Mutta mielessäni olen koko ajan ajatellut, että kun Etelä-Suomeen muutamme huhtikuun puolivälissä niin siellä on kevät. Nurmikko esillä, aurinko lämmittää, pojat voivat ottaa heti pyörät esille ja me voidaan grillata omalla terassilla. No onhan siihen vielä viikko aikaa:)
Milläköhän me meinataan tuo trampoliinin kehikko tuolta saada mukaan?
Mä jännitän täällä miten poikien koulu lähtee käyntiin Suomessa. Jännä muuttaa näin kesken lukukauden. Mutta tämä oli myöskin koulun toivomus. Suomessa opettajat halauvat nähdä missä mennään. Mitä pojat ovat opiskelleet täällä ja onko jotain "puutteita". Ehditään sitten kesällä repata jos tarvis vaatii...
Oskarihan ehti käymään 1. luokan Suomessa ja nyt sitten palaa samalle luokalle 3 vuoden tauon jälkeen:) Edvard ei ole koskaan suomalaisessa koulussa käynytkään. Hänen oli aika aloittaa esikoulu Suomessa kun me muutimme tänne. Täällä Norjassa mennään vuotta aikaisemmin kouluun eli Edvardilla jäi esikoulu väliin ja hän hyppäsi ykköselle. Nyt sitten kummatkin "jäävät luokilleen" eli Oskari joka on täällä 5. luokalla meneekin 4:lle ja Edvard kakkoselle.
Muistan kun istuin aluksi Edvardin kanssa norjalaisessa koulussa pari ekaa viikkoa. Sitä menoa.. Ns. erityislapset olivat muiden mukana eikä heitä ollut vahtimassa oma avustaja. Huh. Itse suomalaisen peruskoulun käyneenä meno näytti... no vauhdikkaalta. Lapset olivat 6 vuotiaita. Vauhtia riitti, keskittyminen opettajan kuuntelemiseen oli mitä oli ja tuntui, ettei opettajakaan saanut eikä edes tavoitellut mitään kuria oppilaisiin. Pelkäsin, että meidänkin pojista tulee yhtä vallattomia... kyllähän opettajaa pitää kuunnella ja paikallaan pitää pystyä istumaan kun opetus on käynnissä.
Mutta turhaa pelkäsin. Meidän pojat ovat ihan samoja poikia kuin 3v sitten. Osaavat tarvittaessa istua ja kuunnella. Saamme aina kuulla siitä kun porukassa jossain olemme.. miten meidän lapset osaavat käyttäytyä ja eivät häröile turhaa:) Mutta näin jälkikäteen en ymmärrä noita omia ajatuksiani. Se luokkahan oli täynnä pieniä 6- vuotiaita. Miksi heidän olisi pitänyt jaksaa istua hiljaa ja kuunnella mitä opettaja puhuu? Ja miksi opettajan pitäisi olla auktoriteetti joka seisoo edessä ja kertoo miten asiat ovat? Juu edelleenkin ajattelen noin. Kyllähän luokassa pitää opetus-/oppimisrauha olla jne, mutta huvittuneena nyt kuitenkin muistelen sitä kauhistunutta olotilaani ja sitä pelkoa "että norjalainen koulu pilaa meidän lapset":) Heistä on tullut sosiaalisia, avoimia ja luontoa rakastavia pieniä miehiä!
