Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Minkalainen on norjalainen...

Jos tasta yøtyøsta pitaa jotain hyøtyja keksia niin se on se,  etta kerrankin on aikaa istua koneella.
Kotona nama hetket ovat kortilla. Mutta naina øina kun olen tøissa ja sattuu olemaan rauhallinen yø niin aikaa on ruhtinaallisesti. Eli nyt jos koskaan voin paneutua naihin teidan toiveisiin:)

Useampikin on kysellyt sita minkalainen on tyypillinen norjalainen.
Niin. Mitenkøhan sen nyt kauniisti sanoisi;)

Olen asunut seka Etela- etta Pohjois-Norjassa. Ihmisissa on eroja ... ihan niin kuin hesalaisessa ja lappilaisessa:)

Mutta yhteista heissa on se, etta: vapaa-aika, perhe, ystavat, retkeily ja koti ovat  tarkeita asioita.
Tyø ei ole norjalaiselle mielestani niin tarkea asia kuin suomalaiselle.
Monesti tulee olo, etta norjalainen kay tøissa vain, etta saa rahaa, jotta voi viettaa tuota vapaa-aikaa. Ostaa møkin vuorilta ja olla siella perheen ja ystavien kanssa. Ulkoilla ja koossailla:)

Koossailla.. se sana esiintyy usein blogissani. En keksi sille suomennosta.. ehka nautiskella/relata/olla.. nuo kolme sanaa yhdessa on ehka koossailua. Koossailussa norskit ovat hyvia. Monesti jos kysyy esim. tyøkaverilta, etta mita aiot tehda viikonloppuna niin han vastaa.. en mitaan ihmeellista vain koossailla:) Eli katsella telkkaria ja syøda sipseja:)

Tyømoraali on myøs ihan toista luokkaa kuin suomalaisilla yleensa. En tieda ovatko norjalaiset laiskoja vai ajattelemattomia vai mita se on. Mutta tøissa tehdaan ehka juuri ja juuri se oma homma.. ja jos siitakin pystyy vahan luistamaan niin hyva. Itse tyøskentelen hoitoalalla ja taalla nakee kylla kaikenlaista. Suoranaista valinpitamattømyytta. Ei se mitaan jos tyøkavereille jattaa sotkut jalkeensa (vaikka ei sekaan kivaa ole), mutta siita en tykkaa etta potilaat joutuvat karsimaan jonkun laiskuudesta tai ajattelemattomuudesta.

Rahan kayttø on myøs erilaista. Norjalaisilla on isoja lainoja. Niin taitaa kylla suomalaisillakin nykyaan olla. Mutta siis joka perheessa on pelit ja vehkeet.. taalla lapissa esim. ihmisilla on isot talot, møkit, veneet, hienot autot, moottorikelkat, perakarryt jne jne. Ihan tavallisilla keski-ikaisilla ihmisilla. Lainaa saa helposti ja sita otetaan helposti. Itse kun mietimme vuosi sitten, etta mita teemme kun uutta vuokrataloa ei løytynyt niin nama norjalaiset eivat yhtaan ymmartaneet ongelmaamme.
Ostakaa talo! Niin mutta kun emme tieda kuinka kauan olemme.... ja kun ne ovat niin hirveissa hinnoissa. No kylla te omanne aina saatte takasin, sanoi norjalainen. Heille ei tule edes mieleen, etta muutaman vuoden paasta tilanne voi olla ihan toinen kuin tanaan...
Muutenkin norjalaisilla on mielestani aika positiivinen tapa ajatella. Kun suomalainen aina miettii riskeja jne. niin norjainen luo uskoa.. hyvin se menee:)

Sairauslomia pidetaan paljon. Ja taallahan saa pitaa "omaalomaa" 21 paivaa vuodessa eli voi vain soittaa tøihin, ettei tule eika tarvitse edes laakarintodistusta. Ja ei ole kyse 3 paivasta kerrallaan vaan voi olla vaikka viikon pois putkeen. Ja tata "etua" norskit kayttavat kylla hyvakseen.

Norjassa on tyypillista, etta tehdaan vaikka 80%:sta tyøviikkoa. Tai tehdaan 50% toisessa paikassa ja toinen 50% toisessa. Taalla voi olla myøs sairaslomalla vaikka 50%:sti. Eli jos on vaikka raskaana tai on mielenterveysongelmia eika jaksa ihan tayspaivaista tyøta niin laakari voi maarata tekemaan vain puolikasta tyøviikkoa. Sitten tyønantajan kanssa setvitaan miten se kaytannøssa jarjestyy.

Norjalaiset ovat myøskin ehka hieman sisaanpain lampenevia. Ei ole helppo ulkomaalaisena paasta naihin piireihin. Mutta sama kai se on Suomessakin? He kylla heittavat small talkia, mutta valilla tuntuu, etteivat oikein kuuntele. Vahan kuin "pikku-jenkkeja". Ja ovat ylpeita omasta maastaan.. niin kuin jenkit:)

Norjalaiset elavat leivalla. Syovat vain 1 lampiman aterian paivassa. Aina ei sitakaan. Tiedan taalta tøista monta mieshoitajaakin jotka eivat syø paivittain lamminta ruokaa. Eivat kaipaa sita. Kyllahan sita leivalla ja kahvillakin elaa:) Syøvat siis elaakseen eivatka ela syødakseen. Ja kylla se energian saanti on ehka vahaisempaa lopulta kuin meilla suomalaisilla, jotka olemme tottuneet syømaan 2 kunnon ateriaa leipineen ja maitoineen ja kenties jalkiruokineen paivittain. Mutta on taallakin ylipainoisia. Yhtalailla pizzat ja pikaruoka ovat løytaneet tanne. Usein kaupassa kun katsoo nuorten ihmisten ostoskoreja niin siella on pakastepizza ja limupullo.

