Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

torstai 8. joulukuuta 2011

Juhlaa ja arkea

Täällä aika juoksee. Kotiintulon jälkeen tuntuu, että päivät menevät ihan liian nopeasti!

Anoppi ja appi-ukko lähtivät eilen kotiin. Harmi.. olisin voinut tottua siihen, että täällä touhuaa joku toinenkin näissä kotiaskareissa kuin minä. Oli ihanaa vaan istua imettelemässä kun valmiit ruoat tulivat pöytään ja pyykin hyppäsivät narulle:) Kaunis kiitos siis Lohjan suuntaan:)

Eilen sitten arki astui osittain kuvaan. Olin koululla oppilaiden iltatapahtumassa ja tänään kävimme "Glotan" kanssa jo kaupungilla hoitelemassa vähän Kela-asioita ja teettämässä joulukortteja.
Mutta onneksi tämä vaaleanpunainen kupla ei ole täysin puhjennut. Kun istun vauva sylissä pääsen vielä helposti takaisin siihen "sunnuntaioloon".

On ihanaa, että on vauva talossa.
Öisinkin kun hän valvottaa niin me vaan miehen kanssa jaksamme hymyillä hänen ihanille ilmeilleen jne. Eli tarkoittanee sitä, ettei kupla ole vielä täysin puhjennut:)

6.12 eli Itsenäisyyspäivänä söimme herkkuja
ja katselimme netistä Linnanjuhlia:)


Miksi kaikki ovat ahtautuneet samalle sohvalle?
no tietysti siksi, koska 51cm pitkä Glotta "tarvitsi"
toisen sohvan:)


Tänään olen leiponut torttuja ja tehnyt joulukortteja:)
Ihanaa, että Glotta syntyi hyvissä ajoin ja saimme hänen
kuvansa joulukortteihin:)

Hän on osoittautunut hyvin täsmälliseksi tytöksi.
Ensinnäkään hän ei syntynyt liian aikaisin, ettei minun tarvinnut
lähteä matkaan ambulanssikoneella. Sitten hän odotti vielä, että
iskä tulee Tromssaan, ettei minun tarvinnut synnyttää yksin.
Sitten hän antoi iskän lomailla pari päivää ja lopulta päätti syntyä
samalla reissulla kun muutenkin olimme sairaalassa käymässä:)
Täydellinen tyttö:) Harva se on mennyt synnyttämään bussilla
ilman supistuksia:) Sairaalassakin hän odotti vielä sen verran, että
ehdimme käydä syömässä ja sitten hän päätti tulla. Kuka se
nyt vatsa tyhjänä jaksaisi synnyttää:)

Ja vielä tämä.. hän syntyi 10pv ennen laskettua-aikaa.
Eli pääsimme kotiin hyvissä ajoin ennen joulua eikä
mummun ja ukinkaan pohjoisen reissu venynyt kauhean pitkäksi:)
Tämän mennessä siis nämä ajoitukset ovat menneet enemmän kuin
nappiin!!!

7 kommenttia:

  1. Ja miten kaunis peitto kauniilla tytöllä :)

    Ihana kuulla, että kaikki sujuu hyvin. Kovasti terveisiä meiltä kaikilta!

    VastaaPoista
  2. Eikä taida koliikista olla tietoakaan.
    Hyviä talvisia joulunalushetkiä. Toivotaan että vaaleanpunaisuutta riittää jatkossakin.

    VastaaPoista
  3. Eikö olekin Tunja:) Kiitos vaan kun innostit tekemään. Ja olen tottunut jo tohon väriinkin vaikka alussa harmitti, että aloitin noin ison projektin jämälangoista. Terkkuja Kartanonkoskelle:)
    Avletto: Milloin se koliikki pitäisi alkaa jos alkaa? Meidän pojilla ei ole ikinä ollut mitään vatsajuttuja eikä näytä Glotallakaan olevan. Tosin en tiedä pitäisikö se jo ilmetä, Glotta on 1 vkon vanha.
    Vaaleanpunaiset brillit ovat edelleen visusti päässä:) t.kalamuija

    VastaaPoista
  4. Heippa! Ihanaa tosiaan, miten täsmällisesti Glotta osasi kaiken ajoittaa! Tosi kivalta näyttää teidän makuuhuone! Nyt kun olette olleet jo tovin niin kaukana, kaikki mitä siellä tapahtuu, tuntuu vähän "epätodelliselta", ja en ole oikein vielä sisäistänyt, että teillä tosiaan on nyt sitten vaaleanpunaista makkarissa (ja se yksi vaaleanpunainen tyyppi siellä nyt oikeasti asuu!), joten ihana kun olet laittanut näitä kuvia, ja mä olen vihdoin tajunnut lisätä sun blogin suosikkien listalle tuohon yläpalkkiin joten tulee useammin vierailtua lukemassa sun tarinoita. :) Halauksia! Anni ps. joko Glotalla on oikea nimi? Oletteko jo päättäneet? Vaikka ei Glotta-nimessä sinänsä mitään vikaa ole ;D

    VastaaPoista
  5. Erikillä, nuoremmalla se alkoi heti kotiin tultua ja sitä kesti kolmisen kuukautta.Ei se nyt ollut siitä pahimasta päästä , vaikka kyllä lapsenitkua tuli kuultua ja sylissäpitoa harrastettua omiks tarpeiksi. Vanhemmalla ei tietoakaan, nukkui yönsä hyvin pitkissä jaksoissa. Ei vaatinut jatkuvasti imettämistä niinkuin juniori.
    Aikuisenakin pojista toinen on rauhallinen ja tuumailevampi ja toinen hieman kärsimättömämpi, aina pitää olla tekemistä, pitkästyy helpommin. Että kaipa se koliikki on hieman luonnekysymys kans. Tai luonne muokkaantuu koliiikkitaipumusten kautta.

    VastaaPoista
  6. Entinen piikakin se sanoi, että jos olisi emäntä, niin ei tarvitsisi muuta kuin istua ja imettää. ; )). Oikein mukavaa joulunodotusta teille kaikille!

    VastaaPoista
  7. Kiva Anni, että kommentoit:) Juu täällä asuu yksi vaaleanpunainen tyyppi:) Glotalla ei ole vielä nimeä... meillä nämä vitsit jää aina vähän päälle ja nyt on vaikea ajatella, että pitäisi kutsua Glottaa jollain muulla nimellä. Sehän näyttääkin ihan Glotalta. Ja Lennu ja meidän äiti luulivat, että Glotta on ihan oikea norjalainen nimi ja vauvasta tulee Glotta;)
    Toivotaan Avletto, että olet oikeassa ja koliikin oireet olisivat jo ilmenneet jos sellaista meinaa tulla. Vieläkään ei ole mitään merkkejä. Rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Syö ja kakkii;)
    Hilkka:) Voi kun olisikin emäntä:) Pistäisin piian hommiin ja itse vaan tuijottelisin uutta tulokasta. Joulunodotusta myös sinne:).T. Kalamuija

    VastaaPoista