ja Norjan valilla.. vaikka niin lahella ollaan.
Mutta huomasin myøs tata postausta kirjoittaessani, etta aika fanaattinen taidan olla;) Se on niin ajankohtainen asia itselleni. Ja paivittain naen sen miten vauva tasta imettamisesta nauttii niin en voi olla tuohtumatta jos joku ei imeta "itsekkaista" syista tai siksi, ettei sairaalassa tai neuvolassa ole osattu/viitsitty tukea ja ohjata:(
Ja uskon, etta kun imetys lahtee hyvin kayntiin niin siita saa uskoa muihinkin osa-alueisiin vauvanhoidossa. Osaan syøttaa ja hoitaa vauvani tms.
Voi tämä oli oikein ihana postaus. Ja tulen varmasti palaamaan tähän ja noihin vinkkeihin kun (toivottavasti mahd. pian) niitä omia muksuja tulee.
VastaaPoistaEnnen kuin aloin musiikinopettajan hommat olin monta vuotta lastenhoitoalalla töissä, sekä Suomessa, että täällä Irlannissa. Täällä tosi imetetään paljon vähemmän kuin suomessa, varsinkaan pitkään. Paljon vaikuttaa varmasti se, että 1) maidonvastike on todella halpaa 2) äitiyslomat on ihan olemattomia.. Se on minusta kovin surullista, olen hoitanut monia alle kolmikuisia jotka elivät pelkästään korvikkeella.
Tarvisin sinut ja muitakin imetysmyönteisiä tänne muuttamaan hieman ajattelua täällä. Vallalla kun on aika paljon sellainen tissit lurpsahtaa ja eihän tämä vauva ole vain minun vastuullani -ajattelu :(
ps. päätin muutamastakin syystä alkaa kirjoittamaan omaa blogiani myös suomeksi, niin sieltä löytyy nykyisin ihan suomea! :)
Kiva kuulla:) Ja kiva, etta kommentoit vaikka sinulla ei viela omakohtaisia kokemuksia olekaan.
PoistaTuo varmasti vaikuttaa monissa maissa kun aitiyslomat ovat olemattomia. Se on tosi saali. Ei anneta edes mahdollisuutta hyvan ja pitkan imetyksen onnistumiselle.
Mutta Suomessa ei ole nain.
Korvikkeetkin ovat hyvia jos aidinmaitoa ei ole saatavilla.
Joo ma voin muuttaa Irlantiin paasaamaan imetyksen hyødyllisyydesta;) Nousee ihan karvat pystyyn noista tissien rupsahtamisjutuista. Ja tota pelkaan.. toivon, ettei Suomessa imetysmyønteisyys ole menossa alaspain tuon "eihan tama ole vain minun vastuullani"-ajattelun vuoksi. Ajattelin sita tuossa kun tata postausta kirjoitin, mutta en osannut kirjoittaa sita noin kuin sina osasit.. etta lukijat olisivat ymmartaneet mita tarkoitan:) Mm. fb:ssa kun tama artikkeli oli niin joku kommentoi, etta lapselle on tarkeaa, etta myøs isa pitaa hanta valilla yølla sylissa ja antaa ruokaa... hah hah.. toi on ihan meidan laiskojen ja vasyneiden aitien selityksia. Kylla se riittaa, etta isa osallistuu hoitamiseen muuten. Ei pulloruokintaa tosiaan sen takia kannata aloittaa, etta syøtøt menee ihan varmasti tasan 50-50... ettei aiti vaan omi vauvaa/ kun isakin haluaa olla 100%:n osallistuja/vanhempi.
