Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

lauantai 31. joulukuuta 2011

2011 purkissa

Tänään ajattelin tehdä postauksen siitä minkälainen vuosi 2011 on ollut. Aloin selailemaan kuvia koneelta.. ja totesin, että niitä on PALJON! Sitten päätin, että katsonkin vanhoista postauksista mitä tämä vuosi on pitänyt sisällään. No niitä postauksiakin oli paljon, mutta ihan "pikakelauksella" kävin koko vuoden läpi ja sain jonkinmoisen kuvan siitä mitä tänä vuonna on tapahtunut. Hyvä vuosi kaiken kaikkiaan:)

Tammikuussa koimme ensimmäisen "sola er tilbake"
ilmiön:) Eli pitkä kaamos oli takana. Voi kuinka hyvältä se
auringon näkeminen tuntuikaan:)
Lisäksi virittelin käyntiin kevään me&i kautta innoissani.
Lisäksi saimme kuulla, että vuokranantajamme muuttaa
takaisin tänne ja me joudumme ehkä muuttamaan talosta
pois kesällä... se tieto aiheutti harmaita hiuksia.


Helmikuussa valoa jo riitti ja tuntui keväiseltä. Tosin
ulkona oli kylmä eli elimme ihan kunnon talvea vielä.
Tein kolmea eri työtä eli yöhoitajan työtä vanhainkodilla,
pidin me&i kutsuja ja kirjoittelin artikkeleita Ruijan Kaikuun.
Takaraivossa oli koko ajan tieto siitä, että uutta kotia pitää
alkaa etsimään.. ja epätietoisuus siitä mitä tapahtuu. Muutto
takaisin Suomeen, talon osto Norjasta vai mitä???


Maaliskuussa tulin raskaaksi:) Kun luen
vanhoja postauksia meinaa tulla huono olo.
Monen postauksen kohdalla muistan kuinka huono
olo minulla oli kun sitä kirjotin. Huh..
Matkustelimme maaliskuussa ja muutenkin keväällä.
Pieniä matkoja  Suomen Lapiin lisäksi kävimme
pienellä visiitillä Etelä-Suomessa.
Myös asunnon etsiminen oli aloitettu.


Huhtikuu. Kevät tuntui pitkältä.. tai siis kevättä ei ollut.
Sellaista johon me olimme tottuneet. Tuntui vaan, että
talvi jatkuu ja jatkuu. Kaamoksesta oli selvitty, mutta
kesää ei ollut näkyvissä. Ja paha olo jatkui.. tämä
kuva on eräältä retkeltä ja vieläkin elävästi muistan
sen oksettavan olon joka minulla koko ajan oli:) Yök.
Ravattiin asuntonäytöillä.. tuloksetta.


Toukokuu. Vihdoin löysimme kodin.
Asunnon etsintä oli vihdoin tuottanut
tulosta ja löysimme talon jonka uskalsimme ostaa.
Raskauspahoinvointikin taisi olla ohi kun
tätä kuvaa katsoessa ei okseta:)
Mutta kevättä ei tullut... se oli raskasta.
Facebookista luin kun kaverit hehkuttivat
terassikelejä ja meillä satoi lunta.


Kesäkuussa vihdoin alkoi
olemaan kesäisiä tai ainakin keväisiä
tunnelmia:) Kävimme retkillä ja muutimme uuteen
kotiin. Juhannuksena matkustimme kotikonnuille
kesäloman viettoon.


Nautimme Suomen kesästä.
Lisäksi matkustin mieheni kanssa
viikoksi Kreikkaan:) Lapset jäivät mummun
hoiviin. Koko perheen voimin teimme
retken Legolandiin Tanskaan.
Ilmat suosivat...ja kun palasimme Lappiin
niin kesä jatkui täälläkin.


