Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Vuorotyø

Olen sairaanhoitaja ja on aika luonnollista, etta teen vuorotyøta. Vaikka voisihan se olla toisinkin. Suomessa kun asuimme tein viimeiset 3 vuotta 8-16.00 tyøta ja yllatyksekseni tykkasin siita. Samaa aikaa mieheni opiskeli eli hanellakin oli aika saannølliset "tyøajat". Joten paasimme hetkeksi maistamaan ns. normaalia elamaa;)

Nyt taas teemme kumpikin vuorotyøta. Valilla ottaa paahan niin kuin esim. eilen. Meilla on vieraita Suomesta. He tulivat sunnuntaina ja eilen me sitten lammitimme paljun, søimme hyvin ja muut ottivat muutaman saunaoluenkin. Mutta en mina. Minun piti lahtea tøihin kello 22.00. Voi kertoa, ettei ihan hirveesti tehnyt mieli...

Vuorotyøssa on puolensa. Toissaalta tykkaan siita, etta tøissa ei tarvi kayda ns. joka paiva niin kuin monen muun. On arkivapaita jne. Parhaita arkivapaat ovat silloin kun miehellani sattuu vapaa samalle paivalla. Lapset ovat koulussa ja me voimme lahtea vaikka lounaalle keskustaan ihan kahdestaan.

Mutta nyt taas on palautunut elavasti mieleen "entinen elamamme" tai siis elama johon olemme tottuneet. Mina olin esim. joulun tøissa. Ei ollut kiva juttu! Muu perhe panee nukkumaan saunan ja ruoan jalkeen ja minun piti pukea paalle ja lahtea hommiin:( Samoin nyt paasiaisena. Olemme kummatkin tøissa. Paasiainen on iso juhla Norjassa. Siita puhutaan jo. Silloin ostetaan paljon hyvaa ruokaa, paljon hyvaa juomaa, pakataan perhe mukaan ja lahdetaan rentoutumaan møkille. Me taidamme olla ainut perhe joka jaa "kaupunkiin". Joiden elama jatkuu normaalina lapi pitkan paasiaisen. Tosin pojilla on viikon loma koulusta. Ja se hankaloittaa elamaamme entisestaan. He ovat vapailla ja me vanhemmat tøissa. Onneksi anoppi on luvannut tulla apuun:)

Niin kuin sanoin. Vuorotyøssa on puolensa. Mutta jos saa toivoa niin en kylla halua tehda tata lapi elamani. Olisi kiva tietaa aina, etta joulu on vapaata. Etta viikonloppuisin kun ihmisilla on juhlia jne. niin voisi vastata, etta kylla kiitos, tulemme mielellamme. Eika aina: "Kiitos kutsusta. Palaan asiaan kunhan olen tarkastanut olemmeko tøissa silloin."

2 kommenttia:

  1. Sellaista se on vuorotyöläisen arki. Koeta kestää. Voin kuvitela miten masentaa kun on vieraita. Kovin on tuttua. Nyt kun mulla oli pitkästä aikaa vieraita, peräti parin viikon lomalla (olivat käymäsä kuus vuotta sitten viimeksi) niin tietysti olin merellä melkein koko ajan.
    Onneksi tai valitettavasti ei tarvitse normaalisti sopeuttaa kuin itsensä siihen rytmiin. Ja meillä on kuitenkin aina suuret juhlapyhät vapaata pidemmän kaavan mukaan.
    Toisaalta työvuoroista ei voi etukäteen sanoa yhtään mitään.
    Voimia työvuoroiluun :)

    VastaaPoista
  2. Sellaista se on. sina sen tiedat:) Onko teilla alkanut jo ansaitut vapaat eli onko turskat jo paremmassa hallussa ja te saatte levahtaa?
    Tosiaan kaikista arsyttavinta tama tyø on silloin kun on vieraita. Muut menevat saunaan ja ottavat saunaoluen ja sinun pitaa lahtea tøihin, argh!!!

    VastaaPoista