Esim. kun itse kävin koulua meidän ei täytynyt kerätä luonnosta kasveja, kuivattaa niitä jne.
Mutta tiedän, että näin on kyllä tehty aikoinaan ja nyt käytäntö on tullut takaisin ainakin Kartanonkosken kouluun.
Meidän Oskari menee 5.luokalle ja ennen kesää tuli lappu kotiin, että kesän aikana tulee kerätä luonnosta 25 kasvia. Tai vaihtoehtoisesti tehdä kansio itse otetuista valokuvista.
Ennen syyslomaa tämä homma pitää olla paketissa ja tämä vaikuttaa osaltaan biologian numeroon.
Ja huom. kasvit tulee kerätä kukintoaikaan:)
No me ollaan oltu reippaita. Pitkin kesää kerätty kasveja sieltä täältä ja kuivattu niitä puhelinluettelon välissä... joku virka silläkin;)
Tämä asia tuli mieleen kun lauantaina olimme juhlissa ja tuli puhetta erään pariskunnan kanssa aiheesta. He kertoivat, että heidän poika oli vuosi sitten muistanut kertoa tästä asiasta kotona noin viikkoa ennen kuin kansion palautus oli.... kerää siinä sitten valkovuokkoja ja kieloja kun eletään syyskuuta:)
Oskari on tarvinnut pientä muistuttelua aiheesta, mutta
aika hyvin hän on itse kansion tekoon osallistunut ja kasveja
etsinyt, kuivannut ja kansioinut.
Luonto on täynnä ihmeellisiä asioita ja nyt niitä on tullut
tutkittua ihan toisesta näkökulmasta.
Koko perhe on yhdessä osallistunut kansion tekoon.
Pikkuveli on haka löytämään kasveja Luontoportista.
Kasveja on kertynyt vähitellen. Oskari toi niitä jopa
Pohjois-Norjasta alkukesästä. Kuivatimme myös juhannuskukat
jotka olivat hienosti prässääntyneet tyynyn alla...
Vinkki.. kannattaa heti merkata mistä kasvi on löytynyt ja yrittää
tunnistaa se.. kuivista kasveista joista on värit haalistuneet ja kukat
kuivuneet se on vähän vaikeeta:)
Äiti taitaa olla innokkain tässä projektissa.
Mutta en usko, että kukaan 11v poika on tätä hommaa
tehnyt ihan itse alusta loppuun.. tai mistä sitä tietää:)
Tehdäänkö teillä kasviota?
Joopa joo, tuttua hommaa!
VastaaPoistaOlen sitä ikäluokkaa, joka on käynyt kansakoulua ja oppikoulua (keskikoulu+lukio).Oppikoulun eka vuoden jälkeen kesällä piti kerätä, kuivattaa, liimata (valkoisella ikkunaliimapaperi-suikaleilla) valkoiselle arkin kokoiselle kartongille kasvit, joissa piti näkyä kukkanen, varsi,lehtiä ja juurtakin jonkun verran. Muistelisin, että niitä piti olla 50 erilaista kasvia eka vuonna, seuraavana 30 erilaista ja kolmantena kesänä 20 erilaista sarakasvia.Lisäksi jokainen kasvi täytyi tunnistaa, täyttää nimilappu johon tuli kasvin nimi suomeksi sekä latinaksi ja mihin kasviheimoon kuuluu, minkälaisessa maastossa on kasvupaikka,päiväys ja allekirjoitus.Sitten piti hankkia kasvistokansio, jossa oli kovat kannet jotka kangasnauhoilla suljettiin jokaiselta sivulta.Siinä säilytettiin kaikki kasviarkit. Lisäksi piti olla värikuvakasvio-kirja, jonka avulla tunnistettiin kerätyt kasvit. Näin kerätyt kasvit piti myös muistaa ja tunnistaa kokeissa ilman nimilappuja. Tietämys vaikutti biologian numeroon.
Voin sanoa, että tällä tavalla opin tunnistamaan paljon erilaisia kasveja.
-MUR-MUR-
Oho:) No sulla on varmaan sitten homma hallussa:)
PoistaToi on aikamoinen määrä! Toki onhan noita kasveja tuolla:)
Mutta hienoa, että ne jäi mieleen ja oikeesti opit kasvit.
Yläkouluun menevä teinineitimme keräili kasveja myös muistaakseni toissakesänä. Ihan hauskaa hommaa, mutta oli siinä toki työtäkin. Minusta hieno juttu, että tällainen on tullut takaisin kouluun. Itse en muista 70-80-luvuilla kasveja koulussa keränneeni. Äiti on toki esitellyt heidän sukupolvensa hienoja kasvioita.