Kylla norjalset sitten liikkuvatkin. Melkein kaikki jotka tunnen tykkaavat liikkua luonnossa. Luonto onkin upea taalla. Retkia tehdaan perheen kesken. Ei verenmaku suussa vaan ajankanssa ja hyvien evaiden kera. Myøs urheilua harrastetaan. Olen tørmannyt naapureihini salilla ja jalkapallohallilla vaikka en ole tiennyt tai koskaan ajatellut, etta he pelaavat futista tai treenaavat salilla monta kertaa viikossa.

Koti ja vapaa-aika ovat tosiaan tarkeita. Sen huomasin kuin myin me&i vaatteita. Kutsuja kun buukattiin niin esim. viikonloppuisin oli tosi vaikea saada jarjestettya mitaan. Viikonloppuna koossaillaan perheen kanssa tai mennaan møkille. Myøskin illat ovat pyhaa aikaa... on lasten harrastuksia/vanhempainiltoja. Naiset paasevat omiin harrastuksiin vasta kun lapset alkavat iltahommille. Nain ainakin taalla pohjoisessa.

Kylla nama norskit ovat ihan hyvia tyyppeja. Sosiaalisia ja positiivisia:) Mutta vaikka nain lahella ollaan.. niin kylla suomalaisen ja norjalaisen valilla on yllattavan suuri ero.

Sitten on kyselty norjalaisesta ruoasta. Minusta norjalainen perusruoka on aika samanlaista kuin suomalainenkin. Perunaa ja lihaa, perunaa ja kalaa, kastikkeita, patoja jne. Esim. vanhainkodeissa ja sairaaloissa on n. 2 kertaa viikossa kalaa. Ja se on yleensa vaaleaa kalaa kuten seita tai turskaa.
Jotenkin sita suomalaisena ajattelee, etta kun ruokaa tehdaan vain kerran paivassa eli se on esim. lapsille ainut lamminruoka jonka he saavat niin etta siihen panostettaisiin. Mutta kuitenkin kun katsoo ihmisten ostoskarryja ja kuuntelee juttuja niin tuntuu, etta monessa perheessa mennaan aika puolivalmiilla ruoilla. Esim. fiskekakerit (valkoiset kalakakut), makkara, pakastepizzat, pannukakut ja lihapullat ovat suosittuja arkiruokia. Pakastealtaissa on isot valikoimat erilaisia puolivalmiita kalavalmisteita ja niita norjalaiset tuntuvat suosivan.
Tanaan olin ruokakaupassa siihen aikaan kun koululaisilla oli ruokatunti. Kauppa oli taynna nuoria jotka ostivat pizzan paloja ja pullaa. Se on heidan lounas!

Norjassa melkein kaikki asuvat omakotitaloissa. Kodit ovat natteja ja kodikkaita.
Taalla ei kunnilla ole kerrostaloja eika asuntoja yleensakaan niin paljon kuin esim.Suomessa. Tapana on, etta ok-talon vintille tai kellariin rakennetaan pieni asunto, jota talon omistajat vuokraavat. Valtiolle ei tarvi maksaa veroa vuokratuloista. Eli jos et omista ok-taloa niin tod.nak asut jonkun muun ok-talon kellarissa.

Nama kellariasunnot eivat ole mitaan luksuskamppia valttamatta. Muistan meidankin 1. asunnon Norjassa. Asuimme Bærumissa. "Norjan Kauniaisissa":) Oikein upean ok-talon... homeisessa kellarissa. Meilla ei ollut edes oikeaa ulko-ovea ja vessan jaoimme eraan toisen vuokralaisen kanssa joka buukkaili talon vintilla:) Mutta olimme oikein onnellisia siella:) Oskari syntyi ja katilø kun tuli kotikaynnille niin han huolissaan kyseli, etta ettekai te aio taalla kovin pitkaan asua. Itse olin ihan, etta miten niin:) Nyt kun ajattelen, niin olihan se ihan kauhea paikka ja siina ei kylla hinta-laatusuhde kohdannut ei sitten mitenkaan:)

Taalla pohjoisessa on hyva asua. Taalla meista suomalaisista tykataan. Melkein kaikilla paikallisilla on sukujuuria Suomessa tai he ovat ainakin matkustelleet Suomessa. Ja suomalaisethan ovat kovia tekemaan tøita. Tama on pieni kunta, n. 10 000 asukasta, mutta taalla on yli 60 kansalaisuutta. Eli tyøyhteisøt ovat hyvin kirjavia. Valilla kun aamuraporttia antaa niin joukossa ei ole yhtaan paikallista hoitajaa. Joka maanosa on edustettuna, mutta yhtaan kunnolla norjaa puhuvaa ei joukossa valttamatta ole.

Etelassa on sama juttu. Norjassa on paljon maahanmuuttajia.
Etelassa tørmasin tietamattømyyteen norjalaisten osalta. Minun ikaiset ihmiset saattoivat kysya, etta tuleeko Suomessa lamminta vetta hanasta jne. Ja jos joku oli vahingossa sattunut matkustamaan Helsinkiin niin voi sita ylistamisen maaraa.. miten hieno kaupunki Helsinki olikaan:) Kun taas nama lappilaiset.. he ovat ihan mehuissaan meidan Levista ja Saariselasta ja matkustavat oikein mielellaan Helsinkiin tai Turkuun kesalomillaan.

Koulusysteemikin taalla on erilainen kuin Suomessa. Koulua kaydaan nykyaan 10 vuotta. Se aloitetaan 6 vuotiaana. Koulussa ei ole kouluruokailua vaan evaat oppilat tuovat kotoaan. Hedelman saa joka paiva (jos opettaja muistaa antaa) ja maitoa saa maksua vastaan. Koulussa meno on ... no erilaista sekin. Olen nyt kolmatta vuotta seurannut lapsiani jotka kayvat norjalaista koulua. Ulkoilua ja retkeilya on paljon, erilaisia projekteja jotka etenevat todella maltillisesti, huomenna huomenna on yleinen kasite... Koulut alkoivat elokuun lopussa eli lapset ovat olleet koulussa nyt 3 viikkoa ja tuntuu, ettei lukukausi ole lahtenyt edes kayntiin viela. Ja kun kesaloma lahestyy.. luokkia siivotaan pari viimeista viikkoa. Mitaan jarjellista ei tehda. Kokeita ei juurikaan ole, todistuksia ei saada. Erityisluokkia ei ole vaan jokainen kukka saa kukkia... ja meno on koulussa sen mukaista. Ylivilkkaita lapsiahan ei tarvitse olla luokassa kuin yksi niin pakka on sekaisin ja mita kun niita on useampi?  Luokassa saattaa olla useampi opettaja, mutta taalla pain tuntuu olevan niin etta aina jompi kumpi on kipeana eika sijaisia ole. Vahan jannittaa sitten kun palataan Suomeen.. miten lapset sopeutuvat / parjaavat suomalaisessa koulussa.
Juu maassa maan tavalla ja tassakin koulusysteemissa on omat hyvat puolensa, mutta tosiaan kun tietaa, ettei taalla loppuikaamme olla niin asia valilla mietityttaa.