Ja jos kenelta vaan miehelta kysyy niin luulen, etta vastaus on, etta he toivoisivat etta nainen imettaa ja etta he saavat nukkua yønsa rauhassa;)
Jee.. sun blogia voi lukea myøs suomeksi:) Ihanaa. Niin mielellani kun lukisin englanninkielisia blogeja.. mutta se on niin aikaa vievaa kun ei oikein ymmarra;) Kiitos kun paadyit tallaiseen ratkaisuun:)
Imetin lastani melkein 2 vuotta...ja täysimetys 6 kk! Asuin silloin Norjassa ja täytyy myöntää että aika moni ihmetteli tätä asiaa Suomessa käydessäni. Mutta minusta imettäminen oli niin ihanaa, ja helppoa, aina lapsen ruoka valmiina sopivan lämpöisenä eikä tarvinnut tuttipulloja pestä eikä raahata reissuilla mukana. Lapseni ei huolinut tuttia lainkaan, yölläkin piti tissistä huikat ottaa vähän väliä, lopultahan se meni siihen, että lapsi nukkui mun kainalossa tissi suussa ja heräsin aina välillä irrottamaan tissin pois. Olihan se oma nukkuminen vähän mitä sun sattuu mutta onneksi oli mahdollisuus nukkua lapsen kanssa päiväunet. Loppujen lopuksi nopeastihan se aika meni ja tuntuu että lapsen kanssa (nyt jo 8v.)on erityisen läheiset välit, johtuu varmaan osittain tuosta imetyksestä. No, tissit saattavat nyt vähän roikkua...mutta entäs sitten? Eiköhän ne ole siihen imetykseen suunniteltu alunperin??
VastaaPoistaTykkaan:)
PoistaNo ku makin olen luullut, etta tissit on alunperin ihan tahan tarkoitukseen luotu. Enaa en ole ihan varma asiasta:)
Makin imetin esikoista 1,5v ja lopettelin kun Edvard sai alkunsa.
Ma en tykkaa tuosta "tuttinaolemisesta". Olen niin itsekas, etta haluan nukkua kunnolla. Glotta yritti kanssa tuota yøtissittelya muutaman tunnin valein, mutta tehtiin siita loppu. Nyt nukkuu yøt hyvin, mutta eka asia mika hanella on aamulla mielessa on tissit:) Ja sehan sopii.
Ihan varmasti laheisilla valeilla lapsesi kanssa on juuria juuri tuonne imetysaikaan. Hyva:)
Kiva postaus. Itse olen ajatellut kirjoittaa meidän tämän kertaisesta imetyksestä ja taidankin sen lähipäivinä tehdä (nyt ei jaksa, kello on jo niin paljon). Ekan kanssa imetys oli vaikeaa ja tuskaista, mutta silti imetin (poika sai kyllä osan pullostakin) 1v2kk. Nyt raskausaikana itkin neuvolassa jo terveydenhoitajalle kuinka pelkään taas imetystä, joka sattui koko ajan viime imetyksessä. Vaan kuinkas ollakaan. Tämä on ollut ihan mahtavaa (no okei, alussa sattui, oli sammasta jne. ja uhoin lopettavani sen). Kaikki on sujunut hienosti, maito on riittänyt ja tytsykin oppinut paremman imuotteen kasvaessaan. Näillä näkymin mennään siis 6kk täysimetyksellä ja vähintään vuoden meinaan imettää.
VastaaPoistaIlman omaa päättäväisyyttä ei kyllä olisi näitä kumpaakaan imetetty kovin kauaa, sieltä sairaalasta ja neuvolasta ei juurikaan apuja saanut. Ja kun on paininut muiden ongelmien kanssa, niin imetystukiryhmäänkään ei ole silloin ensimmäisen imetyksen aikanakaan saanut lähdettyä, vaikka sellainen olisi kaupungissa ollut. Silti kyllä yllätyin tuosta luvusta, että kolmannes 4kk ikäisistä saa enää rintamaitoa. Ohhoh.
Hyva. Ma uskon kanssa, etta asenne ratkaisee.. aika pitkalle.
PoistaPitaa tulla lukemaan sun postaus. Ihanaa, etta talla kertaa onnistui paremmin:) Noin se varmasti menee. Jos eka kerta onnistuu hyvin niin ei tule edes mieleen, etteikø seuraavatkin onnistuisi. Siksi on tarkeaa, etta ekakertalaiset saavat tuen ja hyvan ohjauksen. Ja sitten taas noin kun sinulla, etta eka kerta ei ollut niin hyva ja sitten sita ihan pelkaa mita tuleman pitaa.. siinakin iso rooli neuvolalla ja sairaalalla tukea aitia, etta silti voi onnistua hyvin:)
Luin juur asken yhdesta blogista (Tromssan tuulia), etta Tromsassa ei jarjesteta synnytysvalmennusta, mutta imetysvalmennus jarjestetaan:) Niin norjalaista:)
Surullisen pieni luku toi, etta vain 33% pienista 4kk vanhoista vauvoista saa Suomessa rintaa:(
En muuta kommentoi kuin että olen täysin samaa mieltä kanssasi kaikesta:). Imetys on ihanaa ja isä ehtii kyllä vauvaa/lapsia hoitaa ihan rittävästi myöhemminkin:). Monesti imetys on asenteestakin kiinni. Itse olen imettänyt kaksosiakin, ei riittänyt ihan molemmille mutta parhaani olen tehnyt. Kolmatta täysimetin 6 kk. Sairaala oli imetysmyönteinen, ja apua sain otteen oppimiseksi.
