Uusi koti

Täällä pakkaillaan kovasti ja keskiviikkona olisi tarkoitus muuttaa.
Huhti-toukokuu meni asuntonäytöillä ravatessa ja sitten SE osui kohdalle. Eli kun lopulta löysimme talon johon astuessa tuli edes vähän se olo, että "tämä se on" niin jätimme tarjouksen samantien.
Se oli ihan yleinen näyttö jolla olimme ja vietimme talossa n. 15 minuuttia. Tuon 15 min aikana emme katselleet taloa sillä silmällä, että tämä on uusi kotimme vaan kiersimme sen suht nopeesti (näyttöihin kyllästyneenä) ja etsimme lähinnä vikoja. Ja tämä oli siis eka talo josta emme niitä ihan hirveesti löytäneet. Ensimmäinen tarjous ei mennyt läpi. Vetkuttelimme pari viikkoa ja teimme toisen tarjouksen joka oli paljon pienempi kuin pyyntihinta, mutta pikkaisen isompi kuin aiemmin tarjoamamme hinta. Tämän tarjouksen teimme tekstiviestillä ja laitoimme perään. "ps. jos tämä tarjous ei mene läpi niin ostamme illalla toisen talon". Ja tarjous meni läpi:)

Tuon koommin emme ole talossa käyneet. Olemme kumpikin miettineet tahoillamme, että teimmekö ison virheen. Mutta ääneen tästä ei ole voinut puhua. Kumpikin meistä ymmärtää, että ostimme talon aika hätiköidysti ja kun keskustelemme talosta niin tajuamme, että todellakin etenimme vähän vauhdilla. "Se on hyvä, että siinä on 2 vessaa" ja toinen vastaa: "Oliko siinä 2 vessaa?".

Mutta tänään päätimme, että otamme myyjään yhteyttä ja kysymme saammeko mennä käymään talolla. Jännityksestä kankeina poljimme uudelle kodille... onko se sisältä yhtään sellainen kuin muistamme??? Iloksemme talo oli jo tyhjennetty ja omistaja vain päästi meidät sisälle ja jatkoi itse matkaa. Joten saimme rauhassa mittailla paikkoja ja todeta, että kyllä me ihan hyvä ostos tehtiin:) Kai!? ;)

Nykyisessä kodissamme on keittiönovet puuta... siis ihan

sellaista onko se nyt mäntyä jossa näkyy jopa puunsyyt.

Joten valkoinen keittiö tuntuu sen jälkeen luxukselta.

Ja katsokaa miten kekseliäs remppamies on ollut asialla...

jos lattialaattaa jää niin sitä voi ihan hyvin läntätä myös seinään;)

Kuka keksii ratkaisun tähän ongelmaan.. en nimittäin ihan hirveesti

pidä tuosta tummaa puhuvasta seinälaatasta:)

Erikoista tässä keittiössä on se, että edelliset asukkaan veivät mukanaan

vain jääkaapin (koska muut kodinkoneet ovat integroituja).

Norjassa on yleistä, että uuden asukkaan on ostettava kaikki koneet

itse uunista astianpesukoneeseen. Täältä löytyi yllätykseksemme myös mikro.

Nyt meillä on siis ylimääräinen mikro sekä astianpesukone.. eikä

jääkaappia ollenkaan:)

Tätä nämä norskit rakastaa.. ainakin täällä pohjoisessa.

Puupintaa saa ja pitää olla. Eli kaikki listat ja ikkunanpielet

ovat tätä ihanaa puuta... nop.. valkoista pensseliä kehiin:)

Hommaa piisaa sillä joka huoneessa sama juttu ja tuo lista ym.

on jollain lakalla käsitelty eli en edes tiedä millä maalilla tai

miten nuo pitää maalata jotta maali myös pysyy.... ideoita?

Saunaa ei ole.. iso miinus!

Mutta iso amme ehkä pitää meidät

elossa tulevan talven?!

Taisi talon entinen emäntä tykätä lilasta...

Ekalla käynnillä ajattelimme, ettei tänne tarvi

tehdä paljon mitään remonttia kun talo on melko

uusi ja siisti. Mutta, mutta... ehkä tuon Suomenlomalta

ISON ämpärin maalarinvalkoista:)

Edellisessä postauksessa väitin, etten ikinä osta mitään sinistä..

Hups... unohdin ihan, että kuukausi sitten ostin jotain pientä sinistä:)

Oma koti kullan kallis :)

Kyllä tästä kiva tulee.

Ja pääasia: Kukaan ei voi nyt tulla sanomaan meille,

että meidän pitää muuttaa pois.

Oma tupa, oma lupa:)

Haastavaa tästä talon ostosta teki se, ettei täällä ole tarjontaa.

Tämä ei ole mikään Vantaa.. kun laittaa Oikotielle haun "ok-talo, Vantaa"

niin esille lävähtää 170 kohdetta.

Täällä on ollut ehkä tämän vuoden aikana tarjolla

max. 40 sellaista taloa  johon meidän kokoinen perhe olisi ylipäätään

mahtunut. Niistä n. 70% oli niin huonokuntoisia, ettei niitä olisi ihan

oikeasti uskaltanut ostaa (täällä ei tehdä kuntokartoituksia vaan ostajalla

on 5v aikaa reklamoida entiselle omistajalle jos jotain ilmenee).

Jäljelle jäävistä suurin osa oli ihan väärällä sijainnilla (nykyisiin työpaikkoihin

ja kouluun verrattuna... jne.jne.

Olen aina ajatellut, että sitten joskus kun sen "oman" talon saan niin sitä etsitään

hartaudella ja sen pitää kolahtaa... näin kuitenkin kävi:)