Moni blogini lukjia lukee blogiani siksi, etta ovat hulluina Norjaan tai Lappiin. Ovat matkustaneet taalla.
Taalla on hieno luonto ja maisemat. Kaikki tietavat, etta ulkona syøminen on kallista, kaljatuoppi maksaa maltaita (n. 10e), norjalainen lohi on hyvaa ja etta Norjassa on tietulleja:)

Mutta moni joka tulee tanne tøihin kokee ensin shokin. He huomaavat tyøpaikoilla kaikki epakohdat (ja niita riittaa). Haluavat kehittaa niita kunnes tajuavat, etta ymparilla ei ole ammattitaitoista porukkaa, jotta kehittaminen olisi mahdollista. Saatikka, etta ketaan kiinnostaisi.
Suomalainen etenee halutessaan nopeasti esimiesasemaan..kunnes huomaa, etta on mahdoton olla norjalaisen esimies:) Kerroinhan jo tuosta norjalaisten tyømoraalista.
Lisaksi usein kun tulee vieraaseen maahan tøihin niin oma kielitaitokaan ei ole viela niin hyva, etta voisi ottaa puheeksi kaikki asiat jotka mietityttaa jne.
Alkuhuuman jalkeen sita saattaa hetkeksi vahan masentua. Vieraalla kielella toimiminen vie voimia eika vapaa-ajalla jaksa mitaan. On koti-ikava ja elama on yhta tyøta.
Asiat eivat hoidu niin kuin me olemme Suomessa tottuneet. Pitaa avata pankkitili, hakea verokortti, avata puhelinliittyma jne. Ja tuntuu, etta mikaan ei etene. Virastot eivat ole auki vaikka niiden pitaisi, tai siella on istuu joku sijainen joka ei tieda mistaan mitaan ja lupaa palata asiaan.. eika palaa. Verokortin piti tulla viikossa, mutta kuukaudenkaan paasta ei kuulu mitaan ja selviaa, etta hakemus on havinnyt matkalla jne. Kaikki tuntuu tøkkivan. Huomenna, huomenna.. ota rennosti.. kylla kaikki jarjestyy hokee norjalainen kun suomalainen kiehuu kiukusta ja uhkaa lahtea kotiin, jossa asiat toimii ja virastoissa istuu tadit, jotka osaavat vastata kysymykseen kuin kysymykseen.

Tulipahan tarina:) Toivottavasti ei liian negatiivinen katsaus norjalaisiin tai taalla tyøskentelyyn.
Vaikka valitan ja vertaan niin silta asun taalla. Olen kohta asunut 4 vuotta jos yhteen lasketaan. Eli ei kai tama nyt ihan niin toivoton paikka ole olla:)

Saa kysya ja kommentoida. Toivon myøs, etta muut norjassa asuvat suomalaiset kommentoisivat ja korjaisivat jos olen taalla vaaraa "tietoa" jakanut. Nama ovat siis ihan minun omia mielipiteita... kello 3 aamuyølla kirjoitettuja juttuja eli lukekaa varauksella:) God natt:)

41 kommenttia:

  1. Kiva ja mielenkiintoinen postaus.Niin kait se on että maassa maan tavalla.käsittääkseni siellä on palkat ihan toista luokkaa kun täällä Suomessa? Hyviä syksyn jatkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palkat ovat toista luokkaa. Esim. sh tienaa n. 2 kertaa enemman kuin Suomessa. Mutta asuminen ja elaminenkin ovat vahan kalliimpaa... mutta ehdottomasti plussalle jaa. Se kai se on mika ihmisia tanne vetaa... muiden syiden lisaksi.

      Poista
  2. Rahankäytöstö ja isoista taloista sen verran,että ei aina talon maksu sielläkään onnistu. Hyvänä esimerkkinä pröystäilystä se uusi asuinalue första- ja andrevannin yläpuolella. Taitaa tulla useampikin talo sieltä myyntiin lähiaikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpa. Rakentaminen on tosi kallista. Ja myøs ison talon yllapitaminen. Ja kun edelleen taalla rakennetaan c-energialuokan taloja vaikka olosuhteet ovat nama!! Yksinkertaisia ikkunoita jne!! Hølmølaisten hommaa:) Ja tosiaan. Aikamoisia linnoja sinne nousee!!! Mutta eikøhan jokaisella ole kellarissa "hyyrylainen" joka maksaa kovaa vuokraa jolla isanta voi hyvin lyhentaa lainoja:)

      Poista
    2. Rakentaminen on varmasti kallista, mutta enemmän hintaa tekee se, että taloista tehdään niin jumalattoman kokoisia. Tilaa pitää olla enemmän kuin on tarvetta.
      Hybelit on melkeinpä pakko ottaa, että on varaa itse asua.
      Hyvä etteivät rakennakaan suomalaisen nykystandardin mukaisia taloja, täällä on tulossa ihan hometalopommi muutaman vuoden sisällä, kun taloista tehdään liian tiiviitä :D Parempi, että jostain vetää, jos sitten vaikka niistä ikkunoista :D

      Poista
  3. Tätä oli tosi mielenkiintoista lukea. Norjalaisilla tuntuu olevan tosi pitkälle samankaltainen ajattelutapa kuin täällä Irlantilaisilla. Kyllä ne asiat järjestyy, relax, ja aina it could be worse. Sitä on joutunut ihan tosissaan miettimään omaa suhtautumistaan asiohin ja on ollut mielenkiintoista huomata kuinka suomalainen loppujen lopuksi onkaan. Vaikka suomessa aina ajattelinkin olevani todella elämänmyönteinen ja positiivinen, niin täällä sitä on huomannut olevansa irlantilaisiin verrattuna todella vakavahenkinen ja 'turhasta stressaaja'.