VastaaPoistaTällaista Suomesta:)
Ihana kuulla hyvia uutisia kotimaasta;)
PoistaHyvä postaus, kaikin puolin!
VastaaPoistaMeillä syödään kans vielä tissiä paljon, mutta myös nokkamukista korviketta ruokailujen yhteydessä. Päätin että tämä toinen saa syödä niin kauan kuin haluaa. Ekan kohdalla kun jouduin lopettamaan kuin seinään 1v. kohdalla oman sairastumisen takia.
T: Saija
ps. tätäkin kirjoittaessa kävi neiti päiväunien jälkeisellä hörpyllä :)
Kiitos:)
PoistaIhana toi ps... niinhan se on. Harvoin saa tehtya mitaan loppuun niin, ettei keskeytettaisiin. Mutta mita sitten. Harvoin sita niin kiire on:)
Toi on inhottavaa jos joutuu lopettamaan imetyksen kuin seinaan.. ja viela sairastumisen takia. Jos jotain hyvaa niin onneksi ykkøsesi oli jo tuossa vaiheessa vuoden vanha.
Ma en ole edes miettinyt kuinka pitkaan Glottaa imetan. Katsotaan miten menee. Mut toivottavasti tajuu lopettaa ennen kuin kouluun menee;) Terkkuja sinne <3
Ihanan imetysmyönteinen postaus! Itse ihmettelin sitä, että vauvaa piti mennä monesti johonkin ravintolan vessaan imettämään :( Eihän me aikuisetkaan syödä vessassa :/ Itse olen kanssa imettänyt kaikkia kolmea vuoden ikään, eikä ole tarvittu korviketta eikä tuttipulloja. Kyllä isä pystyy kaikennäköistä muuta tekemään (todellakin!) vaikka vauvan ruokinta ei onnistu... Ihmeellistä jos väitetään että imettäminen on äidin puolelta vauvan "omimista" :( Ja sitä paitsi olen tasan varma ilman mitään tutkimuksia, että äidinmaito on parasta vauvalle! Sanotaan että äidinmaito ei rasita vauvan herkkää elimistöä niinkuin korvike, ja että tämä elämän alun ravinto näkyy myöhemmin, esim. siinä että verenpainetautia ei tulisi aikuisiällä niin helposti. Minua on imetetty 1-vuoden ikään, ja ainakin tämä on totta: minulla ei ole ollut koskaan verenpaineongelmia kuin raskaana ollessa...
VastaaPoistaTsemppiä imetykseen, ja eiköhän neiti kouluikään mennessä lopeta ;) T:Roution Heidi
Juu itse en ymmärrä kanssa sitä, että vessaan pitäisi mennä. Harvoin ne yleiset vessat niin siistejä ja mukavia on, että siellä viitsii istua saatikka syödä:) ja vauvanhoitohuoneet... itse kesällä matkustin Turun seudulla. Odottelin Glotan kanssa hoitohuoneeseen.. 20min. Sitten tuli eräs äiti sieltä. Kesti koska imetti siellä. Jos kauppakeskuksessa on 1 hoitohuone niin ei ihan toimi:) Itseäni ei häiritse imettää/ eikä se jos joku imettää yleisellä paikalla. Maailman luonnollisin asia:)
PoistaKyllä mä uskon kanssa, että rintamaito on parasta ravintoa vauvalle. Mutta onneksi korvikkeet on keksitty, koska on niitäkin joilla imetys ei onnistu.
Kiitos kommentista <3
Tuohon "ohje"listaan voisi vielä lisätä, että ole rento! Sikäli kun se on mahdollista ;) Itse huomasin että kaikki jännitys ja kelloontuijotus sun muut (sairaalassa sanottiin, että 20 min per rinta, haloo!!! Mihin tarvitaan mitään kirjanpitoa!) aiheuttaa jännitystä, joka puolestaan vähentää maidontuotantoa.
