Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Retkeilyä ja pilkkikauden avaus:)

Aamulla kun heräsimme ulkona paistoi aurinko.
Eli ei muuta kun eväät ja lapset autoon ja pilkille...
mutta kun pääsimme kohteeseen taivaalta tuli räntää.
 Joten jatkoimme matkaa ja päädyimme paikalliselle
raviradalle:)

Ei siellä oikein mitään tapahtunut.
Jotkut treenailivat ja taivas alkoikin repeilemään.

Joten takaisin autoon ja lähimmän järven jäälle.
Olimme siis Pasvikissa.

Hui... oli jännää. En tykkää yhtään siitä
olosta, etta jää saattaa pettää jalkojen alta.
Varsinkaan kun lapset ovat mukana.

Mutta kyllä sitä jäätä oli varmasti n. puolimetriä.

Kalaa ei tullut, mutta oli kiva tehdä reikiä
kairalla ja ulkoilla.

Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa
tulla kesä:)

Oskari sai joulupukilta oman puukon ja tänään
se pääsi käyttöön.

Retkikoira Frodo oli menossa mukana.
Tosin hän väsähti ekana. Meille lämmikkeeksi
tarkoitettu talja meni luonnollisesti väsyneen
koiran pehmikkeeksi:) Ja isännän
takki peitoksi kun tuli vielä vilu!!

Pojat rakastavat retkeilyä:)

Kävimme kesälläkin kerran tämän järven rannalla kalassa.
Täällä on kivaa kun ympärillä on tällaisia yleisiä laavuja
ja puutkin löytyy paikan päältä. Makkarat vaan reppuun
ja menoksi.

Jännä ilma tosiaan.. hetkessä räntäsateesta auringonpaisteeksi
ja toisinpäin:)

Oskari on jo taitava puukon käsittelijä


Onneksi otettiin makkarat matkaan.
Kalat jäivät järveen, mutta maha tuli täyteen:)

3 kommenttia:

  1. Tuota Kalamuija. Kuinka syvää siinä oli missä pilkitte. Kun rautu viihtyy tosi matalassa vedessä, sellaisessa alle puolentoista metrin.
    Vaikuttais että olitte syvemmällä.
    Menkää matalaan. riisiä pohjaan ja kairanreiästä tiirailemaan milloin kala syö.
    Mun rautublogista näkee hieman osviittaa :)
    Rautupilkintä on taitolaji.
    Belgian Sofie oppi pilkkimisen parin viikon aikana niin että ei sille ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä. sai parhaalla reissulla yli 30 kalaa.

    VastaaPoista
  2. No tossa oli syvää:) Meille olisi käynyt ihan mikä kala vaan:) Mutta kiitos vinkistä. Pitää mennä uudelleen kun ilmat suosii ja kokeilla tota sun kikkaa. Pitääkö olla pieni vai iso järvi?

    VastaaPoista
  3. Järven koko on oikeastaan sama, se perusjuttu että kalat on matalassa pätee. Kaikkein paras on tietysti etsiä muitten tekemiä reikiä ja katsella minkä ympärillä on verta ja missä näyttäis kalaa tulleen. Kauas rannasta ei tartte mennä.
    Oliko teillä muuten sopiva pilkki ?
    Kireitä siimoja rautujen jahtaamisen parissa.
    Lauri

    VastaaPoista