    Ihanaahan se on monilla tavoin, positiivisuus ja rauhassa ottaminen, mutta luulen että sen kääntöpuolena tulee nimenomaan tuo lievä välinpitämättömyys, vaikkapa epäkohtiin liittyen. Kirjoitinpa tästä juuri itsekin blogiini. Miten sitä saa yrittäessään parantaa tai muuttaa asioita vain vähän silmienpyörittelyä ja olan kohauttelua ja sitä samaa oh-well-it-could-be-worse.

    Se on mielenkiintoista miten isänmaalliseksiksin sitä heittäytyy pitkään ulkomailla asuessa.

    Olipa mukava aamunaloitus löytää tämä blogi! Luen jatkossakin mielenkiinnolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OI.. it could be worse:) Niin joo.
      Joo itsekin olen joutunut tarkistelemaan oman piponi kireytta. Olen myøs kuvitellut, etta olen ihan lunkki tyyppi enka minakaan sita sorttia ole joka itsensa tyølla tappaisi. Mutta kylla valilla korpee ...
      Pitaapa kayda blogissasi:)
      Kylla. Sita on niin suomalainen kun hetken on poissa:) Ja oppii arvostamaan sita, etta Suomessa hommat paaasiassa toimii.
      Taalla kun tulee aamulla puhelu joltain tyøntekijalta, etta on sairas.. niin ne 8 paikalle vaivautunutta istuvat yhdessa "sijaislistan" aareen miettimaan tilannetta ja siina kuluu aikaa:) Suomalainen kaarisi hihat ja olisi hoitanut hommat jo silla valin kun norjalainen viela miettii ja spekuloi. Ja voi sita spekuloinnin maaraa.. ma olen niin vasynyt kaikkiin kokouksiin ja vanhempainiltoihin. Puhutaa, puhutaan... mutta mitaan valmista ei tule.
      Kiva kun kavit:) Oletko pitkaan asunut Irlannissa?

      Poista
    2. Hei! Kiitos vastavierailusta. Kirjoittelen tosiaan englanniksi, kun aika monet lukijat ja ystävät eivät suomea puhu. Mutta ei huolta, en yleensä kirjoittelen niin massiivisia tarinoita kun se viimeisin ja yritän paikata mahdollisia kielimuureja runsaalla määrällä kuvia!

      Joo, täällä mitään sijaisia ei edes tunneta. Sitä vain jotenkin automaattisesti ajatellaan että asiat hoitaa joku, ja lopulta niitä ei tietenkään sitten hoida kukaan.. Tosin tietysti opetusalalla kun toimin niin opettajasijaisia on pakko olla. Ei sentään päästetä lapsia keskenään opiskelemaan, vaikka en kyllä yllättyisi siitäkään. Ja tuo puhuminen. Joo o. Sille ei myöskään tule loppua. Täällä ei ehkä niin paljon järjestettyjä kokouksia tai vanhempainiltoja harrasteta, mutta suurinosa työajasta tai tapaamisista jauhetaan samoja asioita uudelleen ja uudelleen ja päivitellään ja sovitaan mitä tehdään, eikä lopulta tietysti taaskaan mitään.

      Kolmas vuosi täällä lähti kesällä käyntiin. Itseasiassa taisin muutta ihan samaan aikaan kun sinäkin sinne, Kesäkuun alussa 2010.

      Poista
    3. Juu mekin tulimme tanna kesakuussa 2010:)
      Kuvia katson sujuvasti myøs in english;)
      Ai siellakin puhutaan ja puhutaan eika tehda mitaan. Ovatkohan nama kaksi kansaa sukua toisilleen;)

      Poista
  4. Minulla on vähän samankaltaisia kokemuksia norjalaisista ja asioiden sujumisesta. Olen itse naapurikansoja vertaillut akuankka-tyyliin... Jos ruotsalaiset on hannuhanhia, niin norjalaiset olisivat hessuhopoja, silleen mukavia ja hauskoja, mutta toisinaan ehkä vähän hassuja eivätkä ehkä niin teräviä, jos nätisti muotoillaan... ;) Tämähän näkyy monissa asioissa, mutta joka tapauksessa itse viihdyin tosi hyvin Norjassa, harkitsen jopa takaisin muuttoa... Maa on minusta tosi positiivinen paikka ja ne maisemat - voi että!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylla. Norskit on Hessuja:)
      Norjalaiset ovat sosiaalisia ja heidan kanssaan on hauksa pitaa hauskaa.. mutta harvoin he ovat se penaalin teravin kyna;)
      Kylla mekin viihdytaan hyvin. KUn alkaa ihan puntaroimaan asioita, etta miten tama olisi Suomessa ja miten se on taalla niin kylla aika usein tama Norja vaan voittaa.. vaikka valilla vi...taakin;)
      Sen olen oppinut, etta jokaiseen epakohtaan ei kannata puuttua ja kuluttaa omia voimavaroja. Tekee oman tyøn hyvin sen kummempia ajattelematta niin voi olla ihan tyytyvainen itseensa;)
      Velkommen tilbake:)

