Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Ongelmat sädehoidon jälkeen

Päätin, että en laita tuosta rumasta jalastani kuvia tänne. Ei ole tarkoitus järkyttää teitä.
Mutta nyt kun itse painin näiden sädehoidon jälkeisten ongelmien kanssa huomaan, että netistä ei oikein apua löydy. Eikä lääkäritkään oikein tunnu tietävän mikä on normaalia ja mikä ei. Saatikka miten tällaista ongelmaa hoidetaan.

Jalkaterä on kuulemma haastava paikka sädehoitoja ajatellen. Mullehan määrättiin 6 viikon sädehoitokuuria eli joka arkipäivä 6 viikon ajan. 30 kertaa yhteensä. Iho ja jalka alkoivat oirehtimaan noin puolessa välissä, mutta iho pysyi ehjänä ja hoitoja jatkettiin. 25 kertaa. 5 viikkoa jalka kesti ja sitten kivut, turvotus ja vesirakkulat saivat yliotteen ja hoidot keskeytettiin. Mutta lääkärin mielestä sain hoitoja riittävästi eikä niitä enää jatketa kun jalka paranee.

Lääkäri kirjoitti kuukauden sairausloman sädehoidon loppumisen jälkeen. Itselläni on työ jossa pitää kävellä paljon. Jalka oli kyllä sädehoidon lopetuksen aikaan niin kipeä, että en hangoitellut vastaan vaan ajattelin, että kyllä siinä varmaan kuukaisi helposti menee, että jalka on taas kävelykunnossa.

Eka viikko hoidon lopetuksen jälkeen  oli hirveä. Kipuja ja kutinaa. Söin Buranaa kipuun (lääkäri olisi kirjoittanut Oxynormiakin, mutta en huolinut)  ja Ataraxia kutinaan. Jalka oli kuin ilmapallo ja päätin puhkaista vesikellon. Steriilillä neulalla ja hygienisesti. Se auttoi heti. Sekä kipuun että kutinaan. (mutta ei ollut lääkärin ohje eli en taida uskaltaa suositella sitä täällä). Vesirakko täyttyi kyllä aina uudestaan ja uudestaan, mutta ei enää ihan pinkeäksi. Puhkoin rakkoa noin 5 kertaa (2 päivän aikana). En tarvinnut enää Ataraxia, mutta Buranaa otin kipuun välillä (astuminen sattui).

Ekan viikon jalka eleli omaa elämää. Joka päivä se näytti erilaiselta. Noin viikon kohdalla vesikellot hajoilivat itse ja vanha nahkä alkoi kuoriutumaan. Jalka eritti paljon. Käytin puhtaita taitoksia, rasvalappuja jne. Kunnes eilen... jalka oli aamulla kivuton ja hyvä. Mutta kun aloin vaihtamaan taitoksia niin huomasin hajun! Soitin tutulle lääkärille (tiesin että syöpälääkäri lomalla) ja hän määräsi Kefexin kuurin eli antibioottia. Illalla leikkelin irtonahkapalasia irti ja annoin jalalle ilmakylpyä. Varpaan välit ovat kanssa auki ja niihin ostin Sorbact-nauhaa. Nyt jalka on taas kipeä ja minä olen väsynyt tähän kaikkeen. Riittäisi jo!

Soitin syöpälääkärille tänään ja kerroin mitä tässä 1,5 vkon aikana on tapahtunut. Hän ei ollut yllättynyt. Kertoi, että viimeksikin tällainen "ongelmapotilas" oli nuori ja jalka kun on haastava paikka. Pyysi ostamaan rasvalappuja ja laittamaan niitä tuolle ohuelle uudelle ihoalueelle ja syömään kuurin loppuun. Jos ab-kuurin jälkeen tilanne vielä huono niin sitten pitää mennä näytille. Harkitsee lähetettä kirurgille, jos vaikka revidoidaan:(

Toivottavasti ei. Nyt todella toivon, että paraneminen alkaisi ja tämä saamarin elämä jalan ympärillä loppuisi. Väsyttää ja ottaa päähän!

