Laitatko yhteystietosi minulle osoitteeseen juhahi@netti.fi niin postitan sinulle jotain pientä kivaa me&i:lta.
Tänään olimme pienten kanssa vauvatreffeillä:) Naapuriin syntyi poikavauva vähän Glotan jälkeen ja he kutsuivat meidät kahville. Paikalla oli myös 2 muuta äitiä vauvoineen.
Oli kiva saada kutsu oikein norjalaiseen kotiin:) Se ei ole ihan jokapäiväistä. Ja oli kiva tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin ja nähdä muita pieniä vauvoja. Nauroin.. jokainen on niin erilainen:) Söpöjä kaikki!
Jännitin vähän mitenköhän tuon kielen kanssa käy. Olemme asuneet täällä jo melkein kaksi vuotta. Kun ensimmäistä vuotta elettiin niin oli aina niin helppo sanoa, etta olemme asuneet täällä alle vuoden.. ja saada kehuja kuinka flinkki olen kielen kanssa.
Mutta nyt on 2 v mennyt (ja huom. olemme ennenkin asuneet Norjassa 1,5v). Nykyään ei voi enää selitellä, että ollaan asuttu niin vähän aikaan.. päinvastoin. Nyt pitäisi olla jo oikeasti flinkki!
Hyvin se meni jännityksestä huolimatta. Tuttu puheenaihe ja kaikki:) Mutta kyllä se niin on, että vaikea sitä on olla oma itsensä vieraalla kielellä. Saan kyllä sanottua ja kerrottua kaiken mitä haluan ja ihmiset ymmärtävät hyvin. Mutta kyllä se varmasti sellaista töks-töks kieltä on, että takuuvarmasti on vähän tyhmän leima otsassa:)
Viimeisen puolivuotta olen ollut kotona. En käytä norjankieltä edes päivittäin. Kotona puhumme suomea ja suurin osa kavereista on suomalaisia. Lasten kavereille nyt aina jotain sanon norjaksi, mutta silti. Norjalaista telkkaria katson tosi vähän ja radioa kuuntelen vain kun ajelen salille eli maks. 10 min päivässä. Pitäisi ryhdistäytyä.
Tiedän, että yhden naapurimme äiti on norjankielenopettaja. Futishallilla otin asian puheeksi ja hän lupasi jutella äitinsä kanssa. Josko jotain yksityistunteja saisi. Tämä opettaja tuli eilen pihallemme ja juttelimme asiasta. Mutta aikataulut tulivat vastaan. Minulla on päivisin täällä 2 pientä vauvaa, hänellä on iltaisin kiireitä, me olemme lähdössä kohta viikoksi lomalle ja kesäkuussa 6 viikoksi Suomeen jne. Mutta päätimme, että aloitamme kesän jälkeen. Sitten vedetään oikein intensiivikurssi:) Odotan sitä todella. Olen motivoitunut oppimaan tämän kielen kunnolla kerta täällä asutaan. Pitäkää peukkuja.
Jaa...mulla kävi toisinpäin...norjalaiset naapurit kutsuivat itsensä meille kylään ja viipyivätkin sitten urakalla monta tuntia! Suurimman osan ajasta nyökyttelin vierasperheen isälle kun en jaksanut sanoa että -jeg skönner ikke-joka väliin sillä perheen äidin kanssa oltiin rupateltu niitä näitä pihalla jatkuvasti ilman vaikeuksia...mutta kävikin ilmi että mies oli kotoisin Sör-Töndelagista ja vaimo Tromssasta, heillä toinen lapsi oli silloin 3v ja tutki kaikki paikat komeroista lähtien repien kaikki tavarat ulos eikä norskit kieltäneet ollenkaan...meidän lapsi oli 4 kk ja norskien toinen lapsi 7 kk...huh huh...eipä kyllä tullut vastavierailukutsua heille.
VastaaPoistaHih:) Kuulostaa ihan norjalaiselta. Ei kielleta lapsia:)
PoistaJuu taalla on noita erilaisia "murteita" ja tosiaan paljon riippuu tuo ymmartaminen siita mista vastapuoli on kotoisin. Ei norjalaiset kuulemma aina itsekaan ymmarra toisiaan:)Silloin kun oltiin tutustumassa taalla niin mieheni tyøporukka vei meidat ulos syømaan ja juhlimaan. Siella oli yhden tyøntekijan tyttøystava ja hanen jutuista en tajunnut yhtaan mitaan. Pienessa siiderissa kuitenkin uskalsin sanoa sen aaneen niin hanen miehensa (norjalainen) nauroi etta ei hataa... hankaan ei ymmarra mita toinen puhuu;)
Mulla on NIIN toi sama ongelma että "pitäisi" jo osata enemmän kuin osaa :)
VastaaPoistaNiin sulla on toi ongelma islannin kielen kanssa? Ei ihme:)Tämä norjakin on jo ihan tarpeeksi vaikeeta. Miten pitkään olette asuneet siellä? Onko miehesi islantilainen?
