Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Yøvuoro

A-pu-va! Ensimmäinen yö yksin Glotan kanssa edessä. Tai siis 3 lapsen kanssa. Mieheni meni yövuoroon enkä uskalla mennä nukkumaan kun pelkään, että täällä alkaa jonkinmoinen show. Ei tod.näk ala mitään.. mutta olen ihan varpaillani. Mies on siis palannut töihin isyyslomaltaan. Pari päivää olen nyt harjoitellut tätä normaaliarkea.. mutta öistä minulla ei ole vielä kokemusta. Tosin eipä mieheni ole täällä ihmeitä tehnyt tähänkään asti siis öiseen aikaan. Minä se olen joka imettelen ja pesen pyllyä öisin, mutta on ollut niin turvallinen olo kun mies on kuorsannut siinä vieressä ja olen tiennyt, että hän toisella korvalla kuuntelee, että meillä on kaikki hyvin. Kenet minä nyt herätän jos jotain tulee. Oskarin 9v vai? Hoidappa Glottaa vähän kun äiti haluaa nukkua... ei. No Glotta on kyllä nukkunut tähän asti sekä yöt että päivät eli todennäköisesti voisin ihan turvallisin mielin mennä nukkumaan, mutta kun jänskättää.
Öisiä fiiliksiä kuvina:

Varsinaisia joulukoristeita en ole vielä kaivanut esiin,
mutta tähän asti tulleet joulukortit ovat jo esillä,
adventtikynttilät ikkunalla ja jouluvaloja olen jo laittanut
tuomaan valoa.

Piparitalon saimme eilen... ystäväpariskuntamme joka
muutti tänne meidän kanssa samaan aikaan ovat muuttamassa
takaisin Suomeen ;( Aamulla mieheni menee heille kantoavuksi..
muuttokuorma lähtee siis huomenna. Haikeeta! Tuo talo jää
meille muistoksi. Paketti lähtee huomenna poikien kanssa
koululle. Suomenkielenopettaja saa pienen paketin hyvin
sujuneen lukukauden ansiosta:) Pojat ovat saaneet 2h viikossa
suomenopetusta ja siitä on ollut hyötyä.
Moni on tuonut vauvaonnitteluita joulukukkien muodossa.
Olemme valmiita.. Tervetuloa Joulu:) ps. SE on
jo ihan ovella. Aamulla avataan 14. luukku joulukalentereista.

Niin ja enää ei voi erehtyä. Talossa asuu nykyään myös vauva.
Rintapumppuja, maidolta haisevia rättejä ja kaiken
näköistä vauvatilbehööriä on joka paikka täynnä.
Onnitteluja on tullut paljon.. ja paketeissa on usein..
mitäs muuta kuin vaatteita:) Niitä alkaa olemaan Glotta-
neidillä kadehdituttavan paljon. Ai kun omakin vaatekaappi
olisi yhtä edustava:)

Uskaltaisikohan sitä mennä sänkyyn?
Tosin miehenikin soitti juuri ja sanoi, että
hänelläkin hektinen työyö edessä eli sovimme, että
soitellaan jos kiireiltämme ehditään;)

4 kommenttia:

  1. Oih, tiedän niin tuon tuonteen... Oma mies tuli nyt kuorsailemaan kotiin joten mikäs tässä klo 04:00 syöttöjä syöttäessä! :) Toivottavasti saat hieman nukuttuakin!

    VastaaPoista
  2. Eiköhän nyt kumminkin kannata Mamman nukkua yönsä. Kylla sinä varmaan heräät, jos Glottalla on joku hätä.

    Mutta muistan omista vauva-ajoista, että onko ihanampaa kuin nukkuva pieni käärö. Sitähän olisi voinut ihailla vaikka koko yön ;).

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Ja ISOSTI onnea!!
    Mietin tuossa taannoin että koskas sulla se laskettu aika olikaan, muistelin, että joskus miniän jälkeen....ja sitten tuossa rinsessahurmoksessa unohdin koko jutun!
    Eipä siinä sinulls sitten mennytkään kuin muutama päivä siitä kun "meille" tuo kolmas hurmaajatar tuli äitinsä synttärilahjaksi :)

    Hyvin sulla kaikki siellä menee, älä huolehdi!
    Minäkin jo mummuna olin viime viikonloppuna hoitamassa kaikkia kolmea, vanhemmat siis 4,5 ja 2,5 ja loistavasti meni!

    Oikein ihanaa joulun odotusta kaikille teille, nautihan suloisesta prinsessasta, tuo vauva-aika on niin peijoonin nopeasti ohi!

    VastaaPoista
  4. Nuku vain rauhassa! Tarvitset unesi.

    Minä olen tosi sikeäuninen ja - kappas vain - aina kun vauva oli talossa niin luonto huolehti hommat ja heräsin hyvinkin pieneen vauvanääneen. Minusta se oli hämmästyttävää.

    Myös muu lasten "hätä-ääni" herätti : talossa oli neljä lasta, joista vanhin vajaat 5 vuotta ja muistan kerran, kun hän tuli oksennustautiin - tietysti keskellä yötä! Heräsin ensimmäiseen yökkäykseen, vaikka tyttö nukkui talon toisessa päässä.

    Luonto oli viisaapi kuin minä ja piti huolen. En herännyt ovikelloon tai kännykkään, mutta heräsin jopa vauvan nikotukseen. Minusta se oli ällistyttävää! Joka lapsen kohdalla sama juttu. Kun lapset kasvoivat niin automaatti "lopetti" toimintansa osoittain.

    Eli nuku rauhassa!

    VastaaPoista