Sädehoidon aikana sädehoidettu
alue "ruskettuu".


5 vkon kohdalla jalkapohja oli yhtä isoa
vesirakkulaa. Turvoksissa ja tosi kipeä.
Kutina oli kova ja se onkin ihan tyypillinen
sivuoire sädehoidossa. 
Rasvailin ja liotin suolavedessä niin kuin 
olin ohjeeksi saanut. Ei auttanut.
Sitten sain kipulääkkeet ja Ataraxin joista 
oli jonkin verran apua.
Paras lääke tähän tuskaan oli lopulta
rakkulan puhkaisu.

Tässä jalka noin viikon sädehoidon
lopetuksen jälkeen. Vesirakkula pienentynyt
ja olo toiveikas....

Leikkaushaavahan oli tosi hyvännäköinen
leikkauksen jälkeen ennen sädehoitoa,
mutta sekin repsahti tässä sädehoidon loputtua.



Jalka tänään.
Nyt sädehoidon lopetuksesta 1,5 vkoa.
Jalka haisee. Eilen vähän poistin vanhaa ihoa joka 
roikkua irtonaisena ja uutta ihoa vissiin tuossa kehittyy.
Varpaan välit rikki, antibioottikuuri päällä ja viikon päästä
lääkäriin jos kuuri ei pure ja jalka ala parantumaan.

Fiilis: kypsä :(

45 kommenttia:

  1. Voi ei, voi ei...eikä oikein edes tiedä, että mitä sanoisi... Lähettelen rutkasti tsemppirutistuksia, voimahaleja ja nyt vaan pitää miettiä, että varpaat kuntoon kesän kynnykselle, jotta pääsevät nauttimaan aamukasteesta nurmikolla ja rantavedestä kesähelteellä, eikö? xxx

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Afrikanterkut lämmittävät:)
      Toivotaan, että kesällä jo pääsen nauttimaan. Nyt on vähän vaikea uskoa kun pettymyksiä tulee toinen toisensa perään.

      Poista
  2. Pahalta näyttää ja voin vain kuvista päätellä miten paljon jalkaan sattuu. Kovasti tsemppiä!

    Loora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ei itse asiassa satu niin kovin. Mutta huolestuttaa, ettei vain tilanne mene pahemmaksi. Eihän tuolla jalalla juosta, mutta pahin kipu oli kun jalka oli täynnä vettä. Kiitos tsempeistä.

      Poista
  3. Hui, on kyllä pahan ja kipeän näköinen jalka. :(
    Pikaista paranemista toivottelen! -Eve-

    VastaaPoista
  4. Toivotaan, että ab-kuuri auttaa. Tsemppiä ja jaksamista!

    VastaaPoista
  5. en kyllä enää yhtään ihmettele kuvaustasi kivuista ja kutinasta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkaava lääkärihän kuvaili sädehoitoa: "kivuton, mauton ja hajuton juttu". Joo ehkä se itse toimenpide kun siellä käy, mutta noita kaikkia on kyllä tullut sitten roppakaupalla hoidon jälkeen. Onneksi en etukäteen tiennyt mitä tuleman pitää.

      Poista
  6. Voi surkeus! Täytyy olla kivulias....voimia sinulle♥

    VastaaPoista
  7. Minä aloin miettimään, että onko sulla mitään muuta kotiapua siellä kuin se pieni assistenttisi? Kuinka sinä pärjäät siellä arjesta, kun eikös se teitin isäntäkin ole aina välistä työreissuissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mulla. Mies on ollut nyt 3 viikkoa kotona. Tosin huomenna lähtee 1,5vkoksi Norjaan. Meillä ei liioksi ole apuja, mutta anoppi auttaa kun pystyy ja ystävät myös:)

      Poista
  8. Aika on villin näköinen.Hui.Tuohon ei kyllä laiteta minkäänlaista kenkää.Paranemisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kenkää ei ole tarvinnut taas käyttää muutamaan viikkoon. Ja vaikea ajatella koska seuraavaksi sellaisen ylellisyyden saa jalkaan laittaa:) Kiitos. Kyllä kai tästä vähitellen parannutaan. Pakko!

