*en voi vastustaa*

Mä en ole koskaan voinut vastustaa Marimekon kangaslaareja.
Elin monta vuotta ilman ompelukonettakin, mutta aina kun Marimekolla kävin niin laari oli pakko ainakin penkoa vaikka mukaan ei olisi tarttunut mitään.

Muutama viikko sitten ostin sitten ompelukoneen. Ystäväni tyhjentää nurkkiaan ja sain oikein kunnon vanhan Singerin pilkkahinnalla. Ja sen jälkeen en ole kulkenut yhdenkään Marimekon laarin ohi niin, että mukaan ei olisi tarttunut jotakin:)

Tänään innostuin ompelemaan talvisten tyynynpäällisten tilalle vähän värikkäämpiä:)

Ekan kuvan korituoli on Ikean Nippring-mallistoa. 

Sitä markkinoitiin kovin ja odotin toukokuuta ja sitä, että

tämä mallisto tulee liikkeisiin. Ja kun menin odottamiani tuoleja hakemaan

niin meinasin ihan jäädä ilman... yhden tuolin löysin löytönurkasta. Muut oli myyty:(

Nippring

(kuva netistä)

Kesäinen kevätpäivä

Meidän viikonloppu on mennyt varmasti samoissa merkeissä

kuin monella muullakin. Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on 

ihanan lämmin. Ei tee mieli olla sisällä.

On ihanaa nähdä kun piha vehreytyy päivä päivältä.

Tehdä vähän pihahommia. 

Ja mikä parasta. Grillata:)

Me mietittiin pitkään, että minkälainan grilli ostetaan.

Ollaan hiiligrillityyppejä. Ei olla ikinä omistettu kuin pallogrilli. 

Nyt päädyttiin tuollaiseen isoon

hiiligrilliin. Ai, että kesän ekat grilliherkut maistui hyvältä.

Gratulerer med dagen Norge!

Tänään on Norjan kansallispäivä.

Etelä-Norjassa kun asuttiin niin muistan, että

siellä tämä 17.mai oli aina aurinkoinen päivä.

Kun taas pohjoisen kansallispäivät muistan kylminä ja lumisina.

Siellä kun se kevät ei tule ihan samaan aikaan kuin täällä:)

Pikku tytön kammari ja arvonnan voittaja

Niin kuin tarkkasilmäiset jo huomasivat niin Ingridin

Kili-sänky on lähtenyt kiertoon ja meille muutti tällainen

60-luvun lastensänky. Oikeastaan niin päin, että ensin bongasin

tämän sängyn fb-kirpparilla (50e kotiinkuljetettuna).

Sänky oli aikansa meidän kellarissa ja hieman mietittyäni

päätin luopua tanskalaisesta designista ja alkaa sisustamaan 

Ingridin huonetta siitä saamillani rahoilla.

String-hyllyn kaivoimme kellarista.

Se ostettiin joskus Norjan kotiin eikä se ollut

löytänyt vielä paikkaa uudessa kodissamme.

Vaatekaappia olen etsinyt pitkään.

Lopulta se löytyi ystäväni makuuhuoneesta.

Vähän valkoista maalia ja uudet vetimet ja 

kaapista tuli juuri sellainen josta olin haaveillut.

(kaappi 50e, maalit 40e ja vetimet 30e)

Voi "Glotta":) 

Nämä kirjaimet raapustin irti Kili-sängystä ja 

liimasin uuteen vaatekaappiin.

Vaatekaapin päällä on hyvä paikka vuosien varrelta 

löytyneille aarteille.

Brion uuni tuli joulupukilta (kummitädiltä) pari vuotta sitten.

Nukkekoti ilmaiseksi ystävältäni (kaipasi vähän tuunausta) ja 

arkku joskus aikoinaan tori.fi:stä muutamalla kympillä.

Artekin lastentuoli on myös secondhandia.

Ostin niitä talvella 3 kpl / 100e.

Tampelan verhot Hkin kierrätyskeskuksesta 2e :)

Tapetti on tosiaan Tapettitalosta ja nimeltään Hyasintti.

Tähän seinään riitti yksi rulla ja sen arvo oli n. 65e.

Tapettitalossa on hyvä juttu se, että avaamattomat tapetit

saa palauttaa liikkeeseen. Eli oikeastaan tämä tapetti

ei maksanut mitään, koska palautimme pari vuotta sitten

ylijääneen tapetin heille:) Olemmehan ennenkin tapetoineet Tapettitalon tapeteilla klik ja klik.

 Mutta joo... mukaan tarttui 

lisää tapettia. Seuraavaksi vuorossa meidän makuuhuone:)

Tätä Ingridin huoneen tapettia harkittiin pitkään ja hartaudella.