Elokuussa valmistauduimme syksyn tuloon.
Poimimme marjoja, kävimme retkillä ja pojilla
alkoi koulu.
Maha kasvoi ja kävimme töissä:)


Syyskuussa raskaus eteni hyvin, mutta
tuleva raskauajandiabetes kiusasi.
Elämä pyöri verensokereiden ja ruoan ympärillä.
Syksy oli kaunis. Ilmat suosivat ja ulkoilimme paljon.


Lokakuu ja muutenkin koko syksy
meni hyvin arkisissa merkeissä.
Töissä, koulussa ja lasten harrastuksissa.
Juoksin myös lääkärillä koko ajan ja elämä
pyöri edelleen diabeteksen ja uuden
elämäntavan ympärillä.


Marraskuussa rakensimme kovin pesää.
Maalasimme ja hankimme vauvan tarvikkeita.
Itse voin hyvin. Raskaus eteni, olin jo äitiyslomalla ja
kaikki oli hyvin. Tosin odottavan aika oli pitkä ja
blogista päätellen minulla on ollut koko ajan joku
projekti päällänsä:) Jos en maalannut syöttötuolia niin
tuunasin jotain muuta.. laittelin joulua ja syötin
perheelleni pipareita ja riisipuuroa harvase päivä:)
Talvi antoi odotuttaa itseään. Viime vuonna lumi tuli
jo lokakuun lopussa.. nyt oli mustaa ja pimeää.
Marraskuun lopussa matkustin Tromssaan.
Glotan hakumatkalle:)


Joulukuussa elimme vaaleanpunaisessa kuplassa koko
perhe. Pitkä odotus oli palkittu ja Glotta syntyi
2.12.2011.
Joulukuu meni pikakelauksella.
Joulun olimme kotona ja joulun jälkeen pojat
matkustivat Etelä-Suomeen ja me loppuperhe
jäimme viettämään Uutta vuotta kotiin:)

Ulkona paukkuu uuden vuoden raketit ja me vaan nautimme.
Lunta on paljon. Olemme tehneet lumitöitä, syöneet hyvin ja nyt
istumme alas katsomaan leffaa ja ehkä käymme ulkona katsomassa
vähän raketteja:)

Hyvää Uutta vuotta kaikille!
Meidän vuosi on ollut hyvä..
jos saa toivoa niin samanlaista uutta vuotta tänne:)

perjantai 30. joulukuuta 2011

Aikuista seuraa...

Samalla kun heitimme pojat Ivalon lentokentälle tiistaina, poimimme kyytiin ihanat ystävämme samalta lentokentältä ja ajelimme tänne pohjoiseen:) Täällä on vietetty laiskanpulskeita päiviä hyvässä seurassa. Ulkoiltu ja koossailtu sopivassa suhteessa. Istuttu viinilasien kanssa ja juteltu. Sylitelty Glottaa ja herkuteltu.

Ystäväni mies on koulutukseltaan
kokki joten saimme taas nauttia
ihanista herkuista. Hän valmisti
mm. poronkäristystä joka oli muuten
parasta ikinä:)

Eilen kävelimme lumihotellille.



Glotalla ei ollut sylipaikasta pulaa:)
Aina oli halukas sylittelijä hollilla kun neiti vähän
älähti:)


Glotta 4 vkoa:)
Aika menee hirveetä vauhtia.. jos odottavan
aika oli pitkä niin nyt on joku laittanut
pikakelauksen päälle!

Kuka voisi kellot seisauttaa ja
ajan pysäyttää kun maailma antaa
kaikkein parastaan...
vai miten se meni:)

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Laskettelua...

Saariselän reissu meni hyvin. Vuosi sitten näihin aikoihin olimme myös Saariselällä ja siellä oli kevyet -34 asteetta:) Nyt oli -2 eli vähän paremmat ulkoiluilmat.