      Poista
  5. Kiitos tästä postauksestasi, oli mielenkiintoista lukea näkemyksiäsi norjalaisesta elämänmenosta.
    Tämän päivän Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu siitä kuinka ihmiset ovat nykään aina vain fiksumpia kuin edelliset sukupolvet. MUTTA:
    Norjalaisille varusmiehille on tehty älykkyystestejä 1950-luvulta asti. Varusmiesten tulokset nousivat 1950-luvulta 1990-luvulle. 1990-luvun puolivälissä nousu lakkasi, kukaan ei tiedä miksi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok:) Miksi en ole yllattynyt:) Olisi kylla kiva tietaa miksi... mutta kylla tuolla koulusysteemilla on varmasti osansa asiaan seka silla, etta ihmiset ovat niin tyytyvaisia taalla kaikkeen.. ei kannata edes matkustaa minnekaan ja avartaa maailmankuvaansa, koska Norjahan on maailman paras paikka:) Ja niin edestyksellinen ja upea:) Øljya on ja henkselit paukkuu:)
      Myøs kasvatuksessa on varmasti jotain osuutta asiaan ... lapset saavat olla lapsia. Heilta ei vaadita mitaan. Ei oppimista, ei kaytøstapoja jne. Toissaalta ihan jees, mutta nain suomalaisena valilla aika karua katseltavaa. Samaa he varmasti ajattelevat meista.. joiden lapsilla on armeijakuri;) Jos lapsi ei opi, tai han kiusaa, tai jotain muuta negatiivista.. niin sehan on koulun vika. Ei kodin:)jep, jep.

      Poista
  6. Yksi lukija oli laittanut minulle s-postia. Taffelilla on Suomessa manos jossa koossaillaan eli høllaillaan:) Sama mainos pyørii taalla paikallisen perunalastufirman toimesta...
    Eli nyt on koossailu suomennettu - høllaillaan:)

    VastaaPoista
  7. Olipa mielenkiintoista tekstiä!!!! Kiitos!

    VastaaPoista
  8. Ehdin viiden vuoden ajan kokeilla Pohjois-Norjalaista elämää ja olen niiiin samaa mieltä kanssasi. :) Toisaalta oli aivan ihanaa palata Suomeen ja huomata kuinka hommat toimii. Enää ei esimerkiksi auton huolto viekään viikkoja ja viikkoja. Mutta toisaalta, kyllä sitä paikkaa ikäväkin on.

    Asiasta sadanteen. Oslolainen yliopistokoulutettu nuori nainen tuli käymään Helsingissä ja hämmästyi: "Onko Suomessakin McDonaldseja?". En tiedä millaiseen maahan sitten kuvitteli tulevansa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, etta joku muukin ajattelee nain.. etten ole kirjoitellut tanne ihan omiani;) Ei vaan. Kylla me suomalaiset taalla puhumme keskenamme. Samat asiat nousevat pintaan jokaisen kanssa.
      Joo toi auton huoltokin on yksi niista.. siis puheenaiheista. Olisi 10 mehevaa tarinaa kerrottavana. Jotenkin sita suomalaisena olettaa, etta jos vie auton autokorjaamolle/merkkihuoltoon jne. niin siella viat korjattaisiin ja auto huollettaisiin, mutta eipas olekaan ihan itsestaan selvyys sekaan:)
      En ole yttattynyt tuosta oslolaispimun kommentista... kysyttiin multa myøs, etta onko meilla jaakarhuja:)

      Poista
  9. Asuin ympäri Norjaa reilun 4 vuotta, ensin Baerums Verkissä! Siitä pikku hiljaa pohjoista kohti, Harstadista muutettiin takaisin Suomeen. Mutta toi sun teksti vois olla täysin mun kirjoittama, näköjään suomalaiset kiinnittävät just samoihin asioihin huomiota Norjassa. Minä vain hymyilin alkuun töissä kun en osannut norjaa mutta kun kielitaito koheni niin johan alkoi verenpaine nousta!! Voi kun olisin osannut ottaa rennosti enkä tehdä töitä kuten Suomessa. Mutta nykyään yritetään lomailla kerran vuodessa komeita maisemia katselemassa, se riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih.. juu makin ekassa tyøpaikassa yritin olla niin flink. Korvasin huonon kielitaidon kovalla tyønteolla.. kohta huomasin, etta tein muidenkin tyøt. Silloin opin sen, etta teen oman tonttini ja muut huolehtikoon omistaan.
      ps. Bærums Verk on ihana paikka:)

      Poista
  10. Asun Norjassa Valdresissa (aika lähellä Osloa), pienessä kylässä ihan maaseudulla. Olen asunut täällä vasta puoli vuotta, joten en voi sanoa tuntevani norjalaista systeemiä vielä paljonkaan - monet listaamasi asiat kuulostavat kyllä jo tutulta:). Mutta itseänikin yllätti, että täkäläiset kyllä tuntevat Suomen hyvin ja pitävät suomalaisista kovasti - tosi monet ovat käyneetkin Suomessa. Oma kokemukseni on, että Norjalaiset ovat pääsääntöisesti tosi kivoja ja ystävällisiä. Tämän puolen vuoden aikana minut on otettu lämpimästi mukaan yhteisöön ja olen saanut jo ystäviäkin - tässä tietenkin auttaa, että puhun hyvää ruotsia (jota yritän pikkuhiljaa muuttaa norjaksi:)). Yhteisöllisyys on yksi tyypillinen norjalainen piirre - ainakin tällaisessa pienessä kylässä järjestetään paljon yhteisiä tapahtumia ja lähes kaikki osallistuvat niihin. Ihmiset ovat avuliaita jopa kiusallisuuteen saakka ja näin suomalaisena on joskus vaikeaa ottaa kaikkea tarjottua apua vastaan. Maisemat ja luonto ovat oma ihmeellinen tarinansa... Mutta jos asuisin vaikkapa Oslossa, tilanne olisi varmasti aika toinen. Viihdyn tosi hyvin, mutta arki on arkea missä sitten asuukin ja joka maassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Niin kai se menee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea, etta olet saanut noin kivan asuin paikan ja sinut on otettu hyvin vastaan. Varmasti tuo hyva ruotsinkielen taito auttaa:) Ja siten metsa vastaa kuin sinne huutaa:)
      Maisemat ja luonto ovat taalla huippu luokkaa:) Tsemppia norjan oppimiseen. Valilla olen miettinyt kummalle on vaikeampi oppia norja.. niille jotka ei osaa niin hyvin ruotsia vai niille jotka osaavat. Minulla esim. ruotsalainen kollega ja han puhuu edelleen ruotsia vaikka on ollut taalla vuosi. Kaikki ymmartaa hanta ja han kaikkia.. siis norjalaiset. Mutta voi niita maahanmuuttaja raukkoja (siis joille ruotsi ei ole tuttu kieli). Samoin olen huomannut, etta jotkut tanskalaiset tekee. Molottavat sita tanskaansa.. ja olettavat etta kaikki ymmartaa;)