On ihanaa kun voi ottaa tapettinäytteitä ja kotona sitten

mallata mikä olisi paras.

Näytteistä voi askarrella sitten vaikka mitä, kuten tässä olen

käyttänyt Boråsin kahta eri tapettinäytettä päällystämällä tyhjät

hernekeittopurkit ja tehnyt niistä säilytyspurkit värikynille.

Koska muut seinät ovat keltaisia niin

päädyimme menemään sieltä mistä aita on matalin. 

Valitsimme seiniin sopivan tapetin ja tapetoimme vain yhden seinän.

Minusta tuo tapetti on ihana ja muutti huonetta valoisammaksi.

Pyysin näytteet myös Leikki-nimisestä tapetista.

Se ei päätynyt seinälle, mutta tein siitä Ingridille taulun

Ikean kehyksiin.

Tai siis päätyihän se seinälle:)

Nyt kelpaa leikkiä:)

Eilen olikin päiväkotikaveri kylässä ja tänään 

pieni siivousoperaatio ennen valokuvien ottoa:)

Ainut mitä hankimme uutena oli pussilakana.

Marimekon ystävänmyynnistä lähti mukaan 

näin ihana pupulakana. Kankaan nimeä en nyt muista,

mutta pussilakanapaketin hinta oli tyynyliinoineen 59e.

Näytteitä on vielä. 

Ehkä alamme tapetoimaan Ingridin nukkekotia? 

Sitten itse asiaan.

Viime postauksessa oli arvonta.

Arvonnan voitti nimimerkki 

SIINATAR.

Mieheni toimi onnettarena ja valitsi numeroksi 12:)

Onnea. 

Laitan sinulle meiliä ja pienen paketin tulemaan!

Arvonta

Pitkän etsimisen jälkeen päädyimme tällaiseen tapettiin.

Osaako joku sanoa mistä se on hankittu tai jopa tapetin nimen?

Oikein vastanneelle tiedossa palkinto:)

Jätä nimimerkki/meiliosoite:)

Hyvää vapun jatkoa!

Puuhailua

Täällä ollaan puuhailtu kovasti koko viikko.
Laitettu vähän pihaa, tapetoitu, pesty ikkunoita, sisustettu, koluttu kirppareita, leivottu pullaa jne.

Mies lähti viikonlopuksi kurssikavereiden kanssa mökille ja ensiviikolla palaakin sitten töihin.
Arki koittaa Kalamuijalle ja se vähän jännittää.

Meillä on peltikatto. Monena yönä on kuulostanut siltä, että kohta se lentää taivaantuliin. Hirveitä myräköitä. Mutta aamulla on paistanut aurinko. Kamera on ollut keittiön pöydällä ja olen yrittänyt tallentaa niitä aurinkoisia aamuja kuviksi. On ihanaa hyvin nukutun yön jälkeen juoda aamukahvit rauhassa. Ingrid on 3 päivää viikossa päiväkodissa ja ne päivät tulevat kyllä olemaan mun pelastus kun mies palaa töihin. Niin ihana kuin tuo jatkuvasti äänessa oleva 3v onkin niin kyllä täytyy sanoa, että oma kunto ei ole vielä sellainen, että jaksaisin sitä 7 päivää viikossa aamusta iltaan:)

Tapetistia ja Ingridin huoneesta on tulossa kuvia kunhan saamme taulut ja hyllyt paikoilleen.
Lopultahan mulla oli tapettinäytteitä niin, että niillä olisi voinut tapetoida koko huoneen:)
Mutta lopulta löytyi SE oikea:)

Hyvää viikonloppua!

Ajattelin lähteä koiran ja Inkun kanssa pellolle, mutta mikä

hiton sade siellä nyt alkoi????

ps. Muistakaa sunnuntaina Herttoniemen pihakirppis.

Sehän on mun "vuoden tapahtuma", mutta nyt sattui tuplabuukkaus.

Olemme marttojen kanssa menossa issikkavaellukselle ja se

vei nyt kyllä pidemmän korren. 

Onks simat porisemassa?

Vielä ehtii :)

Jokainen joka apua saa...

.. sitä joskus tajuu myös antaa!

Taas on "sänkyviikko" takana ja elämä alkaa voittamaan. Vappuna pitäisi mennä vielä hakemaan yksi satsi ja sitten on ainakin tauon paikka jos ei muuta.

Näin ollaan tosiaan menty syksystä alkaen. Saaneen sanoa, että on ollut pitkä ja musta talvi.