Monta vuotta odotin sitä, että pojat kasvavat niin isoiksi, että pääsemme kaikki rinteeseen yhdess. Siis koko perhe. Se hetki koitti vuosi sitten. Viime talvena ostimme kaikille laskettelukamat ja olimmekin rinteessä monta kertaa.

Sitä kaipaa aina jotain sellaista mitä ei voi saada... Sitten kun sen vihdoin saavuttaa huomaa, ettei se nyt niin huippua olekaan. En tiedä mitä oli tapahtunut vuosien aikana, mutta laskettelu ei enää ollutkaan niin kivaa kuin muistin. Jalkoja särki jne. Huono kunto.. minusta on tullut vanha tms? Kaikki muut  kyllä tykkäsivät kovasti.

Nyt olen taas ulkoistanut itseni noista hommista muutamaksi vuodeksi. Kiitos Glotta:) Eli me Glotan kanssa vietetään ihan mielellämme muutama vuosi taas rinteen alla seisoskellen ja muiden riemua katsellen:)




sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Lapset lennolle...

Kun Norwegian alkoi myymään marraskuussa lippuja Hki-Ivalo välille tartuimme heti täkyyn:) Tilasimme pojille lentoliput, jotta he pääset joululomalla katsomaan mummeja ja kummeja Etelä-Suomeen.

Oskari 9v on jo pitkään kysellyt, että milloin hän saisi lentää yksin Suomeen. Moni kaveri/ serkku on tehnyt tällaisen jännän matkan ja se pitää siis saada kokea. Tosin hän ei lähde matkaan ihan yksin vaan pikkuveljen kanssa.

Itsekin olin tästä innossani silloin kun lippuja tilasimme. Olemme viimeksi olleet Etelä-Suomessa viime kesänä, joten emme ole pitkään aikaan nähneet sukulaisiamme emmekä kavereitamme. Itsellemme emme uskaltaneet lippuja tilata, koska emme tienneet milloin Glotta syntyy. Laskettuaikahan oli 12.12 joten ajattelimme, että vaikka vauva olisikin jo syntynyt niin hän on niin pieni, ettei hänen kanssaan vielä tuollaisia matkoja tehdä.

No Glottahan syntyi jo 2.12 ja on jo kokenut matkustaja. Eka lentomatka tehtiin kun hän oli 3 päivää vanha:) Mutta ihan fiksuja olimme kun emme tilanneet matkaa koko perheelle. Olisi se vähän aikaista matkustaa noin pitkää matkaa noin pienen vauvan kanssa.

Mutta huomenna siis lähdemme viemään poikia Ivaloon. Menemme Saariselälle yöksi koko porukka ja tiistai aamuna saatamme pojat koneeseen. Jännittää!

ps. ja saimme ihanan viestin hyvältä ystävältäni. Hän tulee miehensä kanssa käymään täällä meillä:) Eli samalla reissulla poimimme heidät Ivalon lentokentältä ja saamme muutamaksi päiväksi vieraita!! Jee:)


Talo tulee tuntumaan tyhjältä kun Urpå ja Turpå
eivät ole täällä:) Mutta olen onnellinen heidän puolestaan.
He pääsevät nauttimaan jakamattomasta huomiosta ja
tapaamaan ystäviään:)



lauantai 24. joulukuuta 2011

God Jul

Me ollaan vietetty joulua ihan omalla porukalla. Jo toista vuotta peräkkäin.
Kaikki periaatteessa hyvin.. mutta. Kyllä joulu on perhejuhla!

Viime joulu meni hyvin, koska olin yöt töissä. Nautin kun kotona oli rauhallista ja saimme olla ihan keskenämme. Lluulin, että nauttisin taas. Meillä on uusi perheenjäsen, kaappi täynnä ruokaa.. mutta jotain puuttui.

Sanoin miehelleni, että ei tunnu ihan joululta. Puhuimme asiasta. Ja totesimme, että olisi kivaa kun olisi perhettä ja ystäviä ympärillä. Ensi jouluna.. asummepa missä vain niin joulun toivottavasti saamme viettää läheisimpiemme kanssa.