PoistaKuulostaa niin tutulta tuo töks-töks kieli... Mulla on ihan sama tunne, kun selitän jotain vaikka töissä. Asia tulee selväksi, mutta jotenkin mieleen on hiipinyt epäilys, että jotkut voivat vetää yhtäläisyysviivan yksinkertaisen kielen ja tyhmyyden välille. Eivät siis kuule, mitä sanon vaan miten puhun :/
VastaaPoistaVai onkohan meillä vaan korkea rima itsemme kanssa? Mulle tulee kyllä tyhmä olo kun puhun jotain ja tiedän, että sanoin väärin.. mutta kun en muutenkaan osaa. Mutta ajatteleekohan noi norskit noin? Itehän ne saavat puhua omaa äidinkieltään....
PoistaPuhutko sä miehesi kanssa norjaa kotona?
Tsemppiä. Kyllä me opitaan:)
No eipä sitä itse ajattele suomea vieraana kielenä puhuvasta, että onpa toi tollo, jos ei täydellisesti osaa puhua. Oikeastaan päinvastoin. Vai mitä?
VastaaPoistaEli kyllä minä luulen, että meillä suomalaisilla on vaan tosi korkea kynnys puhua vierasta kieltä. Kun heti pitäis osata kieliopillisesti oikein vaikkei sillä lopulta ole juuri merkitystä.
-Nina
Olet ehkä oikeassa.
PoistaItsekin ajattelin pitkään noin, että ei ole väliä jos ei mene kieliopillisesti oikein, mutta nyt kun on asunut täällä niin kauan ja tuntuu, että tilanne on melkein sama kuin alussa niin se turhauttaa.
Toki tänään kävin juttelemassa (ihan muissa asioissa) tämän kunnan suomenopettajien kanssa. Täällä kaikilla oppilailla on oikeus valita suomenkieli toiseksi kieleksi. Sitä on 1-3h viikossa 10 vuoden ajan (jos oppilas itse haluaa). Ja kun puhuttiin tavoitteista ja siitä minkälainen sen kielitason pitäisi olla tuon 10v jälkeen niin kuulemma riittää, että osaa puhua arkisia asioita (kaupassa käynti jne) eli ei tod. tarvi osata lukea sanomalehtiä jne. på finsk. Tuli sellainen olo, että mun norjan taito on juuri tolla tasolla. Voin hyvin heittää smal talkia ja jutella tavallisista asioista ja pysyn kärryllä, mutta just esim. kirjoja tai lehtiä en pysty lukemaan.. tai pystyn mutta en jaksa. En ole vielä sillä tasolla. Paitsi lasten kirjoja ja lehtiä jotka käsittelevät minulle tärkeitä asioita esim. minulle tulee mammalehti ja sisustuslehtiä ja niistä ymmärrän aika paljon.
Eli ehkä meillä suomalaisilla on taas vähän korkee rima:)
Omasta kokemuksesta ja useamman kielen kanssa painiskelleena tiedän, että puhuminen on yksi tärkeimmistä keinoista oppia kieltä. Mitä enemmän puhuu, sen enemmän oppii. Ja ne virheet ei haittaa ollenkaan. Pääasia on, että puhua pälpättää sen kun ehtii :).
VastaaPoistaOppimisessa auttaa myös sanomalehtien lukeminen. Tietenkään alussa ei osaa niitäkään lukea. Mutta aloittaen pienistä uutisista ja siirtyen isompiin. Samoin telkkarin katsominen. Siinä tulee opeteltua eri murteiden kuunteleminen. Ja muuten minusta täällä on paljon mukavia norjankielisiä lastenohjelmia ;), niistäkin oppii paljon.
Onpas muuten mukava uusi banneri täällä blogissa :)!
Näin olen tähän asti tehnyt ja teen edelleen.. puhun vaan enkä ajattele niinkään:) Niin kuin suomeakin;) Mutta nyt kun ei ole enää kenen kanssa puhua. Glottakin snakker bare finsk:)
PoistaPitäisi ryhdistäytyä ton telkkarin kanssa.