Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Høstferie..

Pojilla alkoi tänään syysloma. Loppuviikko on koulusta vapaata ja ajattelimme, että lähtisimme pienelle matkalle sen kunniaksi. Mutta jälleen kerran unohdimme missä asumme. Noi "pienet matkat" eivät vaan toimi täällä. Kaupungissa on lentokenttä ja kaupungin halki kulkee oikea E6:n. Mutta silti täältä perähikiältä ei voi lähteä mihinkään!!! Tai voi jos on edeltä viisas ja tilaa lentoliput ajoissa. Tai jos on rahaa tarpeeksi eikä siis tarvitsisi ikinä miettiä mitä mikäkin maksaa.

No matka jäi tilaamatta ja näin ollen siis tekemättä. Mutta jotain hommaa piti keksiä:)
Siitä asti kun muutimme tähän taloon olen inhonnut meidän makuuhuoneen seiniä. Ne ovat väriltään lilat! Eikä siinä vielä kaikki. Niitä reunustaa nätit koivunväriset listat! Myös  ikkunan puitteet ja huoneen ovi ovat tätä samaa materiaalia.

Ilmoitin miehelleni heti alkuun että huonehan maalataan. "Mitä sitä nyt maalaamaan hyvää seinää?". En ymmärrä miksi syyksi ei riitä se, että huone on lila...  senhän takia tiloja maalataan käsittääkseni, että siihen halutaan uusi väri? No tänään harhautin mieheni kauppareissulla maalikauppaan. Ja nyt tela heiluu jo lupaavasti:) Olen kyllä saanut kuunnella koko päivän ihmeellistä napinaa, mutta uskon, että tässä käy niin kuin usein aiemminkin, että jonain päivänä hän myöntää, että homma kannatti. Tosin nyt kuin itse maalasin ikkunan pielet ja ne näyttävät aivan kauheilta en ole enää itsekään varma oliko tämä fiksu veto...

Listat ja ikkunan pokat valkoisella ja seinä "valkopippurilla"!
Hyvä siitä tulee.. tai sanotaanko näin, että huonommaksi ei voi mennä:)

ps. joskus aina ajattelen, että siksi meillä on niin hyvä olla yhdessä, koska olemme niin
erilaisia. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Mutta nämä meidän remontti-
projektit muistuttavat aina minua siitä, että me todella olemme erilaisia.
Eikä se aina ole hyvä juttu:( Minä haluan nopeasti valmista jälkeä ja mieheni
kulkee viivottimen kanssa mittailemassa nurkkia.. argh!
Mutta lopputulos on yleensä hyvä ja se on tärkeintä.
Mieheni väläyttelee välillä ideoita "rakennetaan talo, ostetaan mökkitontti
ja laitetaan mökki jne.". Näillä pienillä remonttiprojekteilla pidän hänen
järjissään.. talonrakentaminen olisi meidän tapauksessa avioero!

3 kommenttia:

  1. Ymmärrän täysin maalaustarpeen. Makuuhuoneen pitää olla sen värinen, että silmä lepää ja mieli rentoutuu. Meidän makuuhuone oli tänne muuttaessa limenvihreä. Ei ole enää...

    VastaaPoista
  2. Meillä on yhä edelleen oranssi. Olen uhannut jo avoerolla, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. Olenpa oppinut viidessä vuodessa jotakin, tässä maassa asioita ei tehdä tänään eikä huomenna, aikaisintaan ylihuomenna tai sitten joskus. Meidän makkarin seinät on listalla joskus... Sitä paitsi kaikkeen tottuu.... Mutta kyllä suomalaista "heti tänne kaikki nyt" tyttöä välillä riipoo niin perkeleesti. Olepa onnellinen, että se mies ottaa sen telan käteensä ja pistää reippaasti sutien. Se on oppinut tai saanut jo geeneissä, että parempi tehdä nyt heti eikä kuunnella sitä sun jäkätystä ja marinaa siitä kun ei taida sitten ihan heti loppua tulla :)
    Onnea ny kuitenkin uusista seinistä ja listojen värityksestä. Mä vielä niistä haaveilen....
    -spike

    VastaaPoista
  3. Hyvää syyslomaa. Toivottavasti siellä on yhtä mahtava ilma kuin täällä. Ja viime yönä sitten näin minäkin revontulia :)

    VastaaPoista