Joulun alla tuli paljon joulukortteja. Moni lähetti kortin jossa oli lasten kuvia. Tajusin kuinka kaikkien pienet lapset ovat kasvaneet. Joitakin en ole nähnyt kuin viimeksi.. viime joulun joulukortissa.

Muutama päivä sitten veljeni vaimo oli laittanut heidän 1,5 vuotiaasta pojastaan kuvan Facebookiin. Siis kuvan meidän kummipojasta. Hätkähdin kun tajusin miten hänkin on kasvanut ja menettänyt ne ihanat vauvanposket ja tullut ihan isonpojan näköiseksi.

Ei ole oikein, että jouluna saa kuulla läheistensä äänen vain puhelimessa. Ei, ei, ei...

Neljä tärkeintä on täällä:) Se on ihanaa..
mutta kaipaisin niin montaa muutakin ihmistä.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Valmistautumista kuvin...

Papu valmisti tyttöystävälleen itse suklaata:)
Eli pilkkoi vaahtokarkkeja ja pehmeitä toffee-
nameja paloiksi, sulatti tumman suklaan ja yhdisti
nämä:) Tie naisen sydämeen käy... vatsan kautta?

Itse leivoin pari kuivakakkua.
Löysin muuten netistä ihanan ohjeen.
Toinen kakku on ihan perinteinen piimäkakku,
mutta tämä toinen oli aivan mahtava eli Vironperän
kuivakakku:

3dl maitoa
3dl sokeria
4,5dl vehnäjauhoja
2tl soodaa
2tl kanelia
1tl neilikkaa
1tl inkivääriä
1,5dl voi sulaa
1dl omenasosetta
3rkl Calvadosta

Sekoita kaikki aineet sähkövatkaimella
Kaada voideltuun kakkuvuokaan ja paista
175 asteessa n. tunti!
Anbefaler:)

Kukkakaupassa ei ole tarvinnut tänä jouluna käydä:)
Vauvaonnittelut ovat tulleet pääasiassa joulukukkien
muodossa. Äiti tykkää;)



Glotta on antanut meidän valmistella joulua aika hyvin..
vaikka paras paikka onkin sylissä ja miellään kaikki 4
ihailijaa ympärillä;)

God Jul og Godt nytt år 2012!!!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Glotta kävi ulkomailla...

Tänään on juhlallinen päivä:) Glotta kävi nimittäin elämänsä ekalla ulkomaanmatkalla vai pitäisikö sanoa kotimaanmatkalla?? Eli kävimme Näätämössä ruokakaupassa ja näin ollen Glotan ensimmäinen Suomen matka on tehty ;)

Täällä alkaa olemaan kaikki valmista joulua ajatellen. Mieheni kuuluu siihen ryhmään joka hankkii joululahjat.. ja kaikki muutkin lahjat aina viimetingassa. Mutta nyt jopa hän on aikataulussa. Tämän päivän Iltalehden horoskooppikin sen kertoi.. "Olet kerrankin hoitanut jouluostokset ajoissa, nyt voit onnitella itseäsi ja nauttia".

Nyt on kaappi täynnä ruokaa. Odotan vain inspiraatiota, jotta saan aloitettua kuivakakkujen ja laatikoiden teon.

Talvipäivänseisaus.. nyt mennään valoa kohti:)

Glotta lähdössä ensimmäiselle ulkomaanmatkalle:)
Iskän vanha villatakki päällä.