      Poista
    2. Juu, olisi suuri houkutus vain jatkaa ruotsin puhumista, mutta yritän sitkeästi muuttaa sitä norjaksi. Tällä hetkellä puhun täysin sekakieltä, enkä enää oikein itsekään tiedä mikä on ruotsia ja mikä norjaa:) Minua verrataan usein kunnan tanskalaiseen lääkäriin, joka puhuu tanskaa ja josta kukaan ei ymmärrä sanaakaan - minua on kuulemma tosi helppo ymmärtää, eli pisteet kotiin:D. Puhuminen ja ymmärretyksi tuleminen ei itse asiassa ole niin suuri ongelma, mutta ymmärtäminen on ollut yllättävän vaikeaa - Norjassa puhutaan niin voimakkaita murteita jotka vaihtelevat ihan kylittäin - täälläkin 10 km:n päässä olevassa kylässä vuorilla puhutaan täysin eri murretta kuin omassa kylässämme:O. Aina kun opin jonkin uuden norjalaisen sanan, joku toinen sanookin sen taas täysin eri tavalla! Sellaista "puhdasta norjaa" tai hyvää yleiskieltä kun ei kuule edes radiossa tai televisiossa. Mutta mitäpä siitä, puhumaan oppii vain puhumalla - mitä siitä jos menee väärin, huumorilla selviää:)

      Poista
    3. Kylla. Juuri noin. Puhumalla oppii. Ma en ole kaynyt mitaan kursseja. Vaan tyøta tekemalla ja arkea hoitamalla oppinut kielen. Se ei varmasti ole oppikirjan mukaista, mutta ymmarran ja minua ymmarretaan:) Ja juuri noin kuin sinullakin. Minua ymmarretaan, aina saan asiani perille. Ongelmia esiintyy valilla siksi, etta itse en ymmarra.. joka johtuu juuri noista erilaisista dialekteista joita taalla on. Olen asunut etelassa.. ja arvaa kun muutin tanne pohjoiseen ja taalla kaytetaan dokker jne. Mutta lohduttavaa on tietaa, etta norskit eivat aina ymmarra edes toisiaan.. kylla me suomessa ymmarramme suomalaista oli han sitten mista pain kotoisin vain:)

      Poista
  11. Olipas tarina,kiitos :) Minun käsite taas on, että lainaa ei todellakaan saa helposti. Työpaikallakin kyllä tehdään kovasti töitä, enkä ole huomannut eroa työmoraalissa. Ennen kuin tulin Norjaan, en ymmärtänyt mieheni optimistisuuden alkuperää. Niin... huomaan täällä todella tuon Dont worry-jutun, ärsyttävä :D Koulusta oli kyllä surullista luettavaa:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei me maahanmuuttajat saadakaan:) Esim. kun me haimme autolainaa niin oli tosi nihkeeta. Mehan voimme ottaa auton matkaan ja karata!! Mutta talolaina (joka siis oli huomattavasti suurempi summa) irtosi helpolla... sita ei voi ottaa mukaan. Hitto mika logiikka!
      En tieda saako kaikki lainaa helposti. Vai pitaako olla pankille tuttu tyyppi tai takaajat "kunnossa". Mutta isoja velkoja nailla nuorilla aikuisilla taalla on!
      No hyva jos tuo tyømoraaliasia ei ole ihan koko maan laajuinen ongelma:) Olet ensimmainen joka sanoo noin, etta tyøpaikalla tehdaan kovasti tøita ja tyømoraali ei ole matala. Hyva:)
      Nama ovat vain minun mielipiteitani joita tanne kirjoittelin. Eli ei mitaan faktaa... kouluissakin on varmasti suuresti eroja:)

      Poista
    2. Käsittääkseni MamaE on niin nuori että noita työmoraalieroja hän ei voi oikein ymmärtää...näkeehän sen eron täällä Suomessakin neli- ja parikymppisen työntekijän välillä...eli parikymmpinen sopeutuu oikein hyvin tuohon norjalaiseen työmoraaliin...eikä edes huomaa mitään eroa.

      Poista
    3. Esim. Oslossa ei anneta enää lainoja noin vain, kuten muutama vuosi taaksepäin. Kyllä suuret lainamäärät on saanu pankitkin heräämään. Kun ystäväperheillä on monen sadantonnin opintolainat (ainoa laina, joka ei periydy ja kuolettuu kuoleman tms. takia), autolainat, talolaina ja vielä veneet, mökit ja kulutusluotot.
      Ja työmoraali...yksityisellä puolella olen kyllä huomannut moraalin olevan korkealla, samoin paikoissa joissa työtä tehdään itsenäisesti...mutta auta armias, kun mennään sykehelvetteihin ja kotisairaanhoitoihin....

      Poista
  12. Kerronpa vitsin:
    Pohjoismaat pitivät jonkin sortin yhteistyön tiimoilta kokouksen. Asioista keskusteltiin ja päätöksiäkin tehtiin. Kokouksen jälkeen valtuuskunnat palasivat kotimaihinsa. Suomalaiset totesivat tehdyt päätökset ja ryhtyivät toteuttamaan niitä. Ruotsalaiset päättivät jatkaa vielä diskuteeraamista kotonakin. Tanskalaiset ihastelivat, että olipa mukava ja hyvin onnistunut konfenrenssi, mutta kenelläkään ei ollut mielikuvaa, mistä oli puhuttu ja päätetty. Norjalaiset totesivat, että näinhän siellä puhuttiin, mutta tehdään me niin kuin meitä huvittaa.