Nyt paistelee jo kevätaurinko ja ne syksyllä istutetut kukkasipulit puskee maasta. Ehtivät ennen minua. Kuvittelin silloin syksyllä, että kun tämä päivä tulee niin täällä olisi kaikki hyvin. Mutta ei ihan vielä. Toivottavasti kohta:)

Tästäkin viikosta selvittiin. Isoin kiitos tietysti miehelle. Hän on super! Mutta kiitos kuuluu myös niin monelle muulle. Mummulle ja ukille, kaupan pakastealtaalle, ihanille lapsille joista saa voima, ystäville jotka jaksavat kannustaa jne. Kiitos <3

Tänään soitti pomokin. Kyseli, että koska haluan kesälomani pitää!? Mitä!? Minä haluan töihin en lomalle. Mutta ihana tietää, että jos ja KUN kesäkuussa töihin palaan niin aika pehmeä alku on tiedossa. Kesää odotan tosissani:) Silloin ei ainakaan näitä sytostaatteja pitäisi olla kuvioissa. Miltäköhän se tuntuu?

Huomaan, että nyt uskallan jo suunnitellakin jotain. Talvi on mennyt 3 viikon sykleissä ja epävarmuudessa, että jos maksa-arvot onkin koholla/ flunssa päällä tms. niin hoidot siirtyvät.
Kaikki mitä ollaan suunniteltu on peruuntunut ja lopulta ei olla suunniteltu enää yhtään mitään. Mutta on ihana kun on taas vähän toivoa ja pieniä suunnitelman poikasia.

Mitään sen suurempia reissuja tai retkiä en kaipaa, mutta pihan laittoa ja tervettä oloa. Normaaleja kesäpäiviä. Paljon yhdessä oloa ystävien ja rakkaiden kanssa ja sellaisia mahdollisimman huolettomia hetkiä.

Tänään soitti myös seurakunta. Kyllä meistä välitetään. Mitään ei saa tarjottimella, mutta kun osaa hakea ja pyytää apua niin kyllä sitä on tarjolla. Ja ihania ihmisiä, jotka oikeesti välittävät ja kuuntelevat ja kysyvät miten voit.

Mieheni on ollut kotona tämän alkuvuoden. Nyt hän on palaamassa työelämään ja arki pitkän sairausloman jälkeen vähän jännittää. Kolme lasta, koira, talo, töihin paluu, lääkärin uutiset jne jne. Siihen meille tarjotaan apua. Ihan ei ole vielä selvää minkälaista, mutta jotain:) Ihanaa.

Niin ja toi otsikko. Se viittaa muutaman viikon takaiseen caseen. Olen tämän blogimaailman kautta tutustunut nuoreen äitiin, joka sairasti rintasyövän. Emme ole ikinä tavanneet emmekä edes jutelleet. Fb-kavereita ollaan ja that's it. Hän huuteli fb:ssa, että onko joku pientä jumppaa vailla. Heillä muutto ja apu olisi tarpeen. Juttelin mieheni kanssa ja me ilmoittauduttiin talkoisiin. En ajatellut asiaa sen enempää. Ilmestyimme vaan paikalle niin kuin olimme sopineet. Ihan muutama muuttokuorma heitettiin, mutta voi sitä ylistyksen määrää. Tämä nainen ja hänen anoppinsa olivat niin otettuja siitä, että me tuntemattomat ihmiset menimme paikalle kun niin moni muu läheisempi ei ollut tullut. Tämä anoppi tuon lauseen sanoikin ääneen eli " Jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa". Näin se taitaa mennä. Itse emme oikeasti kokeneet, että olisimme jotain hyväntekijöitä kun muutaman tunnin heitä autoimme, mutta tuo laulu sai kyllä mielessäni ihan uuden merkityksen ja oli tosi kiva tuntea, miten he kokivat, että meistä oli apua vaikka itse sitä vähättelimme.

Mutta niin se on. Pienistä puroista... jos jokainen kantaa kortensa kekoon niin lopputulos on suuri. Meitä on auttaneet niin monet. Jokainen tavallaan. Tosin on tässä myös "tippunut ihmisiä poiskin" matkan varrella. Heistä ei vaan kuulu, mutta hyväksyn senkin. Ei se ole helppoa.

Myös sanonta "veri on vettä sakeampaa" on avautunut minulle. Eräs serkkuni, jonka kanssa en ole ollut pitkään aikaan tekemisissä on nykyään yksi tärkeimmistä tukijoistani. Hän asuu lähellä ja tuo turvaa. Kyselee päivittäin kuulumisia ja tapaamme silloin tällöin. On ihanaa, että tuollainen ihminen joka on tuntenut perheeni aina ja tietää taustani on tullut elämääni. Ja lisäksi hän on ihan huippu tyyppi <3

Mutta toivon, että jonain päivänä saan olla se auttaja taas. Tiedän, että ei tässä olla missään kiitollisuuden velassa kenellekään. Mutta silti. On olo, että ihan varmasti jos joku kaipaa apua ja minulla on rahkeita jollain tavalla auttaa niin messissä ollaan.