VastaaPoistaMulle imetyksen aloitus oli painajainen. En imettänyt synnytyssalissa, en tajunnut koko hommasta mitään. Seuraavan kerran kun näin vauvan, se tuotiin keskellä yötä minun viereen, kätilö jätti sen siihen ja nosti sängyn reunat ylös ja häipyi. Mie olin ihan että wtf!? Mitä tälle nyt tehdään?
Huomasin kyllä että kätilöissä oli paljon eroa imetysopastuksen suhteen. Toiset osasivat neuvoa ja toiset eivät osanneet tai halunneet. Aina kun yksi lapsuusystäväni oli vuorossa, kas kummaa, imetys onnistui hienosti. Muuten ei. Jouduin olemaan sairaalassa 5 pv, koska vauvan paino ei noussut. Mutta koska en pystynyt nukkumaan siellä, olin sen jälkeen ihan hermoraunio ja oli pakko lähteä kotiin. Kotona jouduin ensin antamaan lisämaitoa (jota muuten annettiin myös sairaalassa, kuten tuttikin). Mutta pikkuhiljaa kun rentouduin ja tajusin, että aluksi sitä tosiaan pitää istua tissi vauvan suussa koko päivä, niin maitoa alkoi herua ja pian lopetin lisämaidon (sitä meni muutama viikko). Lopulta täysimetin 6 kk ja lopetin kokonaan imetyksen, kun lapsi oli 2 v 3 kk. Ennennäkemättömän tärkeää oli lääkäriystäväni henkinen tuki, jota ilman imetys tuskin olisi onnistunut. Mielestäni siis Suomessa (tai ainakin meillä) imetyksen opastus oli ihan surkeaa, enkä kyllä olisi pärjännyt tuolla pelkällä sairaalassa saadulla opastuksella.
Olen siis hyvin imetysmyönteinen, ja surullinen niiden puolesta, jotka haluaisivat imettää, mutta eivät opastuksen vuoksi siihen pysty.
Juu lisätään listaan rentous:) Se on tärkeä pointti. Itselläni ei ole ollut paineita/ vaikeuksia imetyksen kanssa niin en tajunnut.. mutta totta. Enkä ole ikinä kuullut tuosta 20min/rinta. Huh huh:)
PoistaTuo imetysopetus ei taidakaan olla sairaalasta kiinni. Vaan siitä kuka kätilö kohdallesi osuu. Tosi harmi! Eikä siinä tilassa äiti tajua alkaa vaatimaan toista hoitajaa paikalle tms. Kätilön/lastenhoitajan rooli onkin tosi suuressa osassa tätä imetyksen onnistumista! Sekä ensisynnyttäjillä, että niillä joilla ei ole imetys onnistunut ensimmäisten lasten kanssa.
Hieno saavutus, että tahmeasta alusta huolimatta imetit tosi pitkään:) Suomalaisella sisulla <3
Tosi hyvä juttu ja aika lailla samaa mieltä olen. Meidän nelonen vaan päätti jo 5kk iässä kun aloitetltiin soseita, että eipä toi tissi mua enää kiinnosta. Melkein kolme kuukautta vielä taistelin ja tuputin tissiä vaan sit oli jo pakko luovuttaa. Kyllä mulla itsellä oli haikea fiilis, kun olin tätäkin ajatellut ainakin sen vuoden verran imettää. Minä kun olen aina tykännyt siitä puuhasta :)
VastaaPoistaJa mies tuossa vasta muisteli, kun sain ekan kerran antaa teholla tissiä esikoisellemme, niin olin kommentoinut, että "nyt olen oikea äiti"..
-Nina
Joo muistan, etta meidankin Papu lopetteli itsekseen n. 9kk vanhana. Yølla kylla peiton alla maistui, mutta paivalla ei enaa voinut keskittya tissipuuhiin kun oli niin paljon muutakin.
PoistaVoin kuvitella, etta on haikea fiilis. Ma olin kesalla 2 paivaa heppaleirilla. Isoin pelkoni oli, etta Glotta ei huoli enaa tissia kun tulen takaisin. Mutta olin vaarassa. Glotan mielesta tissi oli parempaa kuin koskaan:)
Ihana toi kommenttisi, etta nyt olet oikea aiti:) Mutta niinhan se on. Siina se konkretisoituu.. sina syøtat lastasi, kukaan muu ei sita voi tehda:) Se on aidin tehtava:)