Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

perjantai 21. joulukuuta 2012

real lappi

Välillä  tai siis usein ihan unohdan missä me asumme. Elämme suht samanlaista elämää kun moni elää etelässä. Ystävistämme harva elättää itsensä poronhoidolla vaan lähes kaikki käyvät ns. tavallisissa töissä:)

Mutta tänään taas muistin missä asumme ja miksi. Ystäväni lähetti viestin, että haluaisinko mennä hänen kanssaan ratsastamaan tai ajamaan hänen koiriansa. Tottakai haluan, kummatkin!

Tänään olen siis ratsastanut lumisilla pelloilla ja ajanut 14-päistä koiravaljakkoa 40 km:)
Naama on punainen, kantapää joudutaan ehkä amputoimaan, niin jäässä se oli kun tulin kotiin, mutta olo on parempi kuin aikoihin. Kameraa ei luonnollisesti ollut mukana, mutta pari kuvaa nappasin kännykällä.

Nyt minttukaakota:) Paras tapa aloittaa joululoma. Tai mähän nyt olen aina "lomalla", mutta myös miehellä ja pojilla alkoi tänään loma.

Ystäväni asuu pienessä mökissä Näätämöjoen varrella.
Hänellä on tällä hetkellä 16 koiraa!
Sen lisäksi hänellä on 2,5v heppa jota hän kouluttaa ja
nyt hän oli ottanut tämän hepan kaveriksi toisen hepan..
niin ja käy hän ihan töissäkin ja ajaa silloin tällöin taksia jne.
Ihme nainen...

Hän treenaa Finnmarksløpetia varten eli maaliskuussa
hänen olisi tarkoitus ajaa koiriensa kanssa kisa. Matka 
on siis 1000km!
Tänään teimme "keskipitkän lenkin" eli n. 40km. Aikaa siinä meni
noin 3 tuntia... ja hän tekee siis tämän monta kertaa viikossa!!
Tuolla säkkipimeissä metsissä ja järvien jäällä.. yksin!

Kalamuija vauhdissa:)
Kivaa oli, mutta kovaa hommaa se on.
Ja 14 koiraa.. eli 56 jalkaa. Niissä on aikamoinen 
voima ja kun amatööri on puikoissa niin "läheltä piti-tilanteita" 
oli matkan varrella useampi.

16 koiraa syövät aika paljon.
Tässä ystäväni tekee "lihasoppaa" palkaksi koirille hyvästä lenkistä.
Uff... jauhelihaa, öljyä, kalanmaksaöljyä, nappuloita ja keiton siitä
teki se, että päälle kuumaa vettä kraanasta:) 

Että semmoinen ilta:)
Ei tämän blogin nimi turhaan ole
kalamuija ja lappilifestyle, välillä tulee
ihan oikeitakin Lappi-postauksia;)



15 kommenttia:

  1. Wau! Hienoa! Kiva lukea näistä Lapin jutuista. Mullahan asuu puoli sukua Suomen Lapissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai asuu:) Sulle on sitten tuttua tämä meno:) Mulla tämä kaikki on suht uutta. Ennen kun muutettiin tänne niin Rovaniemi oli pohjoisin paikka, jossa olin käynyt:) Olisi kiva tutustua enemmän esim. saamelaiskulttuuriin. Papulla on yks kaveri jonka vanhemmat puhuvat saamea. Kävin hakemassa hänet sieltä yks ilta niin eteisessä roikkui puukot ja lappitakit sulassa sovussa:) Iskä oli tunturissa ja äiti hoitaa lapsia kotona:)

      Poista
  2. Ihana,se moni etelän tyttö kateudesta vihreänä.Hyvää ja Rauhallista Joulua Teille koko poppoolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihanaa:) Juu kun kutsu kävi niin en kahta kertaa miettinyt. Olen etuoikeutettu kun pääsen mukaan näihin touhuihin. Tiedän mitä kyseinen huvi maksaa turisteille kun he tulevat tänne Lappiin ja itse saan mennä tuonne koska vain:) Hyvää joulua myös sinne. Täällä on talo siivottu, suurin osa tavaroista pakattu ja huomenna startataan kohti etelää. Saariselän kautta Helsinkiin:)