Oskari kommentoi alkuviikosta meidän nykyistä
ruokalistaa: "Onko meillä TAAS makaronilaatikkoa?"
Joo totta.. sitä on ollut aika usein. Kysyin mitä sitten pitäisi
olla niin kuulemma sushia tai uunimakkaraa:)
Kiitos vinkistä. Eli eilen syötiin sitten sushia ja tänään
HK:n sinistä:)

Glotta ja äippä..
älkääkä kysykö mistä moiset silmäpussit:)
Ei ainakaan unen puutteesta.. mulla se on ehkä ikä ja
Glotalla.. I don't really know:)

tiistai 20. joulukuuta 2011

Nurkat puhtaiksi

En ole tainnut täällä blogissa koskaan julkaista kuvia poikien huoneista. Ja syy siihen taitaa olla se, etteivät ne koskaan ole mielestäni edustuskelpoisia:) Legoilla vuorattu lattia ja isot vaatekasat eivät houkuttele kuvaamaan. Tänään kuitenkin Oskari ja iskä laittoivat Oskarin huoneen joulukuntoon. Pitäähän tavarat laittaa paikoilleen, että joulupukin tuomat lelut mahtuvat sekaan;)

Muutama viikko sitten erään ystäväni facebook seinällä oli seuraavanlainen päivitys:
"Heräsin puhelimen pärinään (siltä se kyllä kuullosti) kl 4.50.. "äiti voikshä thulla hakeen?" Noh lievän ärtymyksen kourissa sitten lähdin hakureissulle, manaten samalla kun EN koskaan voi laittaa puhelinta äänettömällä. Lapsonen pääsi kyytiin lievästi sillanalusasukilta tuoksuen, hyväntuulisena, hilpeänä ja ehjänä. Kaverikin sai vielä kyydin kotiin. Ja mäkkärin kautta tietenkin mentiin...tuleehan..."
Siis tämä "lapsonen" on jo täysi-ikäinen, mutta lukiessani tätä päivitystä tokaisin miehelleni pari päivää vanha "Glotta" sylissäni, että onneksi meidän vauva on vasta ihan pieni enkä tule pitkään aikaan saamaan tällaisia viestejä kuin ystäväni oli saanut. Minut herättää lähinnä hirveä parku, joka loppuu heti kun työnnän tissin suuhun.
Mutta mieheni tiputti minut todellisuuteen. "Onneksi meillä on kotona se kohta jo 10v Oskari". Ou nou.. totta tosiaan. Oskari täyttää kesällä 10v!!! Huh, huh...
Aika menee hurjaa vauhtia!
Oskari on huipputyyppi ja maailman
paras isoveli:)








sunnuntai 18. joulukuuta 2011

4. adventti

Täällä ollaan jo ihan joulufiiliksissä. Tänään tuotiin kuusikin sisään:)
Viime vuonna meinasi mennä vaikeeksi tuo kuusen saaminen. Siitä viisastuneina hankimme kuusen tällä kertaa ajoissa. Täällä monella joulupuun virkaa toimittaa mänty. Niin kodeissa kuin muuallakin. Esim. torilla on iso mänty johon on laitettu kynttilät. Kuusia ei kertakaikkiaan ole. Paikallinen kukkakauppa myy jokusen kuusen joka vuosi, mutta esim. viime vuonna ne loppuivat kesken jo hyvissä ajoin ennen joulua.
Eli tänään on koristeltu kuusi ja käyty luistelemassa. Sen päälle tein kunnon vaunulenkin ja nyt onkin niin löysä olo, että voisin jämähtää tähän sohvalle. '

ps. olen iloinen, että täällä kunnon talvi antaa odotuttaa itseään. Esim. tänään ulkona on vain n. -2 astetta ja tämä mahdollistaa sen, että Glottakin tarkenee ulkoilla. Olin kauhuissani kun tajusin, että laskettuaikani on keskellä pahinta kaamosta ja kylmintä talvea. Mutta nyt se onkin kääntynyt voitoksi. Olemme Glotan kanssa vähän kuin talviunilla. Nukumme kun nukuttaa ja meitähän nukuttaa. Ja mitään emme menetä.. pimeetä on eikä mitään ihmeellistä tapahdu:) Lisäksi ulkona ei ole ollenkaan niin kylmä kun voisi olla tähän aikaan vuodesta ja olemme päässeet ulkoilemaan päivittäin poikien kanssa ja tekemään pitkiä vaunulenkkejä:)



