Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Järisyttävästi tilaa...

Aah... ympärilläni on tilaa ja heti on paljon helpompi hengittää.

Istun yksin olohuoneessa. Mies töissä (tai oikeasti autotallissa maalaamassa pöytää, mutta lähtee ihan kohta töihin) ja lapset nukkuvat. Ihana rauha.

Mikä saa tämän olon aikaiseksi?  Ehkä se, että olen saanut nukkua tänään pitkään ja kun heräsin puhelimessa oli pari viestiä. "Tuletteko iltapäivällä mutakakulle?", no TULLAAN! Ja toinen: "Lähdetkö illalla leffaan?" no LÄHDEN. Eli koko päivä on mennyt hyvissä fiiliksissä.

Mutakakun ja leffan välissä (kun mies oli taas autotallissa) sain inspiksen, että kokeilen vähän uutta järjestystä olohuoneessa.

Hetken kaaos.. jota seurasi harmonia. Nyt tekisi mieli ottaa jätesäkki.. kaikki ylimääräinen tavara sinne! Lisäksi haluaisin maaliletkun.. sellaisen joka olisi täynnä jotain kivaa vaaleaa väriä. Ruiskisin menemään, niin että joka ainut ikkunanpieli ja väliovi olisi saanut vaalean kuorrutteen. Sitten möisin (melkein) kaikki meidän huonekalut kirpparilla ja ostaisin uusia. Tiedän jo minkälaisia.... mutta kelataan alkuun. Sitä letkua ei ole ja nämä ikkunan pielet ja ovet tuovat mieleen järvenrantamökin eikä ne minun unelmahuonekalut ole tarkoitettu koivumökkiin vaan ihan toisenlaiseen ympäristöön.

Olen aina ajatellut, että tämä meidän olohuone on aika pieni. Se on tuntunut siltä, koska se on ollut niin täynnä tavaraa. Se ei ole ollut pelkkä olohuone vaan myös ruokailuhuone. Meillähän ei ole pöytää keittiössä. Nyt se tuntuu iiiisolta:) Ja voisin jättää ruokapöydän autotalliin. Mietin jo, että mitä jos purkaisi keittiönsaarekkeen ja laittaisi pöydän sinne. Mutta se saareke, se on niin hyvä ja tarpeellinen ja totuushan on se, ettei me tarvita tällaista pienen jumppasalin kokoista olkkaria. Mutta kun tila on niin ihanaa:)

Täällä aivot raksuttaa. Mun sisustusinspiraatiohan jäi synnärille reilu vuosi sitten, mutta nyt se on palannut. Vahvempana kuin aikoihin. Katotaan mitä keksin.. tai keksinyt olen jo vaikka mitä, mutta mihin päädymme.




Terkkuja lempparinojatuolistani. Tämä on ehdottomasti lempipaikkani
meidän kodissa:) 

ps. suosittelen. Oli tosi kiva elokuva:


pps. haaveilen:

Uusista keittiönpöydän tuoleista...
kivoja tuoleja on vaan niin paljon!


Keväisistä verhoista... nythän taas värit ovat in;)
Ensin mietin, että ovatko nämä vähän 80-talet??
Mutta ei oo, ne on coolit!

madeinpersbo- blogissa oli tänään ihania kuvia.
Jotain tällaista...

...nämä kuvat ovat tarttuneet mukaan kun olen vain 
katsellut kaikkea kaunista... vähän musta-valkoista??

Söpöä...

nyt on ihan pakko mennä nukkumaan, god natt:)




2 kommenttia:

  1. Mä en kyllä yhtään ihnmettelis jos teillä olis kohtra vallkoiset ikkunan puitteet ja väliovet... Sinä se et turhia jarruttele kun on draivi päällä:D
    Olet oikea tehopakkaus! -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tehokas en minäkään ole. Kun muutettiin tähän niin maalattiin meidän makuuhuoneen ikkunanpielet. Ihan hirvee homma... eli ei ei ei vaikka mieli tekis:) Ja mä joutuisin tekemään sushia vuoden joka päivä jos miehen tohon nakittaisin eli EI.

      Poista