VastaaPoistaMustakin on hieno homma. Ohessa äitikin on oppinut. Mä en ole koulussa tota joutunut tekemään ja ihan nolon vähän tunnistan kasveja:( Olisi kiva saada käsiin oikein vanha hyvin tehty kasvio.
PoistaMä muutama vuosi takaperin, tai onhan siitä jo reilu kymmenen hups, keräilin kansiota seiskaluokkalaisena. Piti kans kerata tuo 25 kasvia, mutta taisin kerätä reilu 150, niin mukavaa se oli! :)
VastaaPoistaHups.. ku aika juoksee;)
PoistaMeidän Oskari ei suostu ottamaan ylimääräisiä kasveja. Niillä on lista jossa on n. 50 kasvia lueteltu. Ja mm. Lapista toi kasveja joita tossa listassa ei ole. Ehdotin että laittaa ne myös sinne mutta ei... ku ei niitä kuulu! Huh huh.. sanoin että niistä tulee varmasti plussaa, mut ei. On kova poika noudattamaan sääntöjä..
Keskikoulussa niitä keräsin minäkin.Se oli mieluisaa hommaa. Koin onnistumisen elämyksiä löytäessäni harvinaisempia kasveja. Mieheni ei niitä ollut kerännyt, vaan vienyt tätinsä kasviston. Niinpä hän ei tunnekkaan kasveja, vaan kysyy aina minulta. Metsämiehenä hän taas tuntee linnut , lentoonkin päin. Niitä sitten kysyn minä häneltä. Terkuin Raija
VastaaPoistaJuuri näin:)
PoistaTe täydennätte toisianne;)
Juu Karjaalla on kerätty ja kyllä poika ihan itse keräsi ja laittoi kasvit kansioon jo kolmosella ;) Sitten hän siirtyi digikasvioon seuraavana vuonna ja teki sellaisen joka vuosi siitä ees päin, musiikin kera. Nyt yläkoulussa ei tarvitse enää kasvioita kerätä. Ja alakoulussakin se tuli ilmeisesti vapaaehtoiseksi. Ja tyttö ei ole kyllä kasveja kerännyt.
VastaaPoistaMeidän Oskari tarvii vähän muistuttelua. Mielessä on lähinnä jalkapallo.. ei kasvio. Mutta reippaasti sitten tarttuu toimeen kun vähän muistutan:)
PoistaTuttua hommaa,Viime kesänä pojalle tehtiin kasvio(siis poika teki.)Kyllä se äidistäkin oli kivaa puuhaa.Pohjois Norjassa on varmaa paljon kasveja mitä ei ole etelässä.
VastaaPoistaSe on kivaa:)
PoistaPohjoisessa on paljon kasveja joita täällä ei ole. Mutta kun niitä ei löydy opettajan listalta niin Oskari ei suostu laittamaan niitä kansioon!
Voi kun tulee omat ylä-aste ajat mieleen, silloin kuivailin kasveja yksi kesä kellarissa vaikka kuinka monen kirjan välissä jotta kasvio oli syksyllä valmis. Ihan mukava tapa oppia kasveja :)
VastaaPoistaMe ollaan käytetty yhtä ainoaa puh.luetteloa:) Täällä alkaa olemaan valmista. Viimeinen satsi on luettelon välissä odottamassa kontaktimuovia:) ON kiva tapa oppia kasveja.
PoistaHienoa, että tämä kesäpuuha on otettu takaisin käyttöön! Kyllä meillä Askolassa piti kerätä kasveja kesäisin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa AINAKIN ala-asteella, ehkä jopa yläasteella, jos oikein muistelen. Se oli kivaa puuhaa! Ja nykyään tietenkin tunnistamisessa auttaa netti hienosti, olisipa se ollut apuna omina kouluvuosina... Nimittäin siinä luontokirjassa, joka kotonamme oli, oli aika suppea valikoima kasveja. Piti ihan kirjaston käsikirjaston kirjoista käydä joskus kasveja bongailemassa. Suuria kasvikirjoja kun ei saanut lainata edes kotiin vaan ne löytyivät tosiaan kirjaston käsikirjastosta... Oi niitä aikoja! :-)
VastaaPoistaOn kiva:) Mä luulin, että tämä systeemi on ollut vuosia unohduksissa, mutta näköjään riippuu koulusta/opettajasta missä ja kuka näitä "joutuu" kesäpuuhana tekemään:)
PoistaNykyään on tosiaan helppoa kun on netti:) Oi noita aikoja kun piti vielä kirjaston käsikirjastoon turvautua, muistan kyllä nekin ajat.. meidän lapsilla ei ole noista ajoista tietoakaan:)