    ***
    Mieheni (norjalainen) viettää parhaillaan aikaa Tukholmassa ja on ihastunut ruotsalaisten hyvään organisoimiskykyyn. Asiat kuulemma hoituvat paljon paremmin kuin koto-Norjassa. Tuttu italialainen, joka on asunut ja työskennellyt vuosia Suomessa, lähti taannoin Ruotsiin töihin. Kuulemma mikään ei sujunut siellä yhtä sutjakkaasti kuin Suomessa. Mitä tästä pitäisi päätellä? Ovatko suomalaiset aivan erityisen kurinalaisia vai ovatko norjalaiset todella lepsuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih.. juuri noin. Suomalaiset kurinalaisesti alkavat toteuttamaan sovittuja juttuja ja norskit haistattaa paskat koko jutulle:) Norjalaiset tosiaan aika usein tekee niin kuin heita huvittaa. Koselig.. mutta miksikøhan mikaan ei toimi:)
      Pitaisikø meidan perustaa joku kurssi. Lahetetaan kaikki norjalaiset Suomeen tarkastelemaan miten hommat pelittaa.. tulis vahan rotia tahan kansaan:) Ja suomalaiset vois kylla vahan løystaa pipoa. Niilla palkoilla mita perus duunari Suomessa saa ei kenenkaan pitaisi tappaa itseaan tyølla. Tottakai hommat pitaa hoitaa, mutta mehuja pitaisi jaada vahan vapaa-aikaankin. Kultainen keskitie:) ps. jos te saatte lapsia niin heista tulee varmaan aika supereita. Kultaisen keskitien kulkijoita:) Taitaa olla hyva rotuyhdistelma tuo norsk-finsk:) En ole ennen ajatellutkaan;)

      Poista
  13. Olipa rehellinen ja mielenkiintoinen postaus. Norjassa en ole edes käynyt, mutta samaa olen kuullut ja norjalaisten kanssa joskus töitä tehdessä huomannut.
    Katri tuossa jo sanoikin, että Irlannissa on paljon samoja juttuja. Ärsyttää edelleen se, että mennään sieltä mistä aita on matalin, seuraamuksia ajattelematta. Joskus on vaan toimittava, puututtava ja tehtävä asioita, vaikka ei minulle kuuluisikaan. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nain:) Hulluja me suomalaiset jotka tapamme itsemme tyølla:) Mutta niin kuin sanoit.. arsyttaa muissa toi piirre, etta mennaan sielta mista aita on matalin. Ja usein muiden kustannuksella.

      Poista
  14. Mielenkiintoinen postaus, kiitos!
    Mullahan ois haaveissa, että joskus pääsisin/uskaltaisin lähtä Norjaan töihin. :) Maisemat taitaa houkutella eniten.:) -Eve-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tanne ehdottomasti:) Ala pelasty tata mun vauhkoamista. Oikeastaan se on varmasti hyva, etta vahan "tietaa" mita tuleman pitaa. Niin voi yllattya positiivisesti jos eksyykin tyøyhteisøøn jossa paiskitaan tøita;)
      Uskallat sina. Taalta paasee aina pois jos ei viihdy. Mutta niin kuin kirjoitin.. alussa ei kannata luovuttaa. Asiat ottaa aikansa taalla. Mikaan ei tapahdu heti ja onnistu ekalla kerralla. Mutta lopussa kiitos seisoo:)

      Poista
  15. Itsellä vuoden verran eloa takana Norjassa ja allekirjoitan aikamonet mainitsemasi jutut!

    Myös näissä kommenteissa tuli hyvin esille kielikysymykset, jotka itseäkin ovat vaivanneet. Huolimatta siitä, että takana oli hyvä kouluruotsi (tosin muutaman vuoden taukohan niistä ajoista oli alla) menivät ensimmäiset kuukaudet tyytyessä siihen, että ymmärsi asiakokonaisuuksia. Ensimmäisinä viikkoina, ja kuukausina oli kuitenkin aika haastavaa, kun kaikki ymmärivät minua, mutta eivät silti ymmärtäneet, että mulle on haastellista ymmärtää heitä.

    Samanlaista tapahtuu kyllä vieläkin tavatessa uusia ihmisiä, ja kuullessa siten uusia puhetyylejä ja murteita. Ja tsemppausta vuoden skandinaviskan käytön jälkeenkin kieli vaatii. Etenkin kun en ole mitään norjan kurssia käynyt työnantajan ollessa vaan tosi tyytyväinen mun käyttäessä ruotsipohjaista sekoitusta.. Joku mainitsikin, että pikkuhiljaa kielet sekoittuvat, niin että ei huomaa enää edes mikä on ruotsia ja mikä norjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa:)
      Juu toi on paha kun ihmiset kuvittelevat, etta ymmarrat heita taysin. Sama se on minulla. Puhuvat ja puhuvat.. ja tosiaan aika usein kay niin, etta ymmarran kylla asiakokonaisuuden, mutta en lahellekaan joka sanaa. Mutta nain on ollut minusta alusta asti. Itse jos tapaan ihmisen joka puhuu jonkin verran suomea/norjaa tms yritan puhua rauhallisesti ja selvasti. Mutta sita nama norjalaiset eivat kylla tee:)
      Tuokin on aika yleista. Etta itse vahattelee omaa kielen osaamistaan ja kaikkien muiden mielesta se on niin hyvaa:) Kuten sinun tapauksessasi.. pomosi on tyytyvainen taman hetkiseen osaamiseesi. No kyllahan me suomalaiset puhumme ja ymmarramme tietysti usein enemman kun kollegamme vaikka afrikasta;)

      Poista
    2. Jonkin skandikielen puhuminen ja norjan ymmärtäminen eivät tosiaankaan ole sama asia, vaikka norjalaiset usein niin tuntuvat ajattelevan. Olen kuullut ruotsalaisten päivittelevän norjan ymmärtämisen vaikeutta, kun taas norjalaiset ymmärtävät aika hyvin sekä ruotsia että tanskaa ilman sen kummempaa harjoitusta. Meillä tosin on töissä norjalainen varastomies, jolla on vaikeuksia ymmärtää ruotsia, mutta hän on hieman... sanotaan nyt vaikka yksinkertaisen oloinen.

