Projekti kesäkoti

Pakko palata vielä tähän kesän rakkaaseen ja raskaaseen projektiin.

Minulla oli pakkomielle saada meille oma kolo jossa olla.

Meidän pikkukämpän vuokralainen lähti pois sopivasti  keväällä

joten paikka oli.. mutta ei ensimmäistäkään huonekalua, astiaa,

petivaatetta, verhoa tms. Ja eikun hommiin:)

Kämppä on ihan alkuperäisessä kunnossa. Eli suoraan 50-luvulta.

Mitä et voi peittää niin korosta sitä... on joku sisustusguru joskus

sanonut. Eli etsin 50-60 luvun tavaroita huutonetistä jne.

Nopeasti huomasin, että viiskytluku onkin kuuminta hottia,

joten piti vähän tinkiä tavoitteista. Mutta yksi periaate oli ja pysyi:

kämppään tulee vain käytettyjä tavaroita. Tai lainattuja:) Tai saatuja:)

Lasia huutonetistä...

Verhot samasta osoitteesta.

Tuolit ostin ystävältäni muutamalla kympillä:)

Nyt valehtelin.. tuo Artekin jakkara on uusi,

ostin sen helmikuussa Suomenlomalla kun olimme. Artekin

alesta tietysti:)

Näistä hiton lavereista se alkoi. Ne olivat eka hankinta.. ja vielä

viimeisenä iltan ne olivat asunnossa. Mies oli reissannut jo pohjoiseen

ja olin ihan pulassa. Millä saan nämä kuljetettua jonnekin. Vihdoin 22.00

illalla ystäväni mies tuli apuihin:) Mielessäni jo kuvittelin itseni kirveen varteen,

pilkkomassa sänkyä tuhannen päreiksi:)

Ja 50-luvulla kun elettiin niin joka kodissa ei tietystikään ollut

pesukoneita. Joten koko kesän viikottaiseen ohjelmaani kuului

pesutupapäivä:) Se oli aika kiva juttu:)

Tosin eräs pe ilta erehdyin ajattelemaan, ettei minun tarvi

hakea pyykkejä narulta illalla. Voin mennä aamulla.

Jos menen klo 9.00 niin voin olla varma, ettei kukaan

ole vielä aloittanut pesutupapäiväänsä...kuinka väärässä

olinkaan!  Siellähän minua odotti 90v mummo pyykkeineen!

Ja olipahan hän ehtinyt hälyttämään talonmiehen ja naapurin

ukonkin ihmettelemään kuka hävytön on jättänyt

pyykkinsä narulle kun hänellä on pesutupapäivä!?

Hänhän oli sitten aloittanut joka lauantaisen projektinsa jo kello 7!

Niin kuin oli kuulemma tehnyt viimeiset 45v:)

No loppu hyvin kaikki hyvin. Tällaisissa tilanteissa auttaa

kun heittäytyy mukavaksi. Kerää nopeasti pyykkinsä pois, laittaa

mummon pyykit narulle ja kun iästä tulee kyse niin tietysti

ikä kannattaa arvata n. 15v alakanttiin;) Meistä tuli kaverit:)

Tämä sisustusprojekti oli kiva. Olin täynnä energiaa ja halua kalustaa asunto

ennen kuin muu perhe tulee paikalle 2 vkon päästä.

(tottakai pikkuassari roikkui koko ajan mukana)!

Kaiken tarvittavan sain kasaan. Ja halvalla. Meniköhän tähän koko 35m2:n

asunnon sisustamiseen pari kolmesataa euroa? Ja osan sain

takaisin kun myin huonekaluja kesän loputtua.

Mutta vastaavaan projektiin en enää muutaman kuukauden takia lähtisi:)

Varsinkin asunnon tyhjennys vei voimia.

Minne kaikki tavara.. kun mitään ei voinut ottaa mukaan kotiin??

Auto oli ääriään myöden täynnä jo muutenkin.

Kierrätyskeskukseen mieheni sanoi... ei ei ei!

Minun rakkaudella kokoon kasaamani tavarat olisi

pitänyt lahjoittaa ilmaiseksi eteenpäin!!?? No totta.

Se olisi ollut ainut oikea paikka niille.

Osan sain myytyä, osa on veljeni varastossa, lainaamani tavarat palautin

omistajilleen jne jne.

Mutta olipahan projekti.

Eipä tarvi uudelleen kokeilla, mutta kivaa oli:) 

Parasta tässä kesäkodissa oli sen sijainti.

Ihan keskustassa. Ja rantaan parisataa metriä:)

Eli köyhän miehen kesämökki.

Jos ja kun ei ole varaa ostaa kesämökkiä

omalla rantapätkällä niin tässä oiva vaihtoehto:)

Aamulenkki Porlan maisemissa oli arjen luksusta:)