      Poista
  3. Tuota koiravaljakkoajelua olisi mukava joskus päästä kokeilemaan. Meidän isännän metsästysmailla käyvät ihan kauempaakin harjoituttamassa koiriaan ja kylällä on yksi pariskunta, joka harrastaa ihan enemmänkin valjakkoilua. Ovat olleet siellä Finnmarksløpetissäkin monet kerrat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Nyt vaan ystävystymään tuon pariskunnan kanssa;) Mä odotan nyt Finnmarkslöpetia ihan eritavalla kun tuo ystäväni on siellä mukana:) Tosin hän menee polvioperaatioon tammikuussa eli pieni jännitysmomentti on olemassa. Mutta jos polvi toipuu odotetulla tavalla niin hän on mukana:) Ja nuo ihanat koirat joilla sain eilen ajaa:)

      Poista
  4. Voi miten upeeta! Varmasti ihan mieletön kokemus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan mieletön kokemus. Jo se että sain laukata hepan kanssa isolla pellolla jossa kukaan muu ei ollut vielä käynyt. Oli pimeää ja oli pakko vain luottaa hevoseen, että kaikki menee hyvin. Perässä juoksi vapaana tuo 2,5v heppa, ohitteli meitä välillä ihan tosi läheltä hirveetä vauhtia:) Se oli upeaa. Ja hetken päästä mentiin tuhatta ja sataa koirien kanssa pitkin metsiä. Kyllä. Ikimuistoinen kokemus. Ja kevätlumilla tuo vasta upeaa onkin. Odotan sitä:)

      Poista
  5. Sisukkaita tyttöjä, täytyy sanoa! Mutta tuollaisten reissujen jälkeen sitä tuntee elävänsä ihan oikeasti ja joka solullaan! Kuulostaa hienolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Tuon jälkeen tosiaan olo oli kuin uudesti syntyneellä:) Siellä oli upeat heppamaastot;)

      Poista
  6. Hui, hurjaa!!!:)

    Onko sulla muuten sama juttu, että vaikka itse oiskin kotona niin kunnon lomafiilis tulee vasta kun muutkin on kotona? Mä huomasin tänään, että odotan tosi innoissani Nilsiä töistä, jotta "loma voi alkaa" vaikka täällähän mä istuskelen päivät pitkät päättäen itse aikatauluistani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri noin. Sama jos mies on viikonlopun töissä niin viikonloppu ei edes tunnu viikonlopulta. Ja nyt viimeaikoina on ollut paljon työreissussa ja viikonloppu töissä niin tämä loman alku tuntui luksukselta:) Ja ollaan lähdössä Suomeen:)

      Poista
  7. Iloinen ja onnellinen ilmeesi kertoo reissusta kaiken. Minä olen viilettänyt koiravaljakolla Grönlannin jäätiköllä, se oli huikean hienoa, vaikken itse edes ohjastanut. Aika sissi tuo kaverisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mulla on aina toi typerä ilme kun esim. ratsastan. Olen ihan kuulu siitä:) ps. melkein se kyydissä istuminen olikin ihanampaa;) Kun on luotettava kuski takana niin kyyti on tosi ihanaa! Porontaljat alla ja kunnon makuupussi päällä:) Tuo kaveri on sissi... siis oikeesti:) Se ohjaaminen oli niin jännää, että melkein pelotti. Vauhti on oikeesti kova ja esim mutkissa ei saa jarruttaa... ja luonnossa kun voi olla mitä vain... keppejä poluilla, ojan yli vievät sillat rikki... ja koirat vaan menee. Mutta haluaisin oppia hyväksi kuskiksi:) Kiva ja fyysisesti rankka homma:)

      Poista
  8. Vau, huisia kokemuksia! Olen ollut yhden talven töissä husky-tilalla ja pari kesää islanninhevostilalla. Nuo ovat olleet huipputöitä, parhaimpia ikinä :) Hyvää joulun aikaa ja mukavaa reissua!

    VastaaPoista