Hoidot jatkuu. Joka 3. vko saan sytostaatin. Sitten makaan viikon sängyssä ja kiroin, toisella viikolla hommailen minkä jaksan ja kolmas on jo suht normaali. Kunnes taas mennään.
Lääke puree. Maaliskuussa on lääkäri ja sitten tiedän lisää. Toivon ihanaa ja pitkää kesätaukoa. Haluaisin kuntoa ylös, mielialaa ylös, tasaisuutta meidän perheeseen ja edes jonkin moisen jakson, jolloin tuntisin olevani kunnossa. Nyt kunto on... huono. Noi myrkyt rapistuttaa mua.
Nyt ollaan Kuusamossa. Talvilomalla. Muu perhe mäessä. Mä koiran kans mökillä. Piti vähän laatottaa illalla ja pikku flunssakun on. Toivottavasti tää tästä ja mäkin ehtisin hauskanpitoon mukaan. Rinnettä tai latua en uskalla edes haaveilla. Takuu varma sydäri. Kylpylä ilman fledaa ja tän turvonneen kropan kanssa... ei. Mut jos edes pulkkamäkeen Inkun kans, rinteen alle katsomaan ku pojat laskee, Lyylin kans lenkille ja miehen kanssa vois karata joku ilta tohon naapuriravintolaan syömään... kahdestaan.
Kyllä tää tauti on. Se vaikuttaa kaikkeen. Perheeseen, talouteen, psyykeeseen... ihan paska sairaus. En toivonkenellekään.
Mutta kevättä kohti! Teille kaikille ihanaa talvilomaa. Mä tuun täält vielä!
Enjoy!!