Tänään mieheni kävi rehtorin juttusilla. Ilmoittamassa kirjallisesti, että pojat ovat lopettamassa koulun täällä ja että muutamme takaisin Suomeen. Rehtori oli ollut ihmeissään, että joko te nyt lähdette takaisin Suomeen. Koulu on pieni (n.200 oppilasta ja 1.-7.lk). Hän muisti meidän pojat hyvin. Oli kehunut poikia fiksuiksi tyypeiksi ja maininnut, että hehän puhuvat parempaa norjaa kuin norjalaiset yleensä:) Kiitos kiitos... pitää vissiin viedä Wiskypullo herralle;)
Mutta siis mistä tämä aihe tuli mieleen. No olen alkanut täällä valmentamaan poikia suomalaiseen kouluun;) Nimittäin keitin eilen oikein kuoriperunoita. Pojat nostivat kattilan kannen ja tokaisivat yhteenääneen, että:
"Eiiii, ei näitä pottuja"! He eivät nimittäin osaa kuoria perunoita! Tai siis osaavat, mutta ovat joutuneet tekemään sitä vain muutamia kertoja. Meillä syödään tosi harvoin perunaa. Ja jos sitä jossain ruoassa on niin se on kourittuna esim. keitoissa tai muusina tms. Ja kun kouluruokailua ei ole niin eipä heidän ole tarvinnut kuoria perunoita koskaan. Kerroin, että Suomessa koulussa on usein perunoita ja nälkähän siinä tulee (ja naurua muilta) jos ei osaa perunoita kuoria... tosin illalla kun olin ystäväni kanssa hiihtämässä niin hän kertoi minulle, että nykyään koulussakin on kuulemma perunat kuorittu valmiiksi! Toista se oli silloin 25v sitten!
Äitii.. eiii näitä pottuja!
Norjalaisessa koulussahan ei juuri kokeita ole, ei anneta arvosanoja jne.
Tiedän yhden ystäväni joka oli käynyt ala-asteen Norjassa. Kun he
muuttivat takaisin Suomeen niin häntä oli kätelty ja kiitetty osallistumisesta.
Ei mitään paperia jossa olisi mainittu, että hän on tosiaan 7 vuotta käynyt koulua
Norjassa saatikka mitä hän on siellä oppinut.
Nyt mietinkin, että pitääkö meidän pyytää joku kirjallinen "osallistumistodistus"
jolla voimme todistaa, että emme ole lomailleet viimeistä 3 vuotta vaan pojat ovat
oikeasti olleet joka päivä koulussa:) Luulen, että heti ekana päivänä sellaista
paperia peräänkuulutetaan suomalaisessa koulussa... jossa kokeita ja
arviointeja tehdään enemmän kuin laki sallii... vai onko näin enää nykyään?
Huomaan, ettei itsellänikään ole oikein kuvaa minkälainen se suomalainen
koululaitos nykyään on:)
Mä olen miettinyt kanssa tota kuoripeeunajuttua... Suomessa se opittiin esikarissa kuten myös kengännauhojen solmiminen! Ei mun lapsi osaa kumpaakaan ja vähän hävettää aina kun ollaan Suomessa ja muut lapset kuorii perunat kuin ammattilaiset ja mun lapsi syö kuorineen :)
VastaaPoistaTäällä taas kaikki perustuu kokeisiin ja lapset on jaettu tasoryhmiin ja jo ekalta luokalta lähtien on kokeita... Mun mielestä se nyt ei ole ihan reilua, kyseessä kuitenkin 6 vee tirpat!
Kyllä ne sinne kouluun hyvin sopeutuu ja kymppejä sataa ropisemalla! Ovathan ne viksuja kolleja!
Onnea kaikkeen! -spike
No meidan lapset eivat syø edes kuorineen vaan ma olen joutunut Suomessa kuorimaan niille... karhunpalvelus:)
PoistaAi siella on kanssa aika suomalainen tapa, etta kaikki arvioidaan numeroin ja lapset laitetaan tasoryhmiin. Saa nahda miten meidan pojat Suomeen sopeutuvat.. taalla Norjassa kun kenellekaan ei saa tulla paha mieli niin esim. futisturnauksissa kaikki osallistujat saavat mitalin, synttareille kutsutaan koko luokka jne.
Joo makaan en ole enaa niin vakaasti tota mielta, etta lapsia pitaa arvioida numeroin.. aika karu meininki. Ja kaikki eivat vain ole lukijoita, jotkut oppivat vahan hitaammin kuin toiset ja toisella tavalla. Itsellani ainakin jaanyt "traumat" esim. siita kun laulutaitoa arvioitiin. Ja ei tarvi varmaan mainita, etta numero ei ollut kiitettava:) Siita asti olen uskonut, etta en osaa laulaa jne.
Kylla lapset sopeutuu... hope so:)
Eikös se ole täällä Norjassa ole, että ne saa ainaki peruskoulun kolmella vikalla numerot?
PoistaVoi että on hauska seurata, miten teidän tulevat viikot ja kuukaudet sujuvat! Uskon, että lapsilla kaikista helpoiten! (Sinusta en sitten tiedä, hahaa...)
