Tahmea maanantai

Plaah... tänään alkaa taas 3 yön valvomisputki! Ei uskoisi, että olen ollut töissä vasta pari viikkoa:)
Tänään on ollut tosi tahmea päivä. Yök. Eilen menin tahallani mahd. myöhään nukkumaan, jotta tänään väsyttäisi ja saisin nukuttua mahdollisimman pitkään.

Uni ei meinannut tulla millään. En tiedä mikä valvotti. Ajatukset? Nyt menen siis ensimmäistä kertaa yövuoroon niin, että olen yksin osastolla ja samalla vastuussa koko talon potilaista.

Juuri eilen olin retkellä kokeneemman kolleegani kanssa ja hän kertoi vähän totuuksia. Mm. työhaastattelussa minulle sanottiin, että jos tarvitset yöllä apua jonkun potilaan kanssa niin pyydä viereiseltä osastolta. Eilen kolleegani kertoi, että juupa juu.. arvaa tulevatko? Ja jos tulevat niin eivät ainakaan mielellään ja tietyt tyypit eivät tule vaikka kuinka pyytäisit.

Osasto jolla olen on 20 paikkainen eli siellä on 20 paljon apua tarvitsevaa potilasta. Melkein jokaisella on vaippa ja osa tarvitsee apua mm. kyljen kääntämisessä kun eivät itse pysty. Ja osastolla on tosi raskaita potilaita (isoja ja jäykkiä). Illalla mietin, että miten saan heidän vaippansa yksin vaihdettua? Ja tarviiko minun?? Saanko hankalan ihmisen maineen jos menen vaatimaan toiselta osastolta apuja kun kerran jotkut muutkin yöhoitajat pärjää ilman apua osastollamme? Muilla osastoilla on siis 8-10 potilasta.

Lisäksi mietin kaikkea "oppimaani". Olen tehnyt vuoroja erilaisten hoitajien kanssa ja jokaisella on tietysti omat tapansa ja rutiininsa. Esim. yöhoitajan pitää yöllä pestä potilaiden pyörätuoleja. Pesin niitä erään hoitajan kanssa ja hän käytti pesuaineena ihan tavallista suihkusaippuaa... siis sellaista joita me käytämme oman ihomme pesemiseen. Kyllä minä Suomessa olen oppinut, että esim. pyörätuoleille niin kuin muillekin esineille sairaalassa/vanhainkodissa on omat pesuaineensa. Mutta hän vaan sanoi, ettei kukaan ole hänelle kertonut millä ne tulee pestä niin hän on aina pessyt tällä. Hyvä tuoksuhan siitä tuli:)

Tämä eilinen retkikaveri kertoi, että kun hän oli vuosi sitten tullut tänne niin hän oli ihmetellyt monia juttuja. Ja puhunut niistä ääneen. Kerran yhden jutun yhteydessä esimies oli sitten sanonut, että "sinulla on 1kk:n irtisanoutumisaika". Eli viesti oli kai ollut, että jos ei kelpaa niin pakkaa tavarasi... ihme touhua kun miettii, että täällä on kova pula sairaanhoitajista!

Tämä pistää vähän miettimään, että mitä tässä pitäisi nyt tehdä? Olen vähän sen tyyppinen ihminen, että puhun asioista ja epäkohdista ääneen. Enkä aina ole varma onko se kannattavaa... Eli teenkö nyt tätä työtä oman selkäni kustannuksella ja pesenkö pyörätuoleja ruusunhajuisella bodyshampoolla vai nostanko kissan pöydälle? Hmm.

Talossa on muitakin epäkohtia joita olen huomannut. Olen siis ennenkin ollut Norjassa vanhainkodissa töissä eli nyt ei ole kyse pelkästään Suomen ja Norjan välisistä eroista. Jotenkin tuntuu, että olen tullut työpaikkaan jossa toimitaan vähän vanhanaikaisesti ja jos jotain uutta ehdottaa niin ei käy.. täällä on aina tehty näin ja tullaan aina tekemään. Esim. jos yöllä annan lääkkeen jollekin potilaalle niin joudun kirjaamaan sen kolmeen eri paikkaan (juu ja ei.. yksikään niistä ei ole tietokone)! Kun Suomessa on aina opetettu, että monin kertainen kirjaaminen on turhaa. Jne, jne:)

Tällaista tänään. No toivotaan, että yö menee hyvin ja kohta onkin jo torstai ja lähdemme viikonlopuksi Suomeen:) Pitäkäähän peukkuja!