      Poista
  9. Minäkin täällä huolehdin, että pärjääthän sinä siellä lasten kanssa, jos miehesi taas lähti Norjaan? Neuvolan kautta saa varmaan hätäapua myös! Suuren suuri tsemppihali! Eiköhän se aurinko paista pian risukasaankin! Peukut pystyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kaupungilta on aika turha apua pyytää. On pyydetty, mutta eipä ole Vantaalla resursseja antaa. Pitäisi kai heittäytyä hankalaksi ja alkaa kirjoittelemaan yleisöosastopalstoille, mutta nyt ei ole paukkuja siihen. Mutta kyllä me pärjätään. Kun ei ole vaihtoehtoja.

      Poista
  10. Huhuh! Toivottavasti ei pääse tulehtumaan pahemmin. Ja ei muuta kuin apulaisia kehiin nyt. Kiroile. Itke. Naura. Mitä vaan, mikä helpottaa oloasi! Tuon täytyy olla äärettömän tuskallista paitsi fyysisesti myös henkisesti.
    Voimahali!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Mä joka venyn ja paukun niin alkaa mullakin olemaan huumori lopussa. Onneksi en tiennyt mitä on edessä kun siihen vaarattoman patin poistoon melkein puoli vuotta sitten menin. Nyt vaan toivon, että tämä oli viimeinen koettelemus ja sitten alkais aurinko paistaa:)

      Poista
  11. Hui kauhistus, on varmasti kipeä! Ja kyllä sinulle soisi jo hengähdystä tuosta jalan kanssa saikkaamisesta vaan näyttää siltä että pitkässä kuusessa on paraneminen :(
    Toivotaan että ab-kuuri tehoaa ja kaikki mahdolliset hoitokeinot joita olet jo käyttänyt. Sairasloma todella on tarpeen tuossa tilanteessa.

    Mietin tässä samaa kuin muutkin että kuinka sinä pärjäät lasten kanssa kun mies reissussa? Onko apuja kotona arjen askareissa ja lasten hoidossa? Kovin paljon tuolla jalalla ei varmaan kannattaisi astella ainakaan.

    Pikaista paranemista!

    Leppis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuin tuolla ylempänä kirjoittelin niin sitä pärjää kun on pakko. Ja miehelle pitää kyllä nostaa hattua. Hän on ollut korvaamaton. Ja anoppi on auttanut kun on pystynyt. Harmi, että asuu aika pitkän välimatkan päässä. Jokaisella on omat perheet ja kiireet, mutta kyllä apua sitten saa kun osaa ja uskaltaa pyytää. Miehelle tosiaan 10 pistettä ja papukaijan merkki:) Tänäänkin olen vain maannut vuoron sohvalla ja vuoroin sängyssä ja kasvatellut uutta nahkaa... mies on hoitanut kaikki hommat. Harmi, että hänenkin pitää välillä käydä töissä.

      Poista
  12. Oi ompas tylyn näköinen ja varmasti kipeä! Tsemppiä ja jaksamista! Mie myös äänestän kotiavun puolesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kotiapu olisi ollut tässä tarpeen moneen otteeseen. Mutta ehkä en ole ollut tarpeeksi tiukka ja vaativa. Ei sitä vaan jaksa kun tuntuu, että kaikki energia menee tähän arkeen. Enkä tiedä olisiko se mitään edes auttanut.