torstai 15. joulukuuta 2011

Kirkenesin Piparikylä

Kirkenes sijaitsee Etelä-Varangin kunnassa. Kunta on erityinen sillä se sijaitsee paikassa jossa 3 eri valtiota rajoittuu toisiinsa. Norja, Suomi ja Venäjä. Hauskinta minun mielestäni on se, että jokaisessa maassa on eri kellonaika. Kun Norjassa kello on yksi, niin Suomessa se on kaksi ja Venäjällä näin talviaikaan neljä! Eli jos seisot rajalla ja astut rajan yli niin voit siirtää kelloa kolmella tunnilla eteenpäin!
Meiltä Venäjän rajalle on 10km ja Suomen rajalle n. 45 kilometriä.

Tänä vuonna kirjastolla järjestettävässä piparikylä tapahtumassakin oli aiheena juuri tämä asia. Eli Sør-Varanger-Grenssekommune. Joten mukaan pyydettiin mm. kirjastoja ja kouluja myös rajojen takaa. Meitäkin eli Etelä-Varangin norja-suomiseuraa pyydettiin mukaan. Kysyttiin voisimmeko tehdä esim. Eduskuntatalon:) No siihen ei meidän luovuus riittänyt, mutta teimme perinteisen suomalaisen maalaistalon pihapiireineen ja joulupukkeineen. Olimme sitä mieltä, että siitä tuli hieno ja jos kyseessä olisi kilpailu voittaisimme sen varmasti. Mutta tänään kävimme mieheni kanssa kirjastolla... ja siellä oli toinen toistaan hienompia luomuksia. Eli voipi olla, että kunnia olisi mennyt kyllä ihan jollekin muulle kuin meille kirkenesläisille nuorille äideille:)

Tämä tapahtuma järjestettiin täällä 7. kerran. Ja tänä vuonna osallistuja oli ennätysmäärä ja piparitalot olivat tosi hienoja. 5.1 on sitten "rikkomistalkoot" eli saamme mennä lasten kanssa maistelemaan taloja:) ps. tosin itse mietin tuota hygieniaa... ei tiedä minkälaisissa oloissa nämä talot on laitettu kasaan ja lisäksi ne ovat kuukauden päivät olleet tuolla kirjastolla kaikkien katseltavana ja (kosketeltavana)... no ehkä sitä ei passaa ajatella vaan mennä mukaan vaan:)





Tämä on meidän luomus:)
Eikö olekin söpö.. ja pieni.. ja väritön:)
Mutta edelleen suosikkini!

Keskustassa on jo jouluinen tunnelma.
Ihmiset ryysivät kaupoilla ja
jopa pikkaisen luntakin ja jouluvaloja..
jo joulupuu eli mänty!


Pojilla alkaa joululoma maanantaina joten alkaa
olemaan viimeiset hetket kun pääsemme kaupungille
hankintareissuille ilman lapsia. Joten tänään oli mentävä vaikka
olisi kyllä väsyttänyt mukavasti:) Mutta oli ilo huomata, että
kyllä me olemme lahjat hankkineet emmekä tarvitse enää
muuta kuin kaapit täyteen ruokaa.. eli Näätämön reissu on edessä.
Ja paljon joulumieltä:)