VastaaPoistaTervetuloa tänne Pottu-Suomeen!
No niinpæ:) Taitaa olla mamille kaikista rankointa tama paluu Suomeen!
PoistaKiitos. Kiva palata pottu-Suomeen. Olen kyllæ vahan pettynyt jos koulussakin kuoritaan perunat valmiiksi lapsille. Oskari kysyikin, etta onko siella koulussa laiska kokki kun se ei kuori niita.. sanoin, etta eikø se ole ihan reilua, etta jokainen kuorii omansa niin kokin ei tarvi kuoria satoja perunoita... ja juu.. kyllahan kouluissa kokit on:)
Jännää tuo Norjalainen koulun käynti,ei kokeita ei tokaria ei kouluruokaa.Lapset pääsee helpolla kun potut kuorittu valmiiksi.Lapset kyllä sopeutuu äkkiä,mutta entäs äiskä.
VastaaPoistaNiin taalla tama meno on vahan erilaista. Mutta ihan suht jarkipaisia nama norskit kuitenkin sitten lopulta ovat:)
PoistaKatsotaan miten sopeudun... vai onko jaanyt tama koossailu paalle enka enaa parjaa siella oravanpyørassa:)
Mutta eihän nykyään koulussa ole kuoripottuja! Ainakaan näillä kulmilla :) Vaan valmiiksi kuorittuja, kamalia kumipottuja... Joten ei hätää, vaikka se perunan kuoriminen ei sujuisikaan kuin tanssi! ;)
VastaaPoistaNo niin mæ kuulin. Hitto! Mut ehka armeijassa sitten:)
PoistaTeillähän on oikein kunnon vipinä siellä :)
VastaaPoistaMä pitkästä aikaa taas tulin lukaisemaan pidemmän pätkän kerralla....ja jestas tuota lumen määrää!! Jos sitä vielä täällä on, niin tuohan jo järkyttää meikäläistä...huhhuh!
Tervetuloa Suomeen takaisin!
Juu vauhtia riittaa:) Nytkin olen tøissa vaikka pitaisi olla kotona pakkaamassa:) Mutta ehtiihan sita... kaikki pitaa olla valmista maanantaina. Jos ei ole niin tavarat jaa tanne. Eli ehka tassa saadaan aikaiseksi pieni loppuhassakka:)
PoistaPitaakin kayda kurkkaamassa sun kuulumiset:)
Heh, ihana kirjoitus :)
VastaaPoistaMeillä kyllä syödään perunoita ja tämä äiti keittää ne kuorineen. Se, mitä tämä äiti ei tee on perunoiden kuoriminen. Kypsänä nimittäin. Itsekin syön ne kuorineen ja ipanoille olen sanonut, että jos ei halua syödä kuorineen, on hyvä ja kuorii ihan itse. Arvattaenkin syövät kuorineen :D
No niinhan ne pitaakin keittaa:) Ma olen tehnyt karhunpalveluksen lapsille ja kuorinut.. mutta nyt se loppu:)
PoistaKuoressahan ne vitamiinit ja kuidut ovat;)
Muistan kun olin toisella luokalla pienessä kylä koulussa siellä me saatiin auttaa kokkia kuorimaan raakoja perunoita, kait ne keittoihin sitten laitettiin iso saavillinen niitä oli kuorittava .Myös syksyllä marjat saatiin puhdistaa ,kokin kaverina .
VastaaPoistaAina kerralla sai kuusi oppilasta osallistua ja oppilaat olivat innoisaan tästä ,kokki oli hauska tarinoitten kertoja , niin mielellään sitä opetteli perunoitten kuorimista ja marjojen putsausta.
Oi kuulostaa kivalta. Ei taida enää olla noin pieniä kouluja edes.. saatikka oppilailla asiaa keittiöön kun tarvitaan kaikki hygieniapassit yms. Mutta kivoja muistoja varmasti ja teistä oli apua kokille:)
PoistaSuomessa taitaa olla aika koulukohtaista milloin numeroarvostelu alkaa. Esim. Rovaniemellä joissain alkaa jo kolmosella ja osassa kouluista vasta kuudennella. Sanalliset arviot tulee siihen asti.