      Poista
  13. Voi poloista jalkaa. Minä se olin, joka kyselin kuvia. Todella valaisevaa nähdä. Kiitos näistä, vaikkei tuo kyllä parhaillaan hyvältä näytä. Mutta kyllä se niin vaan on, isotkin haavat paranevat. Niitä ihmeitä näki kotisairaanhoidon harjoittelussa. Saiskos noihin käyttää pihkavoidetta?

    Voisit lähettää nämä kuvat kaupungin kotiavusta päättäville, jos ei apua ole tarjolla. Kysäise seurakunnan diakonia-apua tai SPR:ltä, jos ei kaupungilta irtoa. Sieltä voisi saada jonkun vapaaehtoisen vaikka kauppakasseja kantamaan.

    Voimia teille. Meillä eletään samanlaista arkea, mies viikot toisessa kaupungissa ja kyllä ajatus, että itse sairastuisin tuntuu kamalalta. Myötätuntoni on todella puolellasi. Vaikutat kyllä tosi sisukkaalta ihmiseltä.

    Hoidatko tuota haavaa siis itse?

    -Hm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai se olit sinä:) Ensin ajattelin, että en voi näitä tänne laittaa. Mutta kun itse etsin tietoa vastaavasta asiasta niin sitä ei tuntunut netistä löytyvän. Toivottavasti tästä on hyötyä jollekin. Itse hoidan haavaa. Olen punktoinut, aloittanut antibiootit ja revidoinut.... tänään soitin sitten lääkärille, että näin olen tehnyt, että olenko tehnyt jotain aivan väärin. Hän oli sitä mieltä (tai ainakin) sanoi, että ihan oikein olen tehnyt. Eilen jo ajattelin lääkärille mennä, mutta kun tiedän, että meillä hoitajilla on monesti paremmat tiedot/taidot haavojenhoidoissa kuin yleislääkäreillä niin ajattelin säästää rahaa ja soittaa tutulle lääkärille joka määräsi kuurin (ilmainen rec ja lääke maksoi 3e) ja itse sitten leikin vähän kirurgia. Ei suositeltavaa, mutta näin tein. Ja nyt tuntuu (uskallanko edes sanoa ääneen?), että tässä ollaan taas paranemaan päin.
      Kuvat ovat kauheita. Pahaa kipua ei juuri ole, mutta pelko pahasta tulehduksesta / siitä ettei tämä parane ja oikeesti joudun kirurgin veitsen alle pelottavat.
      Ja vaikka olen satoja haavoja hoitanut niin kyllä ällötti kun se mädän haju tuli omasta jalasta... hyi hitto.
      Mutta opettavaistakin. Nyt tiedän miltä tuntuu kun Sorbactia revitään irti juuri kasvaneesta ihosta jne. Kyllä se liottaminen on ainut ja oikea tapa:) Eli liota aina loppuun asti.
      Ehkä mä joskus sitten jaksan antaa vähän palautetta kaupungille, mutta nyt puren hammasta, toivun ja pärjään itse. Ja jos apua tarvin niin ystävät ovat luvanneet käydä kaupassa jne.
      Tsemppiä opintoihin. Ei kaikki sädehoitopotilaat varmasti tältä näytä:)

      Poista
  14. Aikas ikävän näköinen jalka :( Toivottavasti hoito auttaa nopeasti.
    Jos taas jotain positiivista etsitään, niin onneksi olet sairaanhoitaja ja osaat ja ymmärrät itse kaikenlaista sen sijaan, että olisit täysin toisten armoilla. ;)

    VastaaPoista
  15. Moikka! Ja voi hurja tuota siun jalkaa! Voisikohan kokeilla jotain antimikrobista polyuretaanivaahtosidosta? Olisi hellävarainen poistaa ja kuitenkin tappaisi pöpöt ja samalla "pehmentäisi" askellusta... Mepilex ag tai vastaava.
    Isosti tsemppiä täältäkin suunnalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi ei olekaan mulle tuttu. Aguacell ag on (kirjoitetaanko noin) ja se on kyllä mun potilailla tehnyt ihmeitä. Pitää kysellä tota apteekista. Mutta tuntuu, että jalka paranee aika hyvin kyllä nytkin. On kuiva ja ei haise enää juurikaan.