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Yøvuoro

A-pu-va! Ensimmäinen yö yksin Glotan kanssa edessä. Tai siis 3 lapsen kanssa. Mieheni meni yövuoroon enkä uskalla mennä nukkumaan kun pelkään, että täällä alkaa jonkinmoinen show. Ei tod.näk ala mitään.. mutta olen ihan varpaillani. Mies on siis palannut töihin isyyslomaltaan. Pari päivää olen nyt harjoitellut tätä normaaliarkea.. mutta öistä minulla ei ole vielä kokemusta. Tosin eipä mieheni ole täällä ihmeitä tehnyt tähänkään asti siis öiseen aikaan. Minä se olen joka imettelen ja pesen pyllyä öisin, mutta on ollut niin turvallinen olo kun mies on kuorsannut siinä vieressä ja olen tiennyt, että hän toisella korvalla kuuntelee, että meillä on kaikki hyvin. Kenet minä nyt herätän jos jotain tulee. Oskarin 9v vai? Hoidappa Glottaa vähän kun äiti haluaa nukkua... ei. No Glotta on kyllä nukkunut tähän asti sekä yöt että päivät eli todennäköisesti voisin ihan turvallisin mielin mennä nukkumaan, mutta kun jänskättää.
Öisiä fiiliksiä kuvina:

Varsinaisia joulukoristeita en ole vielä kaivanut esiin,
mutta tähän asti tulleet joulukortit ovat jo esillä,
adventtikynttilät ikkunalla ja jouluvaloja olen jo laittanut
tuomaan valoa.

Piparitalon saimme eilen... ystäväpariskuntamme joka
muutti tänne meidän kanssa samaan aikaan ovat muuttamassa
takaisin Suomeen ;( Aamulla mieheni menee heille kantoavuksi..
muuttokuorma lähtee siis huomenna. Haikeeta! Tuo talo jää
meille muistoksi. Paketti lähtee huomenna poikien kanssa
koululle. Suomenkielenopettaja saa pienen paketin hyvin
sujuneen lukukauden ansiosta:) Pojat ovat saaneet 2h viikossa
suomenopetusta ja siitä on ollut hyötyä.
Moni on tuonut vauvaonnitteluita joulukukkien muodossa.
Olemme valmiita.. Tervetuloa Joulu:) ps. SE on
jo ihan ovella. Aamulla avataan 14. luukku joulukalentereista.

Niin ja enää ei voi erehtyä. Talossa asuu nykyään myös vauva.
Rintapumppuja, maidolta haisevia rättejä ja kaiken
näköistä vauvatilbehööriä on joka paikka täynnä.
Onnitteluja on tullut paljon.. ja paketeissa on usein..
mitäs muuta kuin vaatteita:) Niitä alkaa olemaan Glotta-
neidillä kadehdituttavan paljon. Ai kun omakin vaatekaappi
olisi yhtä edustava:)

Uskaltaisikohan sitä mennä sänkyyn?
Tosin miehenikin soitti juuri ja sanoi, että
hänelläkin hektinen työyö edessä eli sovimme, että
soitellaan jos kiireiltämme ehditään;)

lauantai 10. joulukuuta 2011

Ulkoilua

Täällä talvi antoi odotuttaa itseään. Viime talvena tähän aikaan oli jo ihan eri meininki. Kunnolla lunta ja pakkastakin oli ollut jo pitkään. Siis kunnon talvi. Mutta nyt on tosiaan lumet tulleet ja menneet ja vielä viikko sitten oli (taas) musta maa. Nyt on muutaman päivän ollut lunta ja pientä pakkasta eli hyvät ulkoilukelit. Tänään olimme ekaa kertaa pulkkamäessä:) Se muutama tunti kun päivällä on valoisampaa on pakko käyttää ulkoiluun. Tänään tuntui jopa, että oli aika valoisaa kaamoksesta huolimatta.. mutta kuvista huomasin, ettei tainnut ollakaan:) Tuo päivän sininen hetki on ihana.

Vuoden eka pulkkamäki on aina ihana:)

Jihaa.. Stiga sai kyytiä:)

Meidän talo ja kotikatu :)

Naapureiden töllejä:)

Nyt pidetään peukkuja, ettei nämä lumet sula pois ja,
että saamme pian lisää lunta! Kunnon valkea joulu kiitos!