Tervetuloa seuraamaan elämäämme Norjan Lapissa:)

Tervetuloa seuraamaan lapsiperheemme paluumuuttoa Suomeen.
Vietimme 3 vuotta Pohjois-Norjassa ja nyt yritämme päästä takaisin tähän etelän hektiseen elämäntyyliin:)
Kasvukipuja, sisustusta ja ihan normaalia lapsiperhearkea.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

*love is...*

Perjantaina perhoset lentelivät mahassa. En ole pitkään aikaan matkustanut ulkomaille. Olimme sopineet miehen kanssa treffit Osloon. Vähän kiire töistä suoraan kentälle... Pitäisikö minulla olla matkalippu tulostettuna vai riittääkö tekstari? Apua hirveä jono turvatarkastuksessa, ehdinkö? Kone lähtee 10 minuutin päästä ja minä jännitän piippaako turvaportti. Lääkäri sanoi, että saattaa piipata, mutta kassissa on todistus, että jos piippaa niin miksi piippaa. Ei piipannut. Reppu selkään ja juoksuksi. Miehelle tekstari: "ehdin"!


Junalla lentokentältä keskustaan. Kaikki on niin tuttua. Maisema, kieli, junan kuulutukset. Aurinko paistaa. Mies on vastassa asemalla. On ihana nähdä pitkän eron jälkeen. Siitä on 10v kun menimme naimisiin. Siksi Oslossa ihan kahdestaan.


Mies on varannut meille upean huoneen Holmenkollenilta. Matkalla hyppäämme ulos metrosta ja poikkeamme pieneen pizzeriaan. Se on kuin kioski. Kaivan kassista punaviinipullon jonka ostin lentokentältä. Kohta kioskin pitäjät ovat loihtineet meille pöydän junaradan varteen. Juomme italialaista viiniä, aurinko paistaa, pizza on parasta mitä olemme koskaan syöneet. Ihan kuin olisimme Italiassa.


Näin jatkui koko viikonloppu. Emme tehneet mitään erikoista. Kävelimme metsässä ja nautimme toistemme seurasta. Oli ihanaa olla kahdestaan.


Edellisellä viikolla oli tapahtunut asioita, jotka saivat pysähtymään. Parhaan ystäväni sisko joutui vakavaan pyöräonnettomuudessa. Tapahtumasta on nyt viikko ja hän on edelleen tajuttomana sairaalassa. Luonnollisesti ystäväni ja hänen läheisensä ovat aivan tolaltaan.


Meidän ystäväperheessä koettiin kamala tragedia. Perheen isä otti hengen itseltään. Siinä perheessä eletään nyt hyvin raskaita aikoja. On tapahtunut jotain peruuttamatonta.


Itse en odottanut tältä viikonlopulta ihmeitä. Odotin vain, että pääsen mieheni lähelle. Puhuimme paljon. Olemme onnellisia pienestä perheestämme ja siitä, että saamme olla yhdessä. Ei ole mitään akuuttia hätää. Yritämme auttaa ja tukea näitä läheisiä joilla on nyt kriisi.


Miten elämä onkin tällaista? Hetkessä siltä voidaan viedä pohja? Ja miten se on niin vaikea arjessa muistaa ja osaa arvostaa sitä, että asiat on hyvin. Ja kertoa läheisille, että he ovat rakkaita.


Olen kiitollinen siitä, että olen rakastettu ja että saan rakastaa. Juuri tällä hetkellä meillä ei ole akuuttia hätää, mutta on raastavaa ajatella näitä kahta perhettä joilla hätä on nyt suuri. Toivon voimia heille.


Muutenkin tuntuu, että elämme nihkeitä aikoja. Uutisia ei meinaa uskaltaa katsoa. Tuntuu, että ahdistaa jo ihan tarpeeksi muutenkin.


Tulevalta viikolta toivon positiivisia asioita. Parasta olisi se, että parhaan ystäväni sisko avaisi silmänsä ja aloittaisi matkan kohti kuntoutumista! Nuori, sporttinen, terve ja vahva. Hän kyllä pystyy siihen.



