Kaupungista haettiin vähän toimistotarvikkeita tulevaa "bisnestä" ajatellen ja polttopuita.
Muuten ollaan vaan oltu ja nautittu. Leivoin mm. mustikka-vadelmapiirakan ja illalla lämmitimme saunan:)
Niin kuin eilen jo kirjoitinkin niin minulla on vähän paniikki tulevaa syksyä ja pimeää talvea ajatellen.
Joten olen yrittänyt kehitellä kaikennäköisiä hommia, jotta talvi menisi vauhdilla.
Viikko sitten hain kirjastosta Anu Harkin kirjan "Puikoissa". Tai en hakenut vaan otin kun se sattui siellä suomenkielisenä olemaan. Niin siis täällä Kirkenesissä on aika hyvä kirjasto. Jonkin verran myös suomalaisia kirjoja saatavilla.
Kalamuijan pupusta tuli ihan anorektikko:( Laiha ja reikäinen...
Ehkä tämä kutominenkin on yksi niistä lajeista joissa
ei voi onnistua kun kerran viidessä vuodessa innostuu!?
Ja oli kyllä ehkä vähän liian ohut lankakin tai liian paksut puikot tai jotain:(
No niinhän siinä sitten kävi, ettei tämä pupu ikinä valmistunut. Minun versioni ja kirjan versio eivät juurikaan muistuttaneet toisiaan. Harmi, että ehdin jo kummipoikani äidille hehkuttamaan miten Uuno tulee saamaan ihanan villapupun ristiäislahjaksi.
Mutta en luovuta. Suomen lomalta ostin 7-veljestä lankaa ja tänään aloittelin villasukkia pojalleni. Ainakin ennen olen osannut sukat kutoa. Enköhän vieläkin. Kantapää on kyllä haastava kohta, mutta minulla on Oslossa oma kudontakonsultti eli pitääpä soittaa hänelle kun kantapään kohta tulee.
Mutta näistä sukista tulee söpöt.. toivottavasti:)
Tuosta kirjasta ja muiden blogeista olen saanut nyt päähäni, että tänä talvena kudon vaikka ja mitä... saa nähdä miten käy:)
Ei muuta kun puikot suihkimaan, niin siinähän sitä harjaantuu! :) Itsekin vasta 3-4 vuotta sitten innostuin neulomisesta, ja kivaa on, vaikken millään osaa/jaksa ohjeista neuloa. Useimmiten omasta päästä, ja työn edetessä alkaa työ vasta hahmottua. Sun sukista on tulossa kivan väriset, ja lasten sukat ainakin neuloutuu nopsaan.
VastaaPoistaKyselit siitä pyöreestä matosta? Se on ihan virkkuukoukulla nro 10 tehty, vähän niinkuin jättikokosta patalappua virkkaisi. Kuteet on jostain vanhoista lakanoista/vaatteista ensin revitty soiroiksi, keritty ja siitä vaan menemään. Lisään silmukoita mututuntumalla, joten tarkkoja ohjeita ei oo tässäkään antaa :)
Anu Harkki on kiva persoona, ja tykkään hänen värikkäästä ja kokeilevasta ideologiasta. Kirjoittaa muuten blogia villakettu.blogspot.com, mee kurkkaan!
Mullekin usein syksyn tullen iskee tarve kutoa jotakin. Nytkin on tekeillä "jotakin", josta onnistuessaan voisi tulla vaikka pyöröhuivi. Tai sitten jotain muuta... Ehkä jo tästä arvasitkin, että ohjetta ei ole vaan kudon ihan mutulla.
VastaaPoistaNäin viime talvena Setermoenissa käydessä jossakin kaupassa hauskan näköistä lankaa, josta kutoessa lopputulos saattaisi muistuttaa turkista. Jäi kuitenkin ostamatta, kun lentolaukkuun ei mahtunut yhtään ylimääräistä tavaraa. Olen katsellut, josko näkyisi samanlaista täällä, mutta eipä ole valitettavasti tullut vastaan.
Kiitos vinkistä Teija. Täytyy käydä kurkkaamassa:) En osaisi tehdä patalappua joten en varmaan myöskään tota mattoa:) Olen kyllä tehnyt räsymattoja kangaspuilla ja ihan itse repinyt kuteet jne. Se on kivaa touhua:) Mutta tollainen pyöreä matto olisi ihana. Onko toi matsku trikoota?
VastaaPoistaHeli: Toiv. löydät etsimääsi lankaa. Mä niin tiedän ton tunteen. Kun löytää jotain kivaa, ei osta ja sit miettii miten sitä saisi. Mm. juuri viime Suomenlomalla löysin ihanan tuoksun joka vaan parani iholla ajan kanssa. En ostanut kun aluksi se ei ollut niin hyvä.. ja nyt omistan tuoksun.. ja tarina miten se minulle lopulta päätyi on moninainen:)