VastaaPoistaTsemppiä pakkaamiseen!
-Nina
Kiitos... tää on hirveetä hommaa. Tänäänkin aamu alkoi pakkaamisella. Nyt mies on hakemassa lisää laatikoita ja sanomalehtiä. Ikävä kunnon Hesaria....
PoistaMeidän lasten koulussa täällä Pohjanmaalla ei ole kuoriperunoita koskaan ollut, eli lapseni eivät osaa perunoita kunnolla kuoria :). Minäkään en tykkää kuoria keitettyjä perunoita vaan mieluummin sitten kuorin ne ennen keittoa. Ja usein tulee syötyä muuta kuin perunoita.
VastaaPoistaMeidän koulussa numeroarvostelu alkaa nelosella. Kokeita on kai kolmosesta lähtien ja vanhin poika kun on viitosella niin hänellä vasta kokeita tuntuu olevankin! Lähes joka viikko saa olla lukemassa... Mutta mielestäni se on hyvä juttu.
Ai Suomessakaan ei numeroarvostella ihan pieniä. Se on hyvä:)
PoistaMä en ole koskaan nähnyt Oskarin lukevan kokeisiin ja herra on kohta 11v! Taitaa olla karu arki edessä kun tajuavat, että Suomessa tehdään tosiaan töitä koulun eteen. On läksyjä ja sen lisäksi pitää lukea kokeisiin vaikka olisi kivempi olla ulkona... apua.. tämähän tarkoittaa taas mullekin lisää hommia. Mulla on stressi jo vaikka ei olla edes vielä muutettu:) Hyvä, että tullaan näin loppukeväästä.. kohta on kesäloma:)
Suomalaiset ja ulkomaisetkin mediat kehuvat suomen koulusysteemin niin, että tulee väistämättä sellainen olo että muualla koulua käyneenä on saanut huonompaa opetusta. Itse asun sveitsissä ja sitä ne suomalaiset naiset hokee täälläkin. En ymmärrä miksi. Aluksi täällä opetetaan kunnioittamaan opettajia jo esikoulusta(kestää 2 vuotta 4-6v.)lähtien, opettajia pitää kätellä mennen tullen kouluun, pitään opetella viittaamaan ja pysymään paikoillaan ja myös teitittelyä vaaditaan. Meillä ei siis voi vaan sanoa "hei ope saisiks mä..." vaan "Frau Müller voisitteko antaa minulle...". Koulun opetus ainakin tähän mennessä(lapseni ovat ekalla ja kolmannella luokalla) on tosi tasokasta, verrattuna suomeen vastaaviin luokkiin ovat lapseni pidemmällä.Lapsilla on jonkin verran(1/2h)kotitehtävia ja kokeistakin tulee vanhan aikaisesti oikein numero. Suurin ero on varmasti, että lapset eivät ole niin homogeenisiä. Hyväksytään helpommin, että joku ei ns.lukutyyppi ja kyllähän niitä käsityöläisiäkin tarvitaan. Ja täällä on tosi paljon mahdollisuuksia opiskella oppisopimuksella hyviin ammtteihin. Hyvillä oppilailla on sitä vastoin lukion jälkeen ilman pääsykokeita mahdollisuus opiskella maan huippuyliopistoissa!
VastaaPoistaHih... kuulostaa jotenkin vanhanaikaiselta tuo, että opettajaa teititellään ja kätellään jne. Mutta maassa maan tavalla:)
PoistaJuu suomalaisella koululla on kyllä hyvä maine maailmalla. Joka perustuu johonkin hiton pisatesteihin jne. Mutta suomalaisessa koulussa ei ainakaan ennen otettu tuota huomioon, että lapset ovat erilaisia oppijoita. Ja kyllä pitää sanoa, että suomalaiset ovat aika sisäänpäin kääntyneitä ja epäsosiaalisia eivätkä aina osaa käyttäytyä edes aikuisina... onko syy sitten koulun vai kotikasvatuksen? En tiedä.
Ja totta. Kyllä käsityöläisiäkin tarvitaan. Kaikkien ei tarvitse pärjätä koulussa (jos numeroilla mitataan). Se olisi hyvä muistaa:)