      Poista
    2. Mepilexiä meilläkin käytettiin kotisairaanhoidon harjoittelussa moniin haavoihin, kuten myös aquacelliä. Siksi uskalsin ehdottaa myös tuota pihkavoidetta, kun sitä käytettiin märkiviin haavoihin ab-kuurin lisänä esim.aquacellin alle. Sorbactia käytettiin tosiaan vähemmän, tuntui tarttuvan helposti kiinni. No en kyllä ole vielä haavahoidon ammattilainen, mutta ehkäpä joku päivä :)

      Poista
  16. voi itku tuota jalkaa - näyttää tosi ikävältä. Joku mainitsikin tuossa pihkavoiteen. Pihkavoidehaude? Pikaista toipumista ja malttia. Ja jaksamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vielä yksi linkki tuosta pihkavoiteesta - tehokas ilmeisesti juuri hankalien haavojen hoidossa. Ehkä tunnetkin aineen. http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/5069722

      Poista
    2. Ei olekaan mulle tuttu tuote. Pitää kurkata toi linkki:) KIitos.

      Poista
  17. Auts! Ei tuolla paljoa kävellä. Koeta kestää.

    VastaaPoista
  18. Au!!!Hui kamala, aika hurjan näköinen..mutta onneksi olet sh, ja nyt kuuri päällä, kyllä se kuule pikku hiljaa,mutta uskon, että vaikka olet noita paljon hoidellut,mutta kun se omassa jalassa niin ihan eri juttu!!!!Iso hali,Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Mä täällä taas tänään leikin lääkäriä ja mietin, että meneekö syteen vai saveen. Jalka näyttää nyt ehkä pahemmalta kuin on. Vai enkö mä vaan tajua?! No seuraillaan. Pidä peukkuja.

      Poista
  19. Jaksamisia. Nuo on tutun näköisiä haavoja - itse vaan niitä nähny paljo just kaulan alueella ja onhan ne varmasti kipeitä. Toivottavasti paranee pian kun oot kuitenkin ihan nuori immeinen!

    VastaaPoista
  20. Satunnainen kulkija osui sattumoisin blogiisi... Kovia olet kokenut jalkasi kanssa. Toivottavasti jalka on jo parempi! Lääkärinä ja jonkin verran hankalia haavojakin hoitaneena täytyy sanoa, että Aquacell Ag on käytännössä samaa tavaraa kuin Mepilex Ag eli vaihdolla ei suuria voittane. Hopeatuote sinänsä on hyvä ajatus, koska haju kertonee infektiosta. Itse upottaisin tuollaisen jalan ilolla KMnO4-kylpyyn, joka on todella "vanhan kansan" keino - varmaan opin sen joltain 70-luvulla ihotaudeille päätyneeltä seniorilta - mutta ainakin omien käyttökokemuksieni mukaan infektoituneille jalkaterän haavoille diabeetikoilla sun muilla välillä aivan ihmeitä tekevä:

    http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../nix01638

    Kaliumpermanganaatti (KMnO4) myydään pieninä pusseina apteekista, ei tarvinne reseptiä, ei maksane paljoa, värjää kaakelit ja pyyhkeet syvän violeiksi, mutta se toimii ja tekee haavaiselle iholle nannaa ja häätää pöpöt tiehensä... Neuvoja varmaan kyllä satee joka nurkalta ja luota ihmeessä oman hoitavan lääkärisi näkemykseen ja usko tulevaan, toivut tästä ja selviät tästä! Tsemppiä ja jaksamista! t. N

    VastaaPoista