27 kommenttia:

  1. Onnea teille yhteisistä vuosista! Ihana hääpäiväreissu! Jaksuja sinne kriisien keskelle, minäkin lähetän parantavan säteeni toipuvalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että säteet menevät perille. Itse pääsin tänään katsomaan häntä sairaalaan. Tuli vahva tunne, että hän toipuu.

      Poista
  2. Kultaseni, kirjoitit kauniisti.
    Mekin muistamme rukouksissa näitä kahta perhettä ja rukoilemme myös teidän perheen ylle eneneviä siunauksia.

    VastaaPoista
  3. Voi ikävä millainen viikkoa!
    Voimia kaikille omaisille♥ Uskotaan, että tyttö paranee. Voimia valtavasti, myös perheelle, jonka isä teki tämän ratkaisun♥ Elävät nyt todella kovaa aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo yhdelle viikolle liikaa huonoja uutisia :(
      Toivotaan voimia ja jaksamista näille perheille <3

      Poista
  4. Miten ihanan kuuloinen treffiviikonloppu teillä olikaan <3 Nyt tuntuu että on ikäviä asioita tapahtunut tosi paljon, minunkin lähipiirissäni niitä riittää. Toivon että ystäväperheesi selviävät ja että ystäväsi sisko toipuisi. Ihanaa syksyn alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppu oli täydellinen <3 Ja ihan kohta saadaan isi Norjasta kotiin taas viikoksi.
      Hyvää syksyn alkua myös sinne. Toivotaan, että tuulen suunta kääntyy ja vuorostaan tulisi hyviäkin uutisia.

      Poista
  5. Kiitos tästä postauksista. Pisti ajattelemaan, vaikka välillä on ajatukset vain näissä omissa harmeissa. Pitää vaan muistaa kiittää kaikesta hyvästä minkä on saanut. Ja teidän rakkaustarina tuo uskoa kestävään rakkauteen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No myönnetään. Itsekin olen kierinyt itsesäälissä ja oman navan ympärillä ihan liikaa. Tässä taas asiat saivat vähän uutta perspektiiviä. Tietysti näitä asioita ei voi vertailla... ei voi ajatella, että ei minulla ole oikeutta valittaa / voida huonosti kun niin moni muu voi vielä huonommin. Mutta tulisi osata olla kiitollinen kun asiat ovat hyvin ja osata nauttia niistä hyvistä hetkistä.
      Kyllä. Me ollaan luvattu rakastaa kunnes kuolema meidät erottaa <3

      Poista
  6. Kaunis, rakkaudentäyteinen postaus täynnä rakkautta ja tahtoa rakastaa. Tykkään!:-D

    VastaaPoista
  7. Kaunis postaus ja vakavaa mietittävää.
    Kunpa sitä muistaisi olla arjessaan kiitollinen kaikesta hyvästä, siitä tavallisesta elämästä <3

    VastaaPoista
  8. Moikka, yritin laittaa sinulle s-postia juhahi@netti.fi, mutta se ei toimi jostakin syystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei toimikaan. On vanha ja täynnä. Laita vaikka oma e-osoite mulle niin voin ottaa yht :)

      Poista
    2. sanna-mari.ovaskai@hotmail.fi

      Poista
  9. Niin kaunis ja rakkaudella kirjoitettu postaus. <3 Rakastetaan arjessa toisiamma ja itseämme.

    t. Leena

    VastaaPoista
  10. Liikuttava kirjoitus. Koskaan ei tosiaan voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Pitäisi muistaa olla tästä hetkestä ja kaikista rakkaista kiitollinen.Voimia näille perheille, joilla on nyt vaikeaa. Ja onnea teille hääpäivän johdosta ja kaikkea hyvää.! <3 -Eve-

    VastaaPoista
  11. Mahtavaa että muistatte viettää sitä tärkeää kahdenkeskistä aikaa!! Onnea 10 vuodesta!!
    -Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mehän muistetaan... harmi vaan, että noita lastenvahteja ei ole juurikaan. Mutta anoppirakas tulee aina välillä.

      Poista