      Mutta se, mitä minun varsinaisesti piti sanoa, oli että joskus on ärsyttävää, kun osoitat puhuvasi jonkin verran norjaa/ruotsia/svorskia, ja sitten nämä norskit ihmettelevät, kun et ymmärrä jotain toiselta puolelta maata olevaa murretta :/

      Poista
    3. Juu ei todellakaan. Tanska-ruotsi ja norja ovat kaikki omia kieliaan. Esim. norjankielessa on tosi paljon sanoja joita muualla ei ole. Itse esim. luulin pitkaan etta rolig tarkoittaa hauskaa niin kuin ruotsinkielessa ja sitten pitkan ajan paasta tajusin etta eipas... vahan kuin viro ja suomi:) Ja nama koselig, hyggelig, vanskelig.. eihan niita tieda jos niita ei tieda:)
      Mina taas olen tørmannyt toisenlaiseen suhtautumiseen.. olimme viettamassa iltaa ja viereeni tuli nainen joka on kotoisin tuolta.. no jostain Lofooteilta pain. En ymmartanyt kuin joka toisen sanan ja han koko ajan luulin, etta olin ihan karryilla kun itse puhun norjaa. Mutta hanen avopuoliso lohdutti minua kun sitten uskallauduin sanomaan, etta anteeksi on pienia ymmartamisongelmia.. mies nauroi ja sanoi, ettei hankaan usein ymmarra mita tama nainen puhuu. Ja se ei ollut vitsi. Se murre oli ihan alytøn:)

      Poista
  16. Mielenkiintoinen kirjoitus. Itse olen onnistunut löytämään sellaisen työpaikan, jossa työskentelytavat vastaavat täysin sitä, mihin olen Suomessa tottunut. Välillä tuntuu, että muut tekevät paljon enemmän kuin minä ja itsekkin teen enemmän kuin tarpeeksi. Jännä nähdä, miten käsitykset muuttuvat, jos joskus vaihdan työpaikkaa ja sielä onkin "norjalainen työkulttuuri".

    Vapaa-ajan tärkeyden allekirjoitan ihan täysin ja se on musta vaan pelkästään positiivista. Monesti olen miettinyt, että onkohan se enemmän niin täällä Pohjoisessa? Voisi kuvitella, että esim. Oslossa työ ja ura olisivat samalla tavalla tärkeitä kuin isoissa kaupungeissa Suomessa. Olen huomannut tämän eron tosi selkeästi käydessäni Suomessa ja havahtunut siihen kuinka paljon kaverit puhuvat vain töistä ja seuraavista urasuunnitelmista.

    Tykkään norjalaisissa myös siitä, että turhista ei jakseta valittaa tai nillittää. Esim. meidän koirista ei ole kertaakaan kukaan valittanut koko aikana. Nyt kun muutettiin niin oli tosi kiva, kun naapurit ovat esitelleet itsensä ja toivottaneet tervetulleiksi. Suomessa en ole vastaavaan törmännyt.

    Toki täällä on paljon parannettavaa ja hommat eivät toimi yhtä rivakasti kuin Suomessa monissa asioissa. Tykkään kuitenkin kovasti tästä hitaammasta elämän tyylistä ja olen oppinut paljon kärsivällisyyttä viimeisen 1,5 vuoden aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka:) Kiva kuulla, etta on myøs tyøyhteisøja joissa tyøta tehdaan.
      Kylla mun mielesta jo silla meidan "ekalla reissulla" jolloin asuimme etela-Norjassa 1,5v huomasin tuon vapaa-ajan merkityksen norjalaisille. Mutta toki varmasti joka kolkasta løytyy myøs tyøojentuneita uraohjuksia:)
      Se on totta, etta turhista ei valiteta ja muutenkin elamanasenne on rennompi. Mutta sitten taas... se tyylikin on rennompi. Meidan ystavaperhe juuri muutti taalla paritaloon. Naapurissa on koiraperhe. Lapinkoira on laitettu naruun ovenpieleen jossa se on aamusta iltaan ja illasta aamuun. Jopa kakkaa etupihan asfaltille. Ja kaverini sitten poimii naita kasoja kun heilla on lapsia jotka leikkivat samassa pihassa. Ja kun han oli sanonut tasta asiasta naapurille niin naapuri oli ottanut tosi kovin nokkiinsa.
      Juuri tuo nokkiinsa ottaminen on tyypillista norjalaiselle. Heille ei saisi sanoa mistaan, varsinkaan asiasta. Juuri tøissa jos pomo tai joku muu antaa palautetta (tekemattømista tøista,jatkuvista sairauslomista tms) niin norjalaiset loukkaantuvat niin kovin.. siis siita etta syysta saavat palautetta. Se kertoo mun mielesta siita, etta oikeesti tuntevat itsensa syyllisiksi.
      Se on kiva, etta naapurit ovat ottaneet teidat hyvin vastaan. Sama taalla:)
      Makin tykkaan tasta kiireettømasta elamantavasta taalla. Sopeutuminen tanne meni yllattavan hyvin. MItenkøhan se menee jos joskus takaisin hektiseen Etela-Suomeen muutetaan:)

      Poista
  17. Nyt en puhu omasta vaan mieheni näkökulmasta.Hän lentää töidensä vuoksi kerran-pari joka kuukausi.Juuri tänä aamuna hän puhui sen erään norjalaisen lentofirman henkilökunnasta.Lentoliput ovat halvempia kuin suomalaisella,mutta hintaan ei sisälly todellakaan ystävällistä palvelua,ei.Työmoraali on sielläkin juuri se,että käydään töissä vain sen takia,että siitä saa palkkaa.Nämä emännät ovat kipakoita,tylyjä ja suorastaan törkeitä.Yhden esimerkinkin mieheni kertoi eiliseltä lennolta,mutta sitä en viitsi tässä kertoa,kun se ei koskettanut miestäni.Ollaankos me suomalaiset sitten hyviä "esittämään"ystävällistä,mutta parempi niin kun kuitenkin on palveluammatista kysymys.

    VastaaPoista