Joku tuolla kommenttiboxissa kyseli olenko ikinä ajatellut terveydenhoitajan uraa. En... siis tätä ennen. Kiitos vaan vinkistä. Mutta on totta, että paluu sairaanhoitajan arkeen vähän ahdistaa. Meillähän on kotihoidossa syöpäpotilaita tottakai. Miten voin auttaa heitä kun oma prosessi on vielä ihan vaiheessa? Sairaalaan en voi varmaan enää ikinä mennä töihin kun yrjö meinaa lentää jo ovella ja muutenkin tämä maailman pahuus tuntuu ainakin tällä hetkellä tosi ahdistavalta. Pahoinvointia, yksinäisyyttä, sairautta on niin paljon ja se on nyt niin lähellä. Pää tulee perässä. Vaikka kesäkuussa olenkin ehkä fyysisesti siinä kunnossa, että jaksan hypätä pyörän kyytiin ja lähteä auttamaan asiakkaitamme niin mitä sitten kun eteen tulee eka mummu joka kysyy missä olen ollut? Tai eka terminaalipotilas jonka syöpä on runnellut? Huh, huh... en osaa vielä sanoa mitä sitten. Mutta luotan, että kaikki järjestyy. Uskon, että työyhteisön / pomon tuki ja ymmärrys auttavat. Ehkä en ole se ihminen joka ekana lähetetään syöpäpotilaan luokse. Eli on tässä mietitty tällaisiakin asioita. Mutta kokeilemallahan se selviää. Aika näyttää:)

Pääsiäishalko

Meillä on ollut onnistunut Pääsiäisloma.

Ensin oltiin pari päivää Saimaalla kylpemässä.

 Pitkäperjantai-iltapäivänä tultiin kotiin. 

Keskimmäisellä oli pelejä ja illalla oltiinkin jo Hernesaaressa

kentän laidalla. Ajat ovat muuttuneet. Muistan kun pitkäperjantai

oli toooosi piiitkäperjantai, mutta nykyään pelataan ja harrastetaan 

pyhänäkin. Se sopii minulle.

Viikonloppuna ollaan oltu vierasilla ja meillä on käynyt vieraita.

Lauantaina saatiin kutsu ystäväperheen luo syömään lammasta.

Minun tehtäväksi jäi viedä salaatti ja jälkkäri.

Ekana tuli mieleen joku perinteinen rahkapiirakka,

mutta pe iltana bongasin facebookista ihanan kuvan.

Eräs ystävä oli leiponut ihanan tortun ja pyytäessä laittoi 

minulle reseptin. (Alkuperäinen ohja taisi olla Seura-lehdessä)

Ja tämä olikin sellainen herkku, että taitaa tästä lähtien 

korvata meidän synttäreillä kakun.

En ole mikään kakkumestari ja se tuottaa aina vähän päänvaivaa.

Tämä torttu oli helppo tehdä. Ihanan mehukas ja hyvän makuinen.

Tein tämän tortun jo toistamiseen tänään.

Serkkuni tuli kylään ja koska melkein kaikkia tarvikkeita oli

jäljällä (puoli purkkia pähkinäsuklaavoita, puoli purkkia aprikoosihilloa,

puoli purkkia sitruunatahnaa ja puoli pussia pastilleja) niin tuntui järkevältä käyttää ne pois.

Juoksin kauppaan hakemaan kermaa ja mascarponea ja ryhdyin leipomaan.

Eli jos joku kaipaa ihanaa makeaa herkkureseptiä niin tässä tulee:

Pääsiäishalko

4 munaa

1,5dl sokeria

1 dl vehnäjauhoa

0,5dl perunajauhoa

2rkl tummaa kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

täyte:

175g pähkinäsuklaalevitettä

200g aprikoosihilloa

kuorrutus:

250g mascarponetuorejuusto

1,5dl sitruunatahnaa (lemon curd)

2 rkl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

2dl kuohukermaa

päälle:

ranskanpastilleja

---

-vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi

-sekoita kuiva-aineet ja siivilöi ja sekoita varovasti munavaahtoon

-kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle (200 astetta, 8 min)

-laita pöydälle toinen leivinpaperi ja ripottele siihen sokeria

-kumoa kypsä torttupohja sokerin päälle ja anna jäähtyä. Irrota leivinpaperi

-notkista pähkinäsuklaavoi ja levitä se pohjan päälle

-levitä aprikoosihillo pähkinävoin päälle

-kääri torttu 

-vaahdota kerma ja lisää siihen kaikki muut kuorrutuksen ainekset ja sekoita tasaiseksi

-kuorruta torttu ja lisää pilkotut pastillit

Miten